Auttakaa imetys-angstista juuri synnyttänyttä äitiä!
Synnytin ihanan pojan kaksi viikkoa sitten. Muuten kaikki sujuisi hyvin, mutta imetyksestä ei oikein tule mitään. :(( Maito ei ole noussut ja tällä hetkellä poika saa käytännössä kaiken ravintonsa pullosta. Korviketta menee noin 100 ml / kerta. Imetän aina ennen pullosyöttöä ja maitoa tulee rinnoista hiukan puristamalla, mutta ei mitenkään "heru" tms. Aventin rintapumpulla en ole saanut irti mitään.
Nyt poika on alkanut kaiken lisäksi itkemään rinnalla ja pari kertaa olen jättänyt koko imetyksen väliin kun huutoa on tullut niin paljon. Ei viitsi kiusata toista.
Mitä ihmettä teen? Pitäisikö koko imetys-touhu lopettaa ja siirtyä kokonaan pulloon vai odotanko vielä ihmettä ja maidon lisääntymistä?
Löysin runon, jota en voi lukea itkemättä. Olkaa onnellisia te, joilla imetys sujuu kuin tanssi.
"Vaiti valvon pimeässä.
Rinnassani täyttyvässä
maito kivistää.
Ime, pieni sudenpentu,
ime, silkkipää."
-Aale Tynni-
Kommentit (43)
Maidontuotanto ei riipu pelkästään rakenteellisista seikoista, vaan monista muistakin asioista. Turha syyllistää tuollaisilla hatusta vedetyillä prosenttiluvuilla. Tyypillistä imetyshörhön käytöstä.
mut tuntuu etten osaa neuvoa muita. Ite vain imetin ja imetin ja naiivisti en edes uskonut että voisin epäonnistua. Kait mulla kävi hyvä tuuri. oli vain pakko vastata kun ihan minäkin itkin kun luin nuo rivinpätkät. Ihana runo ,taitaa aueta vain niille jotka imettää tai haluaa imettää vaikkei onnistuisi..
Et ole yksin ongelmasi kanssa, kuvittelin aina ennen imetyksen olevan helppoa ja luonnollista mutta ei se ollutkaan itseni kohdalla.
Imetykseni alkoi hyvin, maito kyllä nousi ihan ok mutta imemisotteen kanssa oli vähän hankaluuksia ja rinnat oli kovin kipeät. Lisäksi Vauva sairastui alle 2vkon ikäisenä ripuliin ja joutui sairaalaan joten oli pakko syöttää välillä pullosta kun jouduin hetkittäin olemaan poissa paikalta. Onneksi vauva parani mutta imettäminen oli yhtä tuskaa kun vauva ei suostunut imemään muusta kuin pullosta. Monta viikkoa yritin ja yritin, välillä itkin ja vielä yritin. Kaiken kaikkiaan "imetin" 2 ja puoli kuukautta siten, että lopulta pumppasin pumpulla ja annoin pullosta. Pikkuhiljaa maidontulo hiipui ja siirryin kokonaan korvikkeeseen. Koen todella yrittäneeni kaikkeni mutta joskus voi käydä näin, eikä se tee kenestäkään huonoa äitiä. Itse koin syyllisyyttä ja häpeääkin sen vuoksi, etten "kyennyt" imettämään, lapseni ei halunnut syödä rintaani. Olin myös huolissani vauvan vastustuskyvystä mutta onneksi sain neuvolasta ihanaa tukea lempeältä lääkäriltä joka lohdutti että on olemassa täysin terveitä korvikevauvoja.
Tällä kertomuksellani halusin viestittää, että älä syyllistä itseäsi imetysongelmasta. Ymmärrän, että huolesi on kova, mutta onneksi vauva ylipäätään syö korviketta ja kasvaa, se on kaikkein tärkeintä. On hienoa, että olet valmis näkemään vaivaa imetyksen onnistumisen suhteen. Toivon kovasti että vaivannäkösi palkitaan! Ota ihmeessä yhteyttä asuinalueesi imetystukiryhmään, sieltä saat varmasti hyviä neuvoja ja vertaistukea!
Aurinkoista kesää ja nauti ihanasta vauvastasi! :)
vielä kuulolla, mutta olin melkein samassa tilanteessa 1,5vuotta sitten kuin sinä nyt (tunnetasolla siis). Tyttö syntyi sektiolla illalla, mikä johti siihen että meni yli 12h ennen kuin pääsi ekan kerran rinnalle. Ei saanut millään rinnasta kiinni. Melkein viikon verran yrittivät Kättärillä saada vauva pakosta imemään rinnastani, ja itse asiassa niiden pakkomielle oli se kaikkein vaikein pala minulle kun pakottivat sinisenä huutavaa vauvaa kiinni rintaan eikä se vaan saanut otetta siitä. Kunnes otin itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin niille että nyt rupean pumppaamaan ja huomenna lähetään himaan. Tyttö oli silloin 5vrk enkä ollut vielä kertaakaan pystynyt imettämään. Kun tultiin kotiin vaikutti siltä että maidon tuotanto olisi loppumaisillaan, joten otin Kättärin ainoat hyvät neuvot käyttöön ja join yhden alkoholittoman olueen ja otin vauvan siihen viereen samalla kun pumppasin. Aika nopeasti hoksasin myös että siihen pumppaukseenkin tarvitaan tekniikkaa (ehkä jo tiedätkin); eli ekaks monta nopeaa imua ja sitten vähitellen pidempiä imuja, ihan samalla tavalla kuin vauvakin imee. Rupesin myös siihen että joka kerta kun vauva söi kävin pumppaamassa jotta maidontuotanto säilyisi edes lähellä vauvan oikeaa tarvetta. Kun vauva oli 2vko olin jo tottunut ajatukseen että pumppaan niin kauan kuin jaksan ja sit saa siirtyä korvikkeeseen, kun äitini tuli käymään ja sanoi napakasti että nyt rinta esiin niin katotaan mikä se ongelma on. Ennen kuin olin edes vauva ehtinyt asetta niin totesi että eihän edes hevosen varsa saisi kiinni tuollaisesta "jätti-nännistä" :-) Joten meille tuli samana iltana rintakumi ja vähitellen imetys rupesi onnistumaan, ja loppujen lopuksi täysimetin siihen 6kk ikään.
Vaikka sulla onkin "eri" ongelma, yritän tässä kertoa että kun muut ovat huokailleet "voi olla vaikeaa kun vauva on jo 2vko" niin ei se 2vko ainakaan meillä ollut mikään ongelma. Oletko yrittänyt rintakumia? Kaverini poika ei jostain syystä malttanut syödä loppuun mutta jostain syystä rintakumilla sitten viihtyikin rinnalla pitkään. Oletko yrittänyt pumppaamalla eri nopeuksia, juuri niin että ekaks nopeasti ja sitten pitkiä imuja (siinä pitää alussa olla kärsivällinen, voit joutua tekemään 10 pitkää imua ennen kuin hanat aukeaa)? Oletko kokeillut alkoholitonta olutta about 15min ennen pumppausta, ja onko sinulla vauva siinä vieressä kun pumppaat? Ja pumppaatko niin usein kuin vauva syö?
Tämä kirjoitus ei todellakaan ole tarkoitettu lisäämään sinun paineita!!! Jotenkin vaan tunnistan omat tunteet sun tekstistä ja olen tänä päivänä tosi onnellinen etten antanut periksi. Mutta sun itse pitää tehdä se päätös, joko jatkat taistelua, tai sitten päätät siirtyä kokonaan pulloruokintaan ja jätät kaikki syyllisyydentunnot taka-alalle. Jos sinä et enää halua taistella ja "kärsiä" niin se ei muille kuuluu, vaan se on sinun asiasi!!! Ihan yhtä fiskuja ja söpöjä lapsia kasvaa puolloruokituista vauvoistakin!!!
eli menen makaamaan sängylle kyljelleni toooosi rennoksi tyynyjen varaan vauva vieressäni ja nostan päällimmäisen käteni ikäänkuin "ylös", siis silleen poskeni ja korvani ja ohimoni yli ja siinä sitten rentona annan sen käden retkottaa. Jotenkin se vaan vapauttaa maidon tulon, kun nostan käden ylös.
En tiedä onko tuossa ihan meikäläisen omasta anatomiasta kyse, mutta mulla toimii. :)
hyvin kuin ainoastaan vauvan imiessä toista rintaa samaaan aikaan.
Maidon riittävyys ei ole koskaan ollut mikään ongelma, mutta pumpulle en vain herunut.
Voisin suositella myös Aventin sähköpumppua, koska sillä saa vielä helpommin ja tehokkaammin pumpattua! Käytettynä kannattaa ostaa ja hyvin saa rahojaankin takaisin sitten kun myy eteen päin.
Ihan yhtä fiskuja ja söpöjä lapsia kasvaa puolloruokituista vauvoistakin!!!
paitsi ehkä söpöyden kohdalla.
Ei edes ole kauaa siitä, kun julkistettiin tutkimus jonka mukaan pitkään imetetyillä on keskimääräisesti korkeampi äo ja ovat elämässään muutenkin menestyneempiä ;).
Ihan yhtä fiskuja ja söpöjä lapsia kasvaa puolloruokituista vauvoistakin!!!
paitsi ehkä söpöyden kohdalla.
Ei edes ole kauaa siitä, kun julkistettiin tutkimus jonka mukaan pitkään imetetyillä on keskimääräisesti korkeampi äo ja ovat elämässään muutenkin menestyneempiä ;).
vaan siitä, että kouluttautuneet naiset imettävät pidempään, koska heillä on enemmän tietoa käytettävissään ja myös etsivät sitä aktiivisesti.
mielestä olla biologi että tajuaa ettei sillä imetyksellä ole mitään tekemistä ÄOn kanssa!! Voit laittaa eteen vaikka sata tutkimusta missä sellaista väitetään enkä siltikään usko. Missä vaiheessa se ÄO on ruvennut kulkemaan ravinnon mukana ihmiseen?
Piti vielä AP:lle sanoa (minä olin siis se joka antoi neuvoa imemisnopeudesta ym pumpun kanssa) että itse vuokrasin sellaisen ison sairaalakäyttöön tarkoitetun sähköpumpun. Ainakin Helsingissä oli muistaakseni 1€/päivä, varmaan Googlettamalla löytyy eri firmoja tai voit soitta synnytyssairaalaan josta varmaan voivat antaa ohjeita. En minäkään saanut käsikäyttöisellä alussa yhtään mitään aikaiseksi! Sillä sain jotain tulemaan vasta joskus 2-3kk synnytyksen jälkeen.
mielestä olla biologi että tajuaa ettei sillä imetyksellä ole mitään tekemistä ÄOn kanssa!! Voit laittaa eteen vaikka sata tutkimusta missä sellaista väitetään enkä siltikään usko. Missä vaiheessa se ÄO on ruvennut kulkemaan ravinnon mukana ihmiseen?
Erilaisilla rasvahapoilla on jo pitkään tiedetty olevan vaikutuksensa ihmiseen, nimen omaan aivoihin ja niiden kehitykseen jo sikiöaikana voi vaikuttaa syömällä hyviä rasvahappoja! Siksi mm. suositellaan kalaa!
Äidinmaidossa on aivan oman kaltaisensa rasvahappoketjut, joita yritetään kopioida korvikkeisiin sitä mukaa, kun enemmän tutkimustuloksia saadaan.
vaan siitä, että kouluttautuneet naiset imettävät pidempään, koska heillä on enemmän tietoa käytettävissään ja myös etsivät sitä aktiivisesti.
Lukekaa hyvät ihmiset niitä tutkimuksia!
Naurattaa tuo seuraavakin vastaaja "en usko vaikka olisi sata tutkimusta". Niin, hänhän se varmasti paremmin tietää, kun asiaa tutkineet tohtoristason ammattilaiset :D.
mielestä olla biologi että tajuaa ettei sillä imetyksellä ole mitään tekemistä ÄOn kanssa!! Voit laittaa eteen vaikka sata tutkimusta missä sellaista väitetään enkä siltikään usko. Missä vaiheessa se ÄO on ruvennut kulkemaan ravinnon mukana ihmiseen?
Tutkimuksia on tehty ainakin 5 erilaista ympäri maailmaa. Tällä hetkellä arvellaan, että älykkyyttä lisäävä vaikutus liittyisi rasvahappokoostumukseen. Esimerkiksi Iso-Britanniassa myydään korvikkeita, joissa rasvahappokoostumusta on muutettu äidinmaitoa vastaavaksi. Näin selvä asia se siis on, että korviketehtailijatkin siihen ovat lähteneet mukaan.
Suomen tämänhetkistä tilannetta en tiedä, mutta ne omega-3-pölinät siellä purkkien kyljessä ovat juuri aivojen toiminnan vuoksi siellä.
Hyvin sujui imetys kokonaisuudessaa,mutta sitten nämä 3 seuraavaa ovat olleet hankalia.Tokalla olikin maitoallergia,joten imetys loppui siihen.Lisäksi oli tosi pahoja rintatulehduksia,kun maito vaan ei herunut,vaikka rinta oli ihan täysi.
Kukaan ei minulle ollut puhunut heruttavata lääkkeestä,nenäsuihkeena annettava oksitosiini heruttaa maidon ulos rinnasta.Hyvä,etten joutunut osastolle tippaan,kun tulehdus arvot olivat niin korkeat ja lääkäri vaan tuumasi,että imetä ja lypsä,vaikka itkin ja selitin että ulos ei tule yhtään mitään.
Nyt vikassa synnytyksessä osasin jo pyytää heti sitä suihketta,että saatiin maito herumaan,mutta sitten olikin jo sokerit matalalla ja keltasuutta ja lisämaitoa onneettiin pullokaupalla,joten vauva äkkiä oppi pullolle ja hylkäsi tissi.Olisin kyllä voinut halutessani saada vauvan vielä takaisin rinnalle ,mutta kun 3 muuta lasta ja yksi erityinen ,jonka terapiat ja palaverit ja muut asia vievät aikaa,niin oli pakko oman jaksamisen vuiksi lopettaa.
Luulin jo olevani masentunut,kun kaikki oli niin hankalaa ja olin itkuherkkäö,mutta kaikki muuttui,kun lopetin stressaamisen imetyksestä ja siirryin kokonaan pulloon.
myöntää että kommenttini ei varmasti ollut mitä fiksuin. En väitä tietäväni enemmän kuin tohtoritason ammattilaiset. Tosin itsekin akateemisesti koulutettuna ihmisenä minulla on olemassa tietty terve kriittisyys näihin tutkimuksiin ja tiedostan hyvin miten 1000 eri asiaa voi vaikutta tutkimustuloksiin, enkä siksi luota sokeasti johonkin vain siksi että joku tohtori on sen tehnyt.
Mutta MIKSI naisten pitää olla niin he*****in ilkeitä toisilleen, ja onko todellakin kiellettyä otta toisten ihmisten tunteet huomioon? Siksi myös tyhmä kommenttini, miten luulette että ap:tä auttaa se että rupeatte jauhaamaan jotain siitä että ehkä hänen lapsestaan ei tule yhtä fiskua jos ei nyt jatka sitä imetystä. Eikö jokainen hänen tekstistään pysty lukemaan että hän väsynyt ja surullinen? Eikä siinä vaiheessa voisi pitää ne tutkimustiedot ihan itsellään ja pitää turpa kiinni jos ei ole mitään lohduttavaa sanoa?
Siksi myös minun tyhmä kommentti: suututtaa niiiiin kylmät ja ajattelemattomat ihmiset! Perustakaa oma ketju jossa voitte keskustella näistä tutkimustuloksista ja jättäkää tää ketju rauhaan niin että ihmiset voivat antaa ap:lle vinkkejä!
Olen yllättynyt tästä "imetäimetäimetä" -ohjeiden määrästä. Itse olisin jo sanonut, että anna pullosta ja ole tyytyväinen siihen. Ei yksi imetys niiin tärkää ole. Ap:lla selvästi jo muutenki mieliala on laskussa asian suhteen.
Ja hei, mä sanon näin joka on pitänyt itseään ehdottomana imetyksen puolestapuhujana, omat imetetty yli vuosi kaikkia... silti, tärkeintä on tyytyväinen äiti ja tyytyväinen vauva.ja siitä se mieliala vasta laskeekin, jos vastentahtoisesti ja huonon opastuksen takia heittää hanskat tiskiin.
Ja latistaa ei todellakaan ollut tarkoitukseni!
Rintaraivareista yms. löytyy hyvin ohjeita esim. imetystukilistan sivuilta.
Kuten sanoin, olen itsekin imetyksen kannalla, tietysti! Omiani olen imettänyt pitkään ja ongelmiakin on ollut. Ilman imetystukilistan ohjeita olisin lopettanut. Toisen kohdalla olisin lopettanut, mutta vauva ei huolinut pulloakaan. Itse osasin ottaa rennoimmin kun ajattelin, että kokeilen nyt hetken/tunnin/päivän kerrallaan ja jos en "onnistu" niin korvikekin on ihan hyvää. "Imetäimetäimetä" -ohjeista ahdistuin entisestäni. Ihan vain siksi ajattelin, että jos joku muukin ajattelee samoin on hyvä, että kommentit eivät ole täysin yksipuolisia...
En latista ketään!!!
13
Perustakaa oma ketju jossa voitte keskustella näistä tutkimustuloksista ja jättäkää tää ketju rauhaan niin että ihmiset voivat antaa ap:lle vinkkejä!
hyväksyttävää jakaa, ettei äideille tulisi paha mieli?
Oikeasti ei ole IHAN SAMA saako vauva äidinmaitoa vai korviketta, siitä todellakin on lukuisia kiistattomia tutkimuksia, äidinmaito vaikuttaa positiivisesti niin moneen eri alueeseen ja on totta kai, ihmislapselle optimaalisin ravinto. Korvikkeet ovat nimensä mukaisesti vain korvikkeita, jotka yrittävät kopioida äidinmaitoa.
Siksi on valheellista väittää, että korvike on IHAN YHTÄ HYVÄÄ ravintoa vauvalle ja on hyvä saattaa tuoreille ja tuleville äideille tiedoksi, että imettämällä voi saavuttaa monia etuja korvikeruokintaan verrattuna.
Tietysti korvikkeella kasvaa lapsia ja on loistava juttu, että sellaisia on saatavilla, MUTTA niitä tulisi käyttää maltillisesti ja "lääkkeenomaisesti", eikä tasavertaisena vaihtoehtona imetykselle.
että ap:n vauva juo korviketta nyt sellaisia määriä, että ei siitä voi pelkälle imetykselle yhtäkkiä jättäytyä, vaan myös vauvan ravinnonsaanti on turvattava samalla, kun omaa maitomäärää yritetään nostaa. Eli missään nimessä tuollaisessa lähtötilanteessa ei voi vain jättää korviketta pois!
neuvonut jättämään korviketta pois ja vain imettämään!
Vaan täällähän on useasta "suusta" kehotettu soittamaan imetystukipuhelimeen ja hommaamaan ASIANTUNTEVAA apua, neuvolasta kun sitä ei välttämättä todellakaan saa..
On myös sanottu, että töitä se varmasti teettää, MUTTA on ihan mahdollista päästä vielä täysimetykseenkin, JOS ap itse sitä toivoo ja haluaa tehdä töitä sen eteen.Olisi kiva kuulla miten ap:lla sujuu!
Luitkohan molemmat viestini, kun noin kiivaasti vain yhtä viestin osaa vastaan hyökkäät. Kyllä täällä pari sellaista neuvoa on, joista saa sen kuvan, että ei muuta kuin imettää vain (mikä ei tarkota sitä, että niiden kirjoittajat ajattelisivat pelkän imetyksen riittävän). En ole missään kohti väittänyt, etteivätkö täällä muutkin olisi antaneet hyviä neuvoja. Itsekinhän olen sitä mieltä, että ap:n imetysmahdollisuudet ovat vielä oikein hyvät.
Minustakin olisi kiva kuulla, miten ap:lla menee.
t. #9
Itsekinhän olen sitä mieltä, että ap:n imetysmahdollisuudet ovat vielä oikein hyvät.
Minustakin olisi kiva kuulla, miten ap:lla menee.
t. #9
että "itse olisin jo sanonut anna pullosta, ei yksi imetys niin tärkeää ole"..
Itsekinhän olen sitä mieltä, että ap:n imetysmahdollisuudet ovat vielä oikein hyvät.
Minustakin olisi kiva kuulla, miten ap:lla menee.
t. #9että "itse olisin jo sanonut anna pullosta, ei yksi imetys niin tärkeää ole"..
Minä en ole missään kohti tuollaista kirjoittanut. Luehan nuo viestini uudelleen. Mutta pitihän se arvata, että kun av:lla koittaa jotain sympatiseerata ja oikeasti auttaa, niin joku tarttuu johonkin yhteen lauseeseen tai sanaan (ja nyt jo sellaiseen, mitä en ole edes kirjoittanut...), ja alkaa siitä vääntämään jotain ihmeellistä.
Ap, toivon, että teillä menee vauvan kanssa hyvin, olipa ratkaisusi mikä tahansa :)
t. #9
neuvonut jättämään korviketta pois ja vain imettämään!
Vaan täällähän on useasta "suusta" kehotettu soittamaan imetystukipuhelimeen ja hommaamaan ASIANTUNTEVAA apua, neuvolasta kun sitä ei välttämättä todellakaan saa..
On myös sanottu, että töitä se varmasti teettää, MUTTA on ihan mahdollista päästä vielä täysimetykseenkin, JOS ap itse sitä toivoo ja haluaa tehdä töitä sen eteen.
Olisi kiva kuulla miten ap:lla sujuu!