Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
3-vuotiasta pe-lot-taa...
15.07.2009 |
Mitä mä tuon pojan kanssa oikein teen?
Reippaasta ja rohkeasta pojasta on yhtäkkiä tullut sätkyilevä arkajalka. Pihalla lentää/piipertää kärpänen (ihan sama kuinka pieni)/ampiainen/muurahainen/joku ötökkä = paniikki. Kadulla ajaa auto kohti = paniikki. Rapussa tulee naapuri omasta ovestaan = paniikki (ei-yllättävissä tilanteissa kyllä edelleen selittää ummet ja lammet uppo-oudoillekin...) Ei uskalla mennä juuri mihinkään kiipeilytelineille tms. kun se on kuulemma vaarallista (pojan omien sanojen mukaan siis), Särkänniemessä ei uskaltautunut kuin yhteen laitteeseen, ei uskalla aina mennä yksin omaan huoneeseen...
Varsinkin nukkumaanmeno on ihan täyttä tuskaa. Ihan sama onko yö vai päivä, kun pelottaa. Luuranko kuulemma pelottaa (sillä on terävät hampaat, jotka se ottaa pois ja tekee niillä sitten jotain...joka ilta/päiväuniaikaan sama tarina) Eikä varmasti ole katsonut esim. piirrettyjä joissa moisia olisi. Aika tarkkana olen muutenkin siitä mitä katsotaan ja mihin aikaan kun poika tuntuu olevan sitä sorttia, että jotkut jutut nyt vaan on liian rankkoja. Isosisko nyt tietysti ottaa ilon irti ja kertoilee pikkuveljelle vaikka mitä tarinoita hirviöistä ilman päätä.. :roll: On yövalot, iltasadut, ties mitkä loitsut ja rituaalit (esim. mitkään sähkölaitteet ei saa olla valmiustilassa kuten nyt vaikka soitin, jossa on valo valmiustilan merkiksi... Onneks pojan huoneesta ei näy keittiöön...) Vieressä istuminen/nukuttaminen ei oikein tuota tulosta, kun poika ei kertakaikkiaan hiljene jos vieressä on. Joskus jopa käskee mut pois ihan itse, mutta kiljuu hetken päästä takaisin - kun pelottaa. Illat yhtä edestakaisin hyppäämistä. *huoh*
Auttaako tähän vaan aika? Eipä se ujous tai arkuus tietysti sairaus ole, mutta hankaloittaa kyllä elämää tässä mittakaavassa... Onko tää joku lasten mörköikä? Esikoisella nyt on asunut vaikka jos mitä mörköjä ja kummajaisia nurkissaan, mutta ei silläkään nyt ihan näin pahaksi ole pelot menneet (vaikka edelleen 6-vuotiaana pimeä on kammotus jne...) Pojalle olen sanonut, että jos yöllä alkaa pelottaa, niin äidin ja isin luo voi aina tulla, mutta eipä tuo tule. Poika ei ole meidän sängyssä nukkunut edes ihan vauvana. Esikoinen sen sijaan saattaa hyvinkin könytä viekkuun edelleen. Poika vaan huutelee aamulla, että joko saa tulla sängystä pois. Melkein voisi kuvitella, että toinen on hyvinkin kovin ottein opetettu pysymään siellä sängyssä...
Kommentit (7)
Taivaan Isästä, Jeesuksesta joka siunaa lapsia, lue hänelle lasten Raamattua illalla ja ottakaa käyttöön iltarukous.
Kerro että Jeesus on turva joka tilanteessa, silloin kun pelottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nukkuuko yksin huoneessa vai siskon kanssa? Onko huone kaukana teidän makkarista? Mitä mieltä miehesi on siitä jos lapset tulee kesken yötä vanhempien sänkyyn nukkumaan?
poika nukkuu yksin. Isosisko muutti omaan huoneeseen reilut puoli vuotta sitten ja pikkusisko on vielä niin pieni, että nukkuu meidän makkarissa (enkä vielä uskaltaisi kyllä poikaa yläsänkyyn laittaakaan...) Ongelmia on ollut kuitenkin vasta muutaman viikon ajan. Sitä ennen nukkui ja nukahti ihan hyvin, eikä edes halunnut ketään samaan huoneeseen. Talvella halusi jopa oven kiinni ja kaikki valot pois!
Isä nyt ei ole juuri mitään mieltä siitä, jos lapset meidän sänkyyn könyävät. Yleensä könyävätkin vain mun "puolelleni" eikä mies edes huomaa ennen aamua, että sängyssä on ylimääräisiä. Mun raajat korkeintaan on krampissa :D Meidän huone on sen verran lähellä, että kuulen aivan varmasti jos kutsutaan.
meillä 3-vuotias reipas tyttönen pelkää aivan kaikkea nykyään kanssa ja nukkuu mun vieressäkin tämän asian takia nykyisin, siitä huolimatta pelottaa illalla kaikki. Esim. verhot pelottaa, lasitiilien läpi heijastuva valo kotona pelottaa, yksin illalla pissalle meno vessaan pelottaa jne. lista on aivan loputon. Pelkää myös yksin jäämistä ja ei ole ikinä jäänyt mihinkään yksin tai jätetty mihinkään yksin tai peloteltu/uhkailtu yksin jättämisellä, siitä huolimatta kyselee ethän jätä minua yksin? kun tytöltä kysyy onko äiti tai kukaan koskaan jättänyt sinua yksin niin vastaakin heti ei ole ja yritän vaan aina rauhoitella näitä pelkoja ja kertoa niistä. Eipä muuta voi tehdä kuin odotella ja eiköhän aikakin auta sitten tähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taivaan Isästä, Jeesuksesta joka siunaa lapsia, lue hänelle lasten Raamattua illalla ja ottakaa käyttöön iltarukous.
Kerro että Jeesus on turva joka tilanteessa, silloin kun pelottaa.
Kuin raamatun tarinoita...
Etenkin iltaruokous "levolle laske luojani" sai joka ilta tuntemaan, että voin kuolla yön aikana. (Jos sijaltain en nousisi, taivaaseen ota tykösi) HUI!
Alue: Aihe vapaa
Muistan itse pelänneeni aika tuhottomasti jossain vaiheessa, että kuolen nukkuessani. Olin tosin jo vanhempi kuin 3-vuotias luulisin...
Sekin mietityttää, että miten sitä lapselle sitten alkaa selittämään jotain Taivaan Isästä ja enkeleistä, jos ei itsekään ole aivan uskostaan varma... Lähinnä tapakristitty, lapset kastettu ja voidaan laittaa seurakunnan kerhoonkin, mutta itselle asiat on vaan jotenkin vieraita...