Te joilla ilokaasu on auttanut synnytyksessä, miten koit sen?

ja tuntui,kuin puoli pulloa viiniä olisi juonut. Vedin kuulemma liikaa ja ilokaasu otettiin pois.

Olin etukäteen melko ennakkoluuloinen ilokaasun suhteen, pelkäsin että siitä tulee paha olo. Rohkeasti kuitenkin kokeilin kun kätilö laittoi pienimmän mahdollisen määrän kaasua tulemaan. Pikkuhiljaa määrää nostettiin ja yllätyin tosi positiivisesti. Minulla oli tekemistä kun seurasin käyrältä supistuksia ja hengittelin niiden tahtiin. Loppuvaiheessa ei enää auttanut mutta aika pitkälle kyllä, ponnistusvaiheeseen (joka kesti 1,5h) saakka käytin ilokaasua kunnes se alkoi tuntua täysin hyödyttömältä).



Pelkäsin etukäteen juuri tuota aiempien kuvailemaa huppelifiilistä, en halunnut epätodellista oloa. Ehkä olin jo tuossa vaiheessa vähän pökkerössä parin vuorokauden valvomisesta kun en humalaoloa noteerannut/kokenut lainkaan, pelkästään rentoutti kylläkin. Mikä oli loistava juttu!

en olisi opiskellut etukäteen rentoutumistekniikoita. Mutta niiden kanssa se oli hyvä apu, aina kun sai pidettyä itsensä rentona, pysyi kipu kohtuullisena. Pienessä kännissä rentous sujui ;-) Mutta kivuttomaan synnytykseen tarvitsi myös mielen- ja kehonhallintaa.



Pystyn kuvittelemaan, ettei tuosta mitään apua ole lahnana makaaville itkupilleille.

Ekoista henkosista pyörrytti ja pelästyin pyörryttävää oloa. Kätilö kuitenkin kertoi sen kuuluvan asiaan ja kertoi muutenkin kaasun vaikutuksista tarkemmin. Sitten turvallisin mielin hönkäilin kaasua tuntikausia, kunnes ei enää riittänyt kipuihin. Epiduraalin jälkeinen tila oli aivan ihanaa - ei kipuja ja synnytyskin lähti edistymään vauhdilla.

määrin, että toimii kyllä tosi hyvin, jos on ite rentona. Voin kuvitella, et jos siellä on ihan piukeena paniikista, niin ei se mitään auta.



Mulla auttoi tosi hyvin ja tuli semmoinen känninen olo. Puhuinkin kaikkee ihan pöljää. Mies ja kätilö kyllä muistutteli jälkikäteen :) Hyvin se kuitenkin toimi, eikä muuta kivunlievitystä tarvittu.



Olin ajatellu, että opiskelen vielä jotain rentoutustekniikoita etukäteen, mutta en ehtiny, ku vauva syntyikin kolmisen viikkoa ennen laskettua aikaa. Eipä niitä tarttenu, ku oppi vaan sen tekniikan, millä kaasua veteli.

Mulla synnytys pitkittyi ja vetelin sitä ilokaasua enemmän tai vähemmän melkein vuorokauden ennen kiireellistä keisarileikkausta. Olen itsekseni miettinyt, olisiko vauvalle voinut tulla jossain vaiheessa happivajausta, kun aika kiihkeästi sitä vetelin eikä kukaan topuutellut :(. Yölläkin olin enimmäkseen yksin huoneessa ja pyörryinkin hetkeksi, mutta kätilö vain vähätteli, semmoista sattuu joskus, kun liikaa ottaa kaasua!!! Lapsellamme siis dysfasia, onko kenelläkään muulla kokemusta/tietoa tuosta ilokaasusta ja sen mahdollisesta liikakäytöstä?

Mulla synnytys pitkittyi ja vetelin sitä ilokaasua enemmän tai vähemmän melkein vuorokauden ennen kiireellistä keisarileikkausta. Olen itsekseni miettinyt, olisiko vauvalle voinut tulla jossain vaiheessa happivajausta, kun aika kiihkeästi sitä vetelin eikä kukaan topuutellut :(. Yölläkin olin enimmäkseen yksin huoneessa ja pyörryinkin hetkeksi, mutta kätilö vain vähätteli, semmoista sattuu joskus, kun liikaa ottaa kaasua!!! Lapsellamme siis dysfasia, onko kenelläkään muulla kokemusta/tietoa tuosta ilokaasusta ja sen mahdollisesta liikakäytöstä?

Ilokaasuun sekoitetaan aina puhdasta happea mukaan, joten en usko dysfasian johtuvan ilokaasun hengittelystä.

enkä msitten enää halunnu ottaa sitä.

pisti kivasti nupin sekasin. Naurettiin kilpaa ilokasun hengäsyn jälkeen. Mies nauroi, että onpa aine, kun kokeili :D



Kätilö pyöritteli päätään, kun kikattelin sillekkin ja sanoi, että tais kivut unohtuu :D

kuin sain epiduraalin, jossain siis "3-6 cm:n" paikkeilla. Tuli aivan sellanen olo, kuin olis ottanut kaks tequila shottia peräkkäin ja ne nousseet ihan heti päähän. Todellakin todellisuudesta erkaannuttava fiilis. Auttoi mulle erittäin hyvin.

mua ei naurattanu yhtään.

Luulin ensin ettei se toimi ollenkaan, mutta sitten myöhästyin yhdestä henkäisystä kun aloin mäkättää miehelle ettei ilokaasu toimi, ja huomasin että kyllä oli mahdollista sattua vielä enemmän ilman sitä ilokaasua.



Toisella kerralla ensin taas lievitti vähän sitä kipua, kunnes jotain tapahtui (en tiedä mikä ero ensimmäiseen kertaan) ja yhtäkkiä huomasin olevani iloisessa nousuhumalassa. Tilanne alkoi tuntua musta ylitsevuotavan mielenkiintoiselta, huoneen värit ja tuoksut tuntuivat voimakkaammilta ja mun mielialani parani merkittävästi. Ei sentään naurattanut, mutta aloin olla hyvin rennolla ja iloisella mielellä.

ainoana apuaineena, ja se toimi minulla hyvin. Se vei supistuskivulta pahimman kärjen pois. Ei tullut pahaa oloa, vähän sellainen kahden-kolmen kaljan hiprakka, ja kun oli hetken vetämättä kaasua, se tuulettui päästä nopeasti. Minulla on isot keuhkot ja osasin vetää sitä oikein, kehui kätilö. Ainoa, mihin se ei auttanut, oli ompelukipu. Mutta siihen nyt ei auttanut yhtään mikään.

Ekassa synnytyksessä hönkäilin ilokaasua tuntikaupalla ihan ponnistusvaiheeseen saakka. Jossain välissä laitettiin epiduraalikin mutta se ei auttanut mitään. Ainoa joka helpotti, oli just ilokaasu. Ei mulle mitään naurattavaa oloa tullut, mutta tuntui hyvältä kun saattoi keskittyä siihen hengittämiseen ja tiesi että aina tietyssä kohdassa saa lopettaa ja että supistus menee ohi.



Nyt pelottaakin seuraava synnytys kun K-SKS:ssa on ilokaasun käyttö nykyään kielletty. :( Se oxynorm (jota annetaan tilalle) ei vaikuta samalla tavalla, vaikka siitäkin tulee huppeliolo.

Muutenkin se maski tuntui siltä kuin joku olisi pitänyt kättä suun edessä. En käyttänyt siis enää toisella kertaa.

Kolmessa synnytyksessäni ainoa mitä olen saanut on ilokaasu. Se on auttanut tosi hyvin! Mitään muuta en olisikaan tarvinnut enkä halunnut.

Ilokaasu ei vaikuta vauvaan mitenkään, toisin kuin muut kivunlievittäjät. Se poistuu elimistöstä samantien, ja siksi sen vaikutus onkin lyhytaikainen-sitä pitää hengitellä usein, ja juuri ennen supistusta.



Aivan mahtava apu! Itselläni sai aikaan tällaisen olon: kipu tuntui sopivasti, mutta pehmeältä. Kuvittelin olevani pilven päällä, ja pilvet törmäilivät toisiinsa pehmeästi. Kuvittelin myös hyppääväni jättitrampoliinilla taivaaseen asti. Kuulostaa varmasti hullulta, mutta suosittelen:) Vähän kuin olisi ollut sopivasti kivun ulkopuolella. Synnytykseni ovat olleet aika kivuttomia, ja olen päässyt kotiin samana päivänä (paitsi esikoisesta). Nyt kolmannesta tosin jälkisupparit oli kamalat, olispa niihinkin saanut ilokaasua.

Ilokaasu on täysin vaaraton vauvalle! Esim. epiduraali voi olla haitallinen väärään aikaan annettuna, puhumattakaan mitä voi aiheuttaa äidille (mieletön pääkipu, jopa halvaantuminen)Ja voimakkaat opiumjohdannaiset esim. Petidin voi lamata vauvan hengityksen, jos annetaan liian lähellä syntymää. Se myös yleensä aina tekee vauvasta väsyneen ja passiivisen-vaikeuttaa imetyksen käynnistymistä.

Toiveena on että pystyisin synnyttämään mahdollisimman miedoilla kivunlievityksillä, ilokaasua haluan ainakin testata.

Epiduraalia en haluaisi missään nimessä ottaa!

Ketju nostettu vuodelta 2009. Mitä järkeä? Olisit aloittanut uuden. Tyhmää varsinkin keskustelussa missä on lääketieteellistä asiaa. Yli kymmenessä vuodessa aikaisempien kommenttien jutut lääkityksistä saattavat hyvinkin olla vanhentunutta tietoa.

Ensin en uskaltanut vetäistä kunnolla, mutta sitten kun tajusin imaista reilusti, auttoi. Kätilö ei vaan antanut enää ottaa lisää, kokeiltiin seuraava ilman ja eihän siitä ponnistamisesta tullut yhtään mitään ilman ilokaasua. Sitten sain taas ottaa uudestaan ja lapsi syntyi parilla hönkäyksellä. Kun tulin sairaalaan, ei ollut enää mahdollista saada muuta kivunlievitystä. Ilokaasusta olo on kuin humalassa olisi, mutta kauaahan se ei kestä, henkäisyn ajan. Tämä oli vuonna 2005, en tiedä annetaanko nykyään ilokaasua.