Lue keskustelun säännöt.
Ruots. kätilöt-sarja! "Riehutteko" tekin synnytyksessä niin?
12.07.2009 |
Tosi moni synnyttäjä siinä sarjassa huutaa ja karjuu, heiluu sängyssä yms. ponnistusvaiheessa ja ponnistaessa.
Teettekö tekin niin?
Mua ainakin neuvottiin ponnistamaan niin, että ensin vedän henkeä, ja sitten suu KIINNI ponnistan. Näin kaikki voima ja energia keskittyy sinne alas. Tosin kun jos huutaisin ja meuhkaisin niin se ponnistusvoima karkaisi suusta ulos.
Järkevältä kuullostaa, vai huijasko ne mua? :D
Ohjeiden mukaan tein ja tulostakin tuli kyllä 35 min ponnistelujen jälkeen.
Kommentit (40)
tokassa synnytyksessä kivun vuoksi, mutta hiljenin kyllä pian ja käytännössä ponnistin hiljaa lapsen maailmaan 3 minuutissa tai lähinnä jarrutelin ettei tule liian vauhdikkaasti.
Huutaessani en pystynyt ponnistamaan vaan olin lähes paniikissa kivun vuoksi. Molemmat kätilöt rauhoittelivat ja olivat itsekin jo vähän hädissään, että mitä ton sekopään kanssa tehdään. Onneksi sain koottua itseni ja kestin kivun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en oo huutanut, mutta mun 3 5kg vauvaa tulikin minuutissa.
saas nähdä miten nyt käy tän kakkosen kaa
Enkä ole ikinä huutanut niin paljon, kun sen 2 minuuttia kestäneen ponnistuksen aikana, kun piti olla ponnistamatta että ilmatiet saadaan putsattua (Oli vihreä lapsivesi ja syöksysynnytys)
Olisi ollut alle 1min ponnistus ilman sitä pidättelyä. HUH!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ponnistusvaiheet 10 min ja 40 min.
Miehen mielestä näytin pieneltä surkealta uitetulta kissalta siinä pedillä uikuttaessani. Siltä olo myös tuntui.
oli ihanan leppoisa synnytys, kevätaurinko paistoi ja supistusten välillä ihasteltiin säätä. Ponnistussvaiheessa taisi karata jokunen riemunkiljahdus, mutta ei mitään riehumista. Jos joku saa avun huutamisesta, siitä vaan, mutta tuntuu tosiaan että voimat karkaa, jos ei keskity ite hommaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suustakin ulos. Kyllä kroppa sen lapsen ulos hoitaa vaikka et tietoisesti ponnistaisikaan. Voit vaikka laulaa aariaa tai olla tuppisuuna niin sillä ei ole mitään vaikutusta asiaan kun luonto hoitaa hommansa.
Ponnistin aluksi huutamatta, mutta lopussa parin viimeisen ponnistuksen ajan kävi niin kipeää, että ponnistuksen jälkeinen uloshengitys tuli mielettömänä karjuntana ulos. Ja viimeisellä ponnistuksella minunkin vauva syöksyi kätilölle kopiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ekassa kesti 15min ja olin ihan hiljaa. Toisessa huusi kuin hyeena ja lapsi oli ulkona alle minuutissa ilman että tarvi ponnistaa. Kolmas tuli noin kahdessa minuutissa ja huusin silloinkin. Kiroilinkin:)
suustakin ulos. Kyllä kroppa sen lapsen ulos hoitaa vaikka et tietoisesti ponnistaisikaan. Voit vaikka laulaa aariaa tai olla tuppisuuna niin sillä ei ole mitään vaikutusta asiaan kun luonto hoitaa hommansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ponnistus vaihe kesti pari minsaa, mutta kipu oli ihan järkyttävää....
Kyllä kroppa sen lapsen ulos hoitaa vaikka et tietoisesti ponnistaisikaan. Voit vaikka laulaa aariaa tai olla tuppisuuna niin sillä ei ole mitään vaikutusta asiaan kun luonto hoitaa hommansa.
Avautumisvaiheet ovat aina sujuneet minulta huomaamatta ja nopeasti. Näin ollen olen aina odotellut miestä synnytyssalissa makoillen jotta hän pääsee synnytykseen mukaan. Kun mies on tullut paikalle olen ponnistanut lapset ulos. Minkäänlaista ponnistuttavaa oloa ei koskaan ole ollut, olen vain pakolla työntänyt lapset maailmaan muutamassa minuutissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt viikko sitten kolmannessa synnytyksessä avautumisvaiheessa olin lähinnä hiljaa ja vedin ilokaasua supistusten aikana ja ponnistusvaiheen alussa murisin ja lopulta ponnistin ihan hiljaa, kun kätilö kehotti keskittymään pelkästään ponnistamiseen. Ja minunkin on kyllä pitänyt ponnistaa joka ikisessä synnytyksessä ihan kunnolla. Eivät ole lapset tipahdelleet ulos kuin plussapallot.
että vedä nenän kautta ilmaa ja huulten välistä ulos rauhallisen hissukseen mutta voimakkaasti tietty! ;)
En nähnyt jaksoa niin paha sanoa että olinko samanlainen: pikkusen oon saattanu kirota ja mesota mutta ei nyt mitään sängyn kolistelua?
Mua jäi vaivaamaan, sun mielestä alapään lihakset vaikuttaa siihen miten nopsaan muksu "tipahtaa"?
Hyvillä lihaksilla lapsi tulee päinvastoin hyvin, jaksaa ponnistaakin. Samaten rentoutuminen on tärkeää.
Itsellä synnytyksissä ponnistusvaiheet aina parantunu. Ja kun kolmatta hain niin silloin oli lantionpohja paremmassa kondiksessa kuin esikoisesta. :)
Ei lapset "tipu", ne työnnetään ulos! Ja kolmannen kohdalla pitäis kohdullakin olla toiminta tehokasta.
En riehunut enkä kiroillut. Vaikeaa olisi ollut huutoa pidätellä (eihän keihäänheittäjätkään pidättele). Samalla olisin varmaan pidätellyt ponnistustakin. Mulla oli nopeat ponnistukset, 20, 10 ja 2 minuuttia, ja onneksi kivat kätilötkin, jotka eivät häiriintyneet huutamisesta.
Hiljenin kyllä kun kätilö sanoi ettei saa huutaa.. :O
olisi pystynyt olla huutamatta. Sattui niin kauheasti... Ponnistin 1h45min, mutta se johtui vähän muista asioista kuin huutamisesta (vauva oli huonossa tarjonnassa). Muun ajan tosin olin hiljaa ja kätilä itseasiassa jossain vaiheessa sanoikin, että olen yksi hiljaisimpia synnyttäjiä joita hänellä on ollut. :oO
Kerta rysäyksellä tuli kokonaan tipahti pöydälle....ja kätilö vaan ihmetteli oh hoh....