Olen oppinut uuden tavan ajatella, etten ärsyynny miehen osallistumattomuudesta
kotitöihin tms. Mies tekee pitkiä päiviä, minulla onneksi lyhyemmät työpäivät vaikkakin fyysisesti raskasta työtä. Ennen ärsyynnyin kun mies sai levätä aina töiden jälkeen ja viikonloput koska tekee pitkiä päiviä. Nyt ajattelen toisin, en odota yhtään mitään mieheltä. Siivoan tämän läsnäollessa, mutta ajattelen ettei ole kotona, on vain joku vieras sohvalla. helpottaa kummasti, kun ei odota mitään.
Kommentit (3)
mua kiukuttaa niin suunnaatomasti kun mies nukkuu aamusin 11sta asti...
Ja joo on ihan vakkaritöissä...
Siis meikkis ei jaksaisi moista, mutta jokainen taplatkoon tyylillään. Meillä enemmän niin päin, että ukko patistaa esim. viikonloppuna aikaisin hereille, kun musta oilisi ihana nukkua joskus pitkään. On tästä yhteisymmräykseenkin päästy. Ja oliko kakkonen, jolla "koti-ihme", aika jännä juttu, kun ei voisi meitille edes kuvitella.
Kaikkihan on ok, niin kauan kun tekin olette tyytyväisiä ratkaisuunne.
ei oo töissä eikä näämmä koskaan menekään. Alussa se ahdisti aika paljon, tuntui esim., että mua käytetään hyväksi taloudellisesti, mutta nyt mäkin oon relannut enkä odota häneltä enää mitään rahallista osallisuutta ja ajattelen myös, että tää on mun koti lähinnä. Kun käyn töissä, mies tekee kotityöt, käy kaupassa ja laittaa ruuan. Ylläpidetty taloudenhoitajarakastaja siis. :) Tai sit jotain ihan muuta. Ei jaksa verrata "normiperheisiin" enää. Ja juu, helpottaa kummasti.