Aina välillä yritän lukea jonkun älykön kirjoittaman

kirjan (tällä kertaa Paul Auster), ja aina (tai ainakin tooodella usein ) ärsyttää kaksi asiaa. Ensinnäkin älyn palvonta. Kirjoittaja yrittää turhaan peitellä halveksuntaansa taviksia kohtaan pohtimalla välillä kappaleen verran filosofisesti, ovatko kaikki ihmiset yhtä arvokkaita (no tottahan toki!), ja sitten voidaankin taas siirtyä takaisin analysoimaan pää- ja sivuhenkilöiden hengenlahjoja ja -lahjattomuuksia. Kotimainen esimerkki ärsyttävästä älynpalvonnasta ovat Virpi Hämeen-Anttilan teokset, joissa älynpalvonta risteytyy harlequin-romaanin kanssa.

Sitten toiseksi ärsyttää sanoma. Ilmeisesti älykköjä yhdistää se tosiasia, että elämän rankat solmukohdat ratkeavat heille tehdyillä hämmästyttävän onnekkailla tarjouksilla ja onnenpotkuilla, joissa heillä itsellään ei ole osaa ja arpaa. Ja tätä he sitten tarjoavat suurena viisautena ja ratkaisuna tavisten ongelmiin. Anteeksi nyt vaan, mutta tavisten elämässä kukaan ei huumaudu taviksen erinomaisuudesta niin paljon, että hyvää hyvyyttän maksaa pois velat ja näin estää taviksen perikadon. Ihan tiedoksi vaan.

taidat itse olla älykkö!

Kiva, että joku muukin on pitämättä Hämeen-Anttilasta.

lukenut? :D



Ja kai tajuat et se on fiktiota,myös kirjoittajan mielestä ;)?

Ei kirjoittajakaan varmasti oikeasti julista sanomanaan,että "Olkaa kaikki Hannu Hanhia" vaan eiköhän se oli (ainakin Austerin kohdalla) sarkasmia... eikä hänen kaikissa kirjoissa ainakaan ole mikään Happu End-Onnenpotku-loppu....??

Sitten toiseksi ärsyttää sanoma. Ilmeisesti älykköjä yhdistää se tosiasia, että elämän rankat solmukohdat ratkeavat heille tehdyillä hämmästyttävän onnekkailla tarjouksilla ja onnenpotkuilla, joissa heillä itsellään ei ole osaa ja arpaa. Ja tätä he sitten tarjoavat suurena viisautena ja ratkaisuna tavisten ongelmiin. Anteeksi nyt vaan, mutta tavisten elämässä kukaan ei huumaudu taviksen erinomaisuudesta niin paljon, että hyvää hyvyyttän maksaa pois velat ja näin estää taviksen perikadon. Ihan tiedoksi vaan.

se että aina loppu on niin kamalan onneton tai sitten se jää auki eikä saa tietää mitä tapahtuu

Itse jäin lähinnä ihmettelemään, mitä tällä älykkö-

jutulla tässä tarkoitetaan. Ja mikä ihmeen tavis? mitä taviskäsitteellä tässä tarkoitetaan? itse luen mielelläni taitavasti kirjoitettuja kirjoja, joissa on jotain "purtavaa". Olen ajatellut, että kirja kuin kirja yhtä ok kenelle tahansa jos kiinnostaa siispä, mitä tavis siis lukee? Sarkasmi taitaa tosiaan olla sinulle vierasta??? tai sitten vaan koitat saada keskustelua.Kirjallisuus on kirjallisuutta. Itse unohtaisin tavikset ja älyköt. Tuntuu aliarvioinnilta noin yleensä.

sekä kirjoittajalle että lukijalle, mutta parhaimmillaan, ah niin ihanaa.

tuo jako älykkökirjallisuuteen vs. tavis(kirjallisuuteen). Miten suoritat jaon?



Mä olen itse aika vaativa lukija ja mulla on tietynlainen maku. Nykykirjallisuus on suureksi osaksi aika mitäänsanomatonta, ja useat kehutut kirjailijatkin näyttää saavuttaneen asemansa sillä, että osaavat kuvata rään valumista henkilöhahamonsa nenästä puolentoista sivun verran ja sitten raiskata fiktiivisesti pari hahmoa. Ei kiinnosta kovin paljon.



Suosittelen äskettäin lukemaani kirjaa Saapumisen arvoitus, V.S. Naipaul. Taatusti älykkökamaa. Kirjailija panettelee myös itseään.