Omistusasunnon vaihtaminen toiseen
Voiko isompaa stressiä ollakaan? Miten te muut olette hommasta kunnialla suoriutuneet ilman kahden asunnon loukkua?
Meillä tilanne on se, että asunnonvaihto alkaa olla tarpeen. Asumme omistusasunnossa, jossa lainaa on vielä jäljellä. Uusi asunto olisi luultavasti hiukan kalliimpi (max 30 000-40 000e), mutta ei välttämättä.
Miten hoitaa vaihto riskittömämmin ja/tai stressittömämmin?
Mieleen tulleet vaihtoehdot ovat lähinnä:
1. myydä tämä, muuttaa vuokralle vähäksi aikaa ja sieltä käsin ostaa sitten uusi
2. pistää tämä myyntiin, katsastaa uutta, ostaa uusi kun sopiva sattuu kohdalle ja toivoa, että oma kämppä menisi kaupaksi
Onko joku vaihtoehto jäänyt huomiotta?
Kommentit (17)
Eli pistäisitte asuntonne myyntiin, katselisitte uutta asuntoa ja jos miellyttävä löytyy tekisitte sitä tarjouksen, jonka ehdoksi lisäisitte, että tarjous edellyttää sen, että saatte omanne myytyä.
Tällä tavalla ei kahden asunnon loukkua syntyisi. Tosin tämä taas saattaa aiheuttaa sen, että kivalta tuntua kämppä saattaakin mennä sivu suun, jos oma ei mene kaupaksi.
Vuokra-asuntoja tässä on tosiaan silmäilty. En tiedä kuinka haluttua aluetta toivealueemme on, mutta yksityisellä näyttäisi olevan tarjontaa ihan ok, mutta suolaiseen hintaan.
Suurin osa kaupungin vuokra-asunnoista näytti taas olevan varallisuusrajoitteisia, mihin meillä ei ole asiaa.
Vuokralle muuttamisessa on ne omat vaivansa ja säätämisensä, vaikka ei se kahden asunnon loukkukaan houkuta.
kannattaa kysyä sellaista vuokralle, ottavat mielellään koska heillä nyt vain kuluja näistä asunnoista.
Aika kohtuullinen idea kyllä. Mieluummin kyllä kiva asunto sivu suun, kuin se kahden asunnon loukku. Emme taida olla niin kamalan nirsoja asunnon suhteen, kun jo nyt on löytynyt muutama kiva :)
niin mekin päästiin kerrostalo-osakkeesta omakotitaloon vuosi sitten
Meillä on tällä hetkellä omakotitalosta ehdollinen tarjous hyväksytty, nyt oma rivari ollut viikon myynnissä. Toivottavasti menee nopeasti kaupaksi!
Usein kannattaa tehdä niin, että pistää asunnon myyntiin riittävän pitkällä vapautumisajalla esim 4-6kk. Jos on olemassa asuntoja, joita voitte kuvitella ostavanne, niin tuossa ajassa voi jo hyvin löytää. Näin me olemme tehneet kaksi kertaa, tosin viimeksi meni aika tiukille.
PK-seudulta on aika vaikea löytää isoja perheasuntoja vuokralle ellei halua maksaa jotain 2000 euroa kuukaudessa. Pieniä kyllä on.
käsirahan takaisin mikäli kauppa ei toteudukaan?
Saa tietenkin, siis se ehto on legitiimi syy peruuttaa kauppa. Mutta kannattaa muistaa, että harva myyjä suostuu siihen. Ehdollinen tarjous on kuitenkin aina heikompi kuin vähän halvempikin ehdoton tarjous.
Mä pistäisin oman vaan myyntiin ensin, jotta näkee vähän millaista kysyntää on.
Ehto kannattaa muotoilla jotenkin niin, että oma asunto on mentävä kaupaksi väh x hinnalla y ajassa. Muuten voi olla sellainen tilanne, että uuden myyjä voi alkaa argumentoimaan, että teidän asunto olisi mennyt kaupaksi jos olisitte myyneet vaikka 30 % halvemmalla ja menetätte sen käsirahan.
Meillä koko kuvio on vasta aika suunnitteluvaiheessa. Ensin pitänee pyytää arvio tästä nykyisestä. Itse on niin hankalaa arvioida oman luukkunsa hintaa...
Pk-seudulta olisi siis tarkoitus lähteä pois päin. Tässä on asuttu nyt kohta kolme vuotta. Kaappiremppa tehtiin viime vuonna; alkuperäiset kaapit uusiin. Palvelut parantuneet ympäristössä, mutta toisaalta vastike nousi piharempan myötä.
Asuntokuume, tuo pirulainen!
Oma myyntiin ja tarvittaessa vuokralle. Jos miettii asunnon kokonaishintaa, niin vuokrakulut on aika pieni osa siinä.
Itse en myyjänä koskaan hyväksyisi ehdollista ostotarjousta kuin aivan pakkoraossa.
Aikoinaan etsimme ensin sopivan tontin ja siihen sopivan talopaketin. Tämän jälkeen pistettiin osake myyntiin ja se menikin heti kaupaksi. Muutimme rakennuspaikan lähelle asorivariin ja alettiin rekentamaan taloa.
Ei olisi tullut kuuloonkaan että uutta olisi alettu rekentamaan ennen kuin vanha oli myyty, mutta myynti harmittaa vieläkin. Osake oli nykyrahassa niin halpa, että loppuvelka olisi maksettu aika päiviä sitten vuokratuloilla ja asunto tuottaisi kivaa lisätienestiä.
Jos haluaa pelata varman päälle niin sitten pitää hankkia välimuuttoon joko vuokra-asunto tai halvempi omistusasunto, josta pääsee helposti eroon.
3. Myytte omaanne ja kun saatte kaupan, niin ostatte uuden.
Ostaminen on nopeaa, jos tietää mitä haluaa ja sellaisia on tarjolla, myyminen on hidasta.
Ei niitä vuokra-asuntojakaan ihan noin vain saada. Ainakin joutuu maksamaan kovaa vuokraa, kun on jo tiedossa että muutetaan pian pois, tai sitten pitää asua vähintään vuosi. Ylimääräinen muutto ei kiinnosta ainakaan minua pätkääkään.
Ollaan myös mietitty tuota ehdollista asuntokauppaa,mutta siinä olisi tietenkin riskinä se,että se ihana kämppä ehtisikin mennä sivusuun,kun joku tekisi esim paremman tarjouksen. Mitenkäs sitten kannattaa jatkaa (jos siis haluaa välttää vuokralle menon) oman asunnon kanssa,pitää myynnissä vai ottaa pois myynnistä,siksi aikaa kunnes uusi unelma kämppä taas löytyy ja voi tehdä uuden ehdollisen tarjouksen? Vai onko sellainen pois myynnistä otto mitenkään kannattavaa? tai edes mahdollista välittäjääkin ajatellen?
minä vtiaihdan sinun asuntoon jos se on pienempi kuin minun. tietenkin kummankin on hyväksyttävä toistemme asunnot ja niiden paikat
Ekan asunnon osto on tosiaan lastenleikkiä, seuraavat onkin sitten usein ketjukauppaa.
Minusta tässä taloudellisessa tilanteessa vuokralle muuttaminen on paras ratkaisu. Ei ole kiire etsiä vuokralla ollessaan asuntoa, kun hinnat vaan tippuu samaa vauhtia kuin vuokraa maksaa.
Mutta sitten se yksi paha kysymys vielä... Että pistääkö myyntiin ensin vai etsiä ensin vuokra-asunto ja sitten vasta pistää myyntiin? Onko helppo löytää samalta tai sopivalta alueelta vuokra-asunto?