~~NELIAPILOIDEN HEINÄKUU~~

Aloitin meille sitten heinäkuun ja vähän päivitin listaa :) Onnittelut Miksuliinille pojasta

Aloitin meille sitten heinäkuun ja vähän päivitin listaa :) Onnittelut Miksuliinille pojasta

Tosin pari päivää on tuntunut, että syksy on jo tullut, niin on ollut kylmää, sateista ja tuulista... Niin mikään sää ei siis ole hyvä, ei kuuma eikä kylmä!

Aluksi onnittelut Miksuliinulle poijjaan johdosta sekä muille "jakautuneille"!

Sitten pukkaa omaa napaa:

Juhannuksen jälkeen reissasin autokyydillä pitkää päivää ja tepastelin tuntitolkulla alemyynneissä, tuloksena alkavat säärihaavat! Joo, onhan nuo suonikohjut vaivanneet aivan erityisesti tän raskauden aikana, mutta että alkavat tunkemaan ihan ihon läpi... Sen lisäksi heräsin yhtenä yönä ihan kamalaan paineeseen pään sisällä, mihinkään ei sattunut, mutta kuulo hävisi melkein kokonaan, enkä meinannut pysyä pystyssä, kun pyörrytti niin pirusti. Isäntä sattui olemaan just sillon työkeikalla, joten itsekseni yritin kännykkä kädessä elpyä sohvalla, miettien koska soittaa ambulanssia, jos jokin paikka alkaa mennä tunnottomaks, kasvot jo olikin ihan "vieraat"....

Kyseessä olikin ilmeisesti joku paha verenkiertohäiriö, olin ollut pari päivää aikasemmin maastopyöräilemässä yli 20 km lenkin vanhimman tenavan kanssa,niskat oli ilmeisesti jumissa, vaikka mitään kipuoireita ei ollut. Pelästyin kyllä ihan kamalasti ja tilasin oitis ajan voice massageen, siinä kun käsitellään niska/harti/kasvojenseudun lihaksia, koskaan en ole ollut moisessa, mutta toivottavasti on apua. Yritin ä-neuvolan kautta saada lähetettäkin fysioterapiaan, mutta lääkäri "kiemurteli" itsensä irti vastuusta sanoen, että ensin pitäisi olla neurologikäynti jne...ja kieltäytyi kirjottamasta lähetettä, vaikka tietää edellisistä raskauksista ja hoitohistoriasta, että oon käynyt fysioterapeutilla tarvittaessa ja vaivat ovat helpottaneet, diagnoosiksikin on sekä yksityisellä että terveyskeskuslääkäreiltä tullut tension neck, että semmoista palvelua täällä pohjois-satakunnassa. Pitää varmaan pään pudota harteilta, ennenkuin uskovat, etten siellä huvikseni ramppaa, onhan se perkuleen hintavaakin!

Mutta mukavia asioitakin viime viikollla tapahtui: Kävin ultrassa Satks:lla, lääkäri oli juuri ä-terkkarin kuvauksen mukainen: kiireisen ja hermostumneen oloinen, hieman epäkohtelias jne... Homma hoitui kyllä pikavauhtia, 4D-ultrakin oli kyseisessä huoneessa, ja lääkäri vetäsikin anturilla kerran ees taas mahan yli, otti huitaisten pysäytyskuvan, ja se oli siinä se 4D! Sanoin, että mies odotti aulassa, että pääsisi mukaan ultraan, kun ei ole ollut aikaisemmin mahdollisuutta, ja kun mies kutsuttiin huoneeseen, 4D- ultra oli vaihdettu tavalliseen, ja äijä sai kouraansa vai kuvan! Sitten lääkäri utrasi vauvan elimiä ja erityisesti sydämen kammiot ja toimintaa, kertoen niistä lääkäriharjottelijalle, ja siinä se! Kliinistä, nopeaa ja kustannustaloudellista!

jaaha, prinsessa heräsi, jatkan juttua paremmalla ajalla....

kipa-72 ja viikot aika tasan 24

Oltiin taas viettämässä viikonloppua mökillä ja mikä kumma se on et aina ku siel ollaan ni on viileetä ja sataa. Muuten ku on ollu taas pari viikkoo juhannuksen jälkeen helteistä (viimeks siis oltiin juhannuksena). Täytyy vissiin pysytellä kotosalla et saa aurinkoa...



Onnea täältäkin Miksuliinulle vauvan syntymän johdosta! Muutamalla on ollu ja menny lasketut ajat, eikä mitään oo kuulunu. Onkohan ne vaan hävinny pinosta?



Kuulosti aika pahalta toi sun epätavallisen outo olo kipa-72. Kaamee tilanne vaan ku on yksin kotona eikä oo varma pitäiskö kutsuu apuu. Millon sulla on toi voice massage? Toivottavasti olo on jo normalisoitunu! 4d-ultra oli varmaan ihana vaikkaki lääkäri tuntu olevan hätänen :( Me mennäänki aika samoilla viikoilla: mulla tuli eilen tasan 25 täyteen.



Itelle ei kummempaa kuulu. Viikon kuluttua on keskiraskauden lääkäri. Olo on hyvä ja vauva liikkuu suht paljon. Alkaa taas jäämään pienimmät/kapeimmat mammahousut pieneks. Loppuajan joudun käyttämään vaan joustavia ku masu on niin alhaalla ja niin iso. Ainaki on hyvin raskaana oleva fiilis ;)



Hellepäiviä taas odotellen

Tarald 25+1 kera tyttötrion

Mutta ensin vielä Miksuliinulle onnittelut, jos et kesäkuun pinoa enään lue. :)



Olipa kipa-72 sulla tosiaan pelottava tilanne. Varmasti säikäyttää tuollanen..



Ja nyt se oma napa: Lääkäri oli tänään ja sen mukaan paikat on hyvin kypsyny.. Kohdunsuu oli pehmeä ja sormelle auki. Tuntui kuulemma vaavin kallon reuna sormelle eli hyvin alhaalla pikkuinen on. (Se kyllä tuntuukin, kun painaa niin alas.) Vauvan koosta ei mitään arvioinut, enkä hoksannut sitä kysyäkään..



Painoa ei onneks kuitenkaan ollu tullu kun 400 g viime viikon maanantaista, sykkeet oli 144, vp 119/74 pissa puhdas ja sf-mitta 32 eli mennyt nyt ihan keskikäyrälle.. Nyt sitten aletaan ravata neuvolassa viikon välein.



Kurjan tuntusia kovettuma supistuksia tulee välillä kovasti, mutta ei kipeitä kuitenkaan.. Ja alapää onkovasti välillä kipeä näin iltasin. Saa nähdä kauanko vielä menee ennen kuin vaavi tahtoo ulos.. Katotaan, niin mene yli la:n, kun nyt tuntuu, ettei tämä voi millään sinne asti masussa pysyä.. ;)



Hyviä vointeja kaikille!

Sani rv 36+5

Tarald: tsemppiä ultraan! Meinaattako kysyä sukupuolta?

Siis Taraldilla oli lääkäri eikä ultra.. Vai ultraako lääkäri samalla? Meillä ei täälä tk:ssa ultralaitetta ole, joten np- ja rakenneultra käydään polilla ja muuta ultraa ei normaalisti sitten olekaan..

Ja saattaa olla viimeinen minun tekemenä. Tai siten ei. Mutta tuntuu nettiaika olevan niin kortilla, että joku muu voisi olla paremmin paikalla, ja enhän minä enää edes kuulu tänne!



KIITOS KAIKILLE ONNITTELUISTA!



Meille siis syntyi ihana poika muutaman päivän ennen laskettua aikaa, mihin en ollut ollenkaan varautunut. Edellisenä päivänä sentään sain sängyn laitettua vauvalle ja vaatteetkin olivat, niin ei ihan lakanaan tarvinnut pukea. Vauva on ollut minun mittapuullani ihanan kiltti edelllisiin tyttöihin verrattuna, tyyntyy kantamiseen ja nukkuu ihan syömättä yli kahdenkin tunnin unia =) Pikkuneiti oli vain kipeä, kun kotiuduttiin ja valvotti lisänä öitä, niin univelka ehtikertyä aika pahaksi, sitä on nyt yritetty nukkua pois joka välissä.



Nani, käyt kuitenkin täällä, kiitos onnitteluista!!! Edelleen teidän kuulumisia käyn lukemassa vauvakuumeisissa ja kovasti positiivisia tuulia joka mielessä sinne puhaltelen!



Sani, kiitos onnentoivotuksista synnytykseen, osuit ajallisesti aika kohdalleen, kun juuri silloin oltiin synnytysreissulla, kun tänne kirjoittelit =D Nyt ne alkavat kohta olla h-hetket sinulla käsillä ja vastahan me molemmat plussattiin!



Mammariini, ei ne supistukset välttämättä mitään tee, älä huoli :-) Välillä jopa tuntuu, että neuvolassa kiinnitetään niihin liikaa huomiota, aika monillahan niitä on luonnostaan. Toisaalta seuranta on tietty ok, kun joillakin tapahtuukin jotain. Mullakin aina supistellut noilta viikoilta, kaks ja puoli raskautta kytättiin ja sitten en enää jaksanut, minulla ne nyt vain tulevat.



Mihin Maalaisomppu on kadonnut, tietääkö joku jotain?!?



Joman, Sanin ja Nelkun oloa ja kuulumisia saa alkaa pikku hiljaa jännäämään, käyn teitä kyllä kurkkimassa!



Kopsaan tähän perään synnytyskertomusta tuolta heinäkuisista, jos joku haluaa päästä tunnelmaan!



Sunnuntaina oli vasemmalla alamahassa välillä tosi kipeä kohta, sitä päivällä vähän mietin. Käytiin lasten kanssa iltapäivällä pyörillä uimarannalla, minäkin sujuvasti pienimmäinen kyydissä istuimessa. Illalla mahakivut tihentyivät ja sitten jossain vaiheessa tajusin, että liittyvät supistuksiin, vaikkei koko maha olekaan kipeänä. Lapset meni nukkumaan ja supistuksia tuli muutaman minuutin välein, parhaimmillaan 3-4min välein, ja olivat selvästi erilaisia kuin aiemmin, polttivat ikävämmin, mutta eivät vielä "oikeita". Ennen puoltayötä alkoivat välit venyä reiluun kymmeneen minuuttiin ja helpottivat muutenkin, lähetin sitten miehelle viestin töihin, että saa huokaista. Itse tosin ajattelin, etteivät liity synnytykseen vielä mitenkään, mutta kai se vaihtoehto täytyi pitää mielessä...



Nukuin yön ihan hyvin, maanantaiaamuna seitsemän maissa heräsin taas supistuksiin, kun alkoivat uudestaan vähän tuntua. Kun nousin ylös, väli lyheni 7 minuuttiin. Mies ei päässyt töistä lähtemään, tuli vasta pari tuntia normaalia myöhemmin ja silloin sanoin, ettei voi lähteä raksalle, kun oma hermo ei kestä enää lapsia supistusten kanssa. Koko päivä menikin sitten suunnilleen samanlaisilla supistuksilla, kuopuksen kanssa nukuin tunnin päiväuniakin ja supistusväli piteni silloin, siksi en edelleenkään oikein tiennyt missä mennään. Lapsenvahdit hoputtivat puhelimessa lähtemään, mutta koitin itse kohdunsuun tilanteen ja mielestäni mitään ei ollut tapahtunut, niin kotona pyörittiin.



Koska supparit eivät laantuneetkaan, niin ajateltiin lähteä Jyväskylään edes ostoksille :), että ollaan lähempänä, kun tuo tunnin automatka ei välttämättä ole kiva kipeänä. Lähdettiin viiden maissa, matka meni ihan hyvin, väli 8 min. Reilu tunti sitten tehtiin ostoksia ja mies kävi syömässä, supistukset kipeytyivät koko ajan ja piti ihan keskittyä pitämään naama peruslukemilla. Kaupassa oli pakko päästä sitten vessaan, jossa koitin samalla kohdunsuuntilanteen, oli auennut ehkä sentin lisää, mikä varmisti minulle, että synnytys on oikeasti käynnissä. Kun taapersin autolle supistukset tuli 4 min välein.



Sairaalassa oltiin puoli kahdeksalta, kohdunsuu auki vain 2 cm (tiesin) ja kaulaa sentti jäljellä. Käyrälle ei tullut yhtään supistusta. Väli venyi parin supistuksen ajaksi ja olivat makuulla hetken muutenkin lievempiä, mutta eivät olleet kyllä anturitkaan kohdallaan. Vähän ajan päästä ne korjattiin ja lieviä supistuksiakin näkyi, mutta eivät olleet edelleenkään kunnolla; mies sanoi aina, ettei sinuun satu nyt, ei ole supistusta ja minä sihisin olemaan hiljaa, kun supistukset vain jatkuivat, kestivät tosi pitkään =)



Kätilö kysyi kahdeksan jälkeen mitä halutaan, mutta oli sitä mieltä, että omat vaatteet päälle, ettei saliin kannata vielä mennä. Jätti meidät miettimään, koska rauhallinen ilta loppui ja yhtä aikaa tuli sisään neljä synnyttäjää lisää. Puin vaatteet, supistukset koveni koko ajan, ensin halusin suihkua, sitten muutakin ja lopulta olin jo valmis vaikka siihen Oxynormiin, jonka olin kieltänyt esitietolomakkeessa. Kun kätilö tuli takaisin, mies toimi puhemiehenä, itse vain kestin supistuksia. Suunnitelma oli sairaalakamppeet ja peräruiske, saliin ja spinaali heti, jos tilanne tarpeeksi kypsä.



Loppu menikin sitten tosi vauhdilla. Vaihdoin vaatteet, supistuksia tuli varmaan parin minuutin välein ja aina useampi peräkkäin ilman taukoa. Kohdunsuu auki 6-7 senttiä, ei enää peräruisketta, suoraan saliin. Salissa oltiin varttia vaille yhdeksän, kätilö alkoi heti valmistelemaan spinaalia, kestää kuulemma reilun kymmenen minuuttia. Olin tosi kipeä, kun sägyllä laitettiin tipat, maharemmit (äänet kuuluivat kuulemma 10 cm alempaa kuin tavallisesti, sen olisi voinut jo ymmärtää tarkoittavan jotain...) ja muut valmiiksi. Lääkäri putsasi selän, kätilö oli vetämässä jalkoja koukkuun ja odotettiin, että supistus menisi ohi. Tunsin kun vesi-ilmapallo kasvoi ja puhkesi ja samantien tuntui, että on pakko ponnistaa. Kätilö tarkisti tilanteen, täysin auki.



Vesi oli vihreää, se siitä puudutuksesta (kiroilin kyllä asiasta kovasti :-), vauva piti saada kohtuu ajassa pihalle ja puudutus olisi voinut hidastaa. Tärisin ja kiemurtelin, kun yritin jostain syystä pyristellä ponnistuspakkoa vastaan, mutta eihän se onnistunut. Ponnistaminen onneksi helpotti repivään ja polttavaan supistukippuun, toisaalta toi tullessaan viiltävän venymiskivun, mutta sitä oli silti helpompi kestää. Pari supistusta meni ennen kuin pääsin puoli-istuvaan asentoon ja sitten vauvan pää syntyikin seuraavalla. Tuntui, että kätilö imi vauvasta lapsivettä vaikka kuinka kauan, oli ihan hirveää olla ponnistamatta, kun vauva oli puoliksi pihalla. Sitten kun sain luvan ponnistaa taas, ei tullut edes supistusta, mutta ajattelin, että pääsen siitä eroon jos ponnistan, ja niin ihana poika syntyi sitten ilman supistusta loppuun 21.19.



Vauvaa imettiin lisää, mutta kaikki oli ihan ok, pisteitä tuli 9. Olin ihan poikki ja maitohapoilla ja odotin vielä kauhulla istukan syntymistä, aina on joudutta leipomaan kohtua kovasti, mikä on yhtä tuskaa. Ylläty yllätys, istukka irtosikin nyt heti itsestään ja sain huokaista =D Kohtu supistui hyvin, mutta vuotoa oli silti aika paljon, joten sain sekä tippaan, että alapäähän kohtua supistavaa lääkettä, aika lystiä, kun jälkisupistukset ovat muutenkin kaameita. Vauva painoi 3690g ja oli 51 cm pitkä, pää 34,5cm. Osastolla oltiin vajaa kaksi vuorokautta kunnes kotiuduttiin.



Miksu, jonka maha ei tosiaankaan jäänyt enää laitokselle, kuten ekalla kerralla ja poikanen 8pv

Neliapilat



Apilan löytäneet:

19.12.08 (41+5) Menninkäinen..........................TYTTÖ 4260g 51cm

13.01.09 (39+6) minnikki, p03, t04, p07...........TYTTÖ 4560g 52cm

18.01.09 (37+0) Katjalah, p97, p02, t05............POIKA 3100g 47cm

12.02.09 (39+5) Helmikukka75, t97,p00,p07..POIKA 4300g 51cm

12.02.09 (39+0) Oliviaana, p96, p98, t03.........TYTTÖ 3640g 51cm

05.03.09 (41+0) Zeldatar, p00, t02, t07.............POIKA 4326g 53cm

09.04.09 (40+3) Adelia, p00, t02, p04...............TYTTÖ 4252g 51cm

01.05.09 (36+6) Korasa, t00,t04,p07.................POIKA 2600g 45cm

01.06.09 (40+0) tonttis ........................................TYTTÖ 4470g 54cm

29.06.09 (39+4) Miksuliinu, p00,t02,t07............POIKA 3690g 51cm



Pellossa pyörivät:

18.06.09.....Helinä-78..............31v....p01, p03, t05......................Itä-Suomi

18.07.09.....Joma_...................25v.....t02, p04, t07......................Oulun läänin etelä-osa/OAS

30.07.09.....Sani-74.................34v.....t01,t03, t07.........................Pohjanmaa/Seks

11.08.09.....Nelkku...................28v....p99, t01,p03.......................K-S KS

25.08.09.....Maalaisomppu....32v.....p99, p02, t04.....................K-S KS

25.08.09.....Maantiekiitäjä.......37v....p03, p04, t07 .....................K-S KS

xx.08.09.....mystic

24.09.09.....Amalia-joel............33v....p, t07/07, t08/08................Ruotsin rajalla

17.10.09.....Tarald.................... 32v....t02/02,t03/04,t11/07.........Jorvi

24.10.09.....Kipa-72..................37v....p03,p05,t07.......................SatKS

25.12.09.....Mammariini.......... 33v....p03, t04, p06.....................SatKS

Hienosti teidän apila täydentyi ja saitte jakauman tasan!



Ja mulle sitten kävi niin, että kasvoin ihan ulos neliapilasta...



Elikkä pyörin taas täällä odotuspuolella hieman yllättäenkin... meille olisi viides villahousu ilmeisesti tulossa - toivottavasti ensivuoden puolella... Laskettu aika on sama kuin meidän aikanaan vääränä vuonna syntyneellä keskospojalla (21.2), ainakin noin suunnilleen, en ole vielä vaivautunut ottamaan neuvolaan yhteyttä, kun oma täti on lomalla ja palaa vasta loppukuusta, jolloin vauvalla onkin aika 29.7, joten puhutaan asiasta silloin siellä...



Katjalah + viides villahousu rv n.7+3

Olen uusi odottaja El-liina ja ennestään kolmen lapsen äiti: t00, p04 ja p05. Uusimman tulokkaan LA on 27.2.10.



Testasin plussan juhannuspäivänä, mutta en ole uskaltanut aikaisemmin virallisesti ilmoittautua tänne.



El-liina 6+4

sani-74: Meilläkään ei lääkäri neuvolassa ultraa eli saa nähä pääsenkö enää yhteenkään ultraan tän raskauden aikana. No onhan vauva käyty jo kurkistamassa 3 kertaa ja ihanalta näyttää :)



Tervetuloa mukaan El-liina! Kiva ku saadaan uusia neliapiloita ku taitaa muutama kohta vauvautua ja saadaan sit viel senki jälkeen jatkettua juttua. Taidan olla melkeen vika listalla vaikka la lokakuussa.



Tänään oli taas virtaa aamupäivästä ja oltiin tyttöjen kaa liikenteessä: kirjasto, aleja, syömässä sekä kaupassa. Illalla oliki väsy ja suihkuttelutki otti voimille. Masu kovettuu niiin helposti ku riisun illal tukivyön eikä yhtään auta ku nukuttelen meijän kuopusta (1,5v) joka potkii välillä kipakasti masua ja häslää vieressä. Silti mun puolesta helleilmat sais palata koska on paljon ihanampaa olla pienissä vaatteissa ison masun kaa ku miettiä mitä kaapista enää voi päälle pukee kylmälle ilmalle.



ainiin Olipas kiva lukea Miksuliinun synnytyskertomus. Alko jo vähän jännittämään oma tuleva synnytys ku kuopuksesta jäi niin elävästi mieleen synnytyskipu ja sen jälkeinen kohtutulehdus. Pientä jännityspelko tulee siis olemaan itellä...



Tarald 25+4 sekä energinen tyttötrio

Katjalah: onnittelut viidennen lapsukaisen odotuksesta! =) Suojelusenkeleitä pikkuiselle matkaan ja kaikkea hyvää odotukseen!



El-liina lämpimästi tervetuloa myös minun puolesta! Onnittelut raskaudesta ja masuasukille suojelusenkeli matkaan! Tosi kiva, että saadaan uusi odottaja. Oon kovasti jo odotellut, että eikö sieltä kuumepuolelta jo ala sadella väkeä tänne päin.. =)



Tarald: tuo kohtutulehdus on varmaan todella ikävä kokemus! Toivottavasti selviät tämän kanssa ilman sitä. Ite en oo onneks joutunut sitä kokemaan *koputtaa puuta*! Meidän pikkuista on kans ultrattu kolme kertaa, ihan alkuraskaudessa, np-ultrassa ja rakenneultrassa.. Oishan se kiva, kun pääsis vielä näin raskauden loppupuolellakin pientä ihailemaan. Mutta hyvä tietenkin ettei mitään sellaista vaivaa oo, jonka tankia pitäs mennä.. =)



Miksuliinu: kiitos synnytyskertomuksesta! Niitä on aivan ihana lukea. Varsinkin nyt, kun itellä on niin lähellä ja jo kovasti odottelee pikkuisen syntymää! =)



ON: mua on alkanut pikkuhiljaa alkanut jännittämään synnytys siinä mielessä, että taas tietää koska pitää sairaalaan lähteä.. Varsinkin kun tietää, että kohdunsuu on jo pehmeä ja vähän aukikin, niin voi kuulemma tulla aika nopeastikin ja meillä kun sairaalaan on tunnin matka.. Kuopuksen synnytys kesti 5 tuntia, mutta sillon oltiin jo sairaalassa, kun useampi tunti aikasemmin meni lapsivedet.. Eli ei ainakaan tohi ihan niin kauan kotona odotella kun keskimmäisen kanssa, jolloin lähettiin vasta joskus vajaa neljän tunnin jälkeen (mun mielestä ei supistukset vielä ollu niin kipeät että ois pitänyt lähteä). Silloin vaavi synty, kun oltiin oltu kaks tuntia sairaalassa..

Sani rv 37+0

lauantaina 11 aikaan aamusta alkoi kova mahakipu,ei oikein voinut olla mitenkään päin ja masu oli ihan kireä koko ajan,no lähdettiin sit äippäpolille ja siellä otettiin käyrää vauvasta se oli ihan ok. lääkäri kattoi myös ultralla ja sielläkin kaikki hienosti,sisätutkimuksessa kohdunsuu sormelle auki ja kanavaa 3 cm. erikoislääkärin mielipide oli että yöksi osastolle,syy tuohon mahakipuun ei kuitenkaan selvinnyt ja aamulla pääsin pois. osastolla ollessa supisteli illalla ja yöllä useamman tunnin,lääkäri tarkasti vielä tilanteen mutta kohdunsuun tilanne sama. toivotaan että tämä nyt vielä pysyisi masussa, painoarvio tällä hetkellä oli 2500gr,joten hieman saisi neiti vielä kasvaa=)

säikäytti kyllä kovasti se mahakipu,ihan itku pääsi..no nyt pitää vaan ottaa rauhallisesti loppuaika.



nelkku rv 35+5

enkä mä ole mihinkään kadonnut :-) Netti oli poikki jonkin aikaa Elisan töttöilyjen takia ja nyt on ollut niin riivatun kiireistä, ettei ole kertakaikkiaan ennättänyt tähän koneelle, ja nytkin kello on jo vaikka mitä.



Mut Miksulle ihan valtava virtuaalihalaus pienestä ukosta!!! Nyt alkaa oikeasti tuntumaan, että päivät käy vähiin, kun muistan silloin tähän porukkaan tultuani, että silloin vasta plussailit...



Katjalah aloittaa jo uutta kierrosta, mahtavaa sekin, onnea! Itsekin jotain tuumailuja tehneenä, mutta mielensä vielä maltillisena pitäen tässä...



Kohta alkaa sit purkua yksi jos toinenkin "tuttu", ihan hurjalta tuntuu! Kaipailen myös Maantiekiitäjää, kun meillä tuo sama la...



Omaan napaan kuuluu villiä melskettä :-) Kovin on öiseen aikaan aktiivinen tämä tapaus, eikä ihme, kun äiti vetelee polttareissa puoli viiteen aamulla ja lukee melkein joka ilta kahteen. On jotenkin pyllyllään tuo meikäläisen kello.

Neuvolassa kaikki ollu ok, vaikka se kyttyrä yritti mulle jotain sokeritarkkailua ei minkään perusteella puuhailla. Sanoin, että tökkii itteensä. V-paineet loistavat ja painoakin oli viimeks pudonnu kilon. Ei ihan hirveesti ole ruoka maittanut näin kesäiseen aikaan.



Oikeastaan sellainen "järisyttävin" uutinen tähän saumaan on se, että meille pamahti muutto tähän väliin. Puolileikillään alkanut "projektikaavailu" näyttää vahvasti toteutumisen merkkejä, ja niin tästä pitäis siirtyä koko porukan kera keski-suomesta savoon... Aika jännittävää kun on ikänsä täällä asunut, että nyt sitten ihan melkein "ulkomaille". Miehen kotipaikka siis odottaa ja pakko on vähän remonttiakin tehdä, eikä koulujen alkuun ole kuin kuukausi, että voipi vähän kiirettä pitää, mutta nou panniikki! Eikös kaikki suttaannu aina, tavalla tai toisella ;-) Ja ajattelin, että pesen sitten vaikka jotain relettä tiiviiseen muovilaatikkoon valmiiks, että jos vallan matkalla putoaa, niin onpahan edes jotain. Se nyt tietysti askarruttaa, että vaihtuuko tässä nyt sitten sairaalakin vielä Kuopioon, mutta täytyy selvitellä jahka menee seuraavan kerran neuvolaan.



Ihan mukava kyllä toisaalta saada vähän ahfääriä näihin viimeisiin viikkoihin, kun ne on aina aika pitkiä.. Olotila on kuitenkin aika ok, töihin ei tarvii enää mennä ja jos ei noita ajoittaisia kipeitä puristuksia lasketa, niin eipä tässä olemisessa ole kummempia. Parin päivän tallin siivoamisurakasta ei vissiin oikein tykännyt, mutta selvittiin ihan kunnialla.



Nyt ukko huutelee petiin, aamulla täytyy lähteä uutta keittiötä piirtämään, mutta yritän nyt parantaa loppua kohti tapojani ja käydä kirjoittelemassa enemmän. Toivottavasti Miksu vielä käy lueskelemassa edes meidän juttuja...



Ja tosiaan tervetuloa uusille ja tsemityksiä "vanhoille"! Öitä!



T. maalaisomppu ja rv:t 33+6

joten äkkiä netti auki ja juttelemaan!!!

Viimeks jäi juttu kesken, mutta lopputulos ultran osalta oli positiivinen.Lääkäri sanoi, että kaikki näyttäisi hänen mielestään olevan paikoillaan, ja vaikka heti alkuu ja operaation aikana vinkkasin, että ite olisi kiva kuulla, kumpi sieltä mahdollisesti olisi tulossa, pikkusisko vai -veikka, mutta mies ei haluaisi sitä tietää, niin lääkäri otti ja kertoi kesken sydämentarkastelun , että POJALTA tämä kaveri näyttää.... Joo-o, kyllä sen vaan äiti tuntuu tietävän, kuka siellä mahassa asuu, tässä tapauksessa myös isoveljet, jotka niin kovasti pikkuveikkaa toivoivat!!! Isäntä oli ihan pöllämystynyt koko päivän, kai oli toivonut salaa mielessään tyttöä, siten kun olisi lapset vähän kuin "jaettu" kahden sarjoihin! Minä ja pikkuneiti saadaan tyttöillä oikein olan takaa, kun miehet kulkee omilla reissuillaan tulevaisuudessa, sitten joskus......

Voice massage oli heti seuraavana maanantaina, mutta jumi niskassa oli jo ajan myötäkin antanut periksi, jos se sitä olkikaan. Keskussairaalan lääkärikään ei ottanut mitään kantaa, kysyi vaan, että eikö ä-neuvolan lekuri voisi huolehtia asiasta, että tällaista pallottelua! Ite hieronta ei ollut mielestäni kovin kummoista, vakituinen fysioterapeuttini käsittelee ja manipuloi niskaa nikama kerrallaan tehokkaammin ja antaa vielä kotiohjeitakin, eli vanhassa olisi ollut vara parempi! Kalliskin oli mokoma vielä, en varmasti mene toiste....

Meillä on myöskin aloitettu vihdoista viimein yläkerran remontti, joten sekin aiheuttaa kaiken muun arkitohinan lisäksi harmaita hiuksia. Talo kun on vanha, mutta yläkerta pitäisi saada toimivaksi erityisesti pesuhuoneen osalta, katot koolattua ilman erityistä huonekorkeuden menetystä, lattialämmitys asennettua ilman ylimääräistä painoa ym, ym.... Sen lisäksi kaksi nuorimmaista on ollut ihan peräperää viime viikonlopusta asti kuumessa , kolme päivää paukutellut yli 39 astetta ja sitten jojoillut 37 ja 38 välillä, eli yöunet on olleet aika vähissä, varsinkin, kun keskimmäisellä on tapana hourailla kuumeisena, viimeyönäkin mm. vartin huusi kurkku suorana äitiä, eikä tuntenut meikäläistä, vaikka pidin ja heijasin raukkaa sylissä ja yritin rauhoitella. Kaameeta kattottavaa ja vielä kaameempaa kuunneltavaa! Sen lisäksi näki "viivaa" ja mitälie muuta....

Ja, eikä siinä vielä kaikki: Mummilasta, eli tärkeimmästä ulkopuolisesta tukipisteetä meidän perheen "hoidon" ja huollon kannalta, löytyi männäviikolla hometta katolta, joten yöpymismahdollisuudet ja lastenhoidon jakaminen sinne talouteen fyysisesti vähenivät huomattavasti, kunnes heidän remonttinsa on ohitse... Kumma, kun jotain alkaa tapahtumaan, tapahtuu sitten kaikki kerralla, ja sitten taas on pitkään tyyntä myrskyn edellä! Niin, ja myrskystä vielä; tuulikin peijakas tempaisi meidän Grillipation päällä olleen "hyttysmajan " hemmettiin toissaviikolla, että sekin pitäisi ostaa.... Ihan nauruks pistää tälläinen armoton ankeilu!!! Sehän tässä äitinä olossa ja arjen pyörityksessä onkin niin ihanaa, että kaikille hulluille tapahtumille ja tekosille,toisin sanoen tilannekomiikalle oppii nauramaan, vaikka juuri tapahtumahetkellä ei naurattaisi pätkän vertaa, ja arvostamaan ihan pieniäkin onnenmurusia, vaikka lasten sutkautuksia, ja sitä, kun asiat aina jotenkin ihmeen kaupalla selviää, kun ei stressaa liikaa!!!



Tervetuloa vaan katjalah takaisin remmiin ja El-liina uutena tulokkaana,ja olikos niitä muita, niin ja terkkuja Taraldille, melkeimpä samoilla viikoilla tässä vyörytään!

Kipa-72 ja pojalta näyttävä

Maanantaina oli neuvolalääkäri jossa kaikki oli ok. Hemppa oli noussu raudan avulla 125:een ku oli viimeks 106. Painoo oli kyl tullu suht paljon per viikko eli jotain 600g. Mulla on alkanu tosin olla turvotustaki viimisen viikon aikana ja varsinki jos syön suolakurkkuu, makkaraa tms. jossa sitä suolaa on. Kohdunsuu oli pehmeä ja sormelle auki ja kaikki oli kunnossa. Vauva lähti dobbleria karkuun ku ytitettiin kuunnella sydänääniä ja teki muutenki ihme kuperkeikkoja niin et koko masu vello edes takas :)



Oltiin sit tää viikko mökillä ja tultiin tänään kotiin. Mun vanhemmatki oli siel joten oli ihanan rentouttavaa ku ne hoiti ruoanlaiton ja saunan lämmityksen kokonaan.



Maalaisompulle tsemiä muuttoon! Itellä on tuoreessa mielessä ku muutosta on 2kk eli rankkaa hommaa on ja sitä oikeen ihmettelee miten kamaa onkaan kertyny niin kaameesti joka kaappiin ja nurkkaan. Onhan tässä tietty näitä käyttäjiäki ja yks tulossa lisää ;)



Kipa-72: Onnea poikavauvan odotukseen! Tiesittekö muistaki kumpaa sukupuolta on ku odotit? Me ei olla koskaan tiedetty tai siis esikoisesta veikkas viikolla 30 poikaa 80% varmuudella mut tyttö on eli en oikeen uskaltais enää uskoo mitä ultraaja sanoo. Tosin kyl pyörryin tossa ultrauksessa kesken. Ikävää ku teil on sairasteltu urakalla! Toivottavasti muut pysytte terveinä!



Tänään on särkeny selkää aika kipakasti ja jalat on kans tosi kipeet. Pitää varmaan lähtee nukkumaan et saa rentouduttua kunnolla.



Tarald 26+6 sekä tyttötrio

Tulkaahan neliapilat kertomaan kuulumisia. On aina niin kivaa, kun täälä on jotain uutta luettavaa.. :)



Tarald: sulla on kans jo ajoissa paikat kypsynyt, samoin kun mullakin on ollut. On se ihan hyvä, että näin on, jospa se sitten olis varsinaisesta synnytyksestä pois. bd Tosin mulla ei tuota keskiraskauden lääkäriä enään ollut vaan vasta tämän loppuajan lääkäri sen tarkisti. Mutta kaikilta lapsilta on muistaakseni hyvissä ajoin paikat kypsyneet.Onko selkäkipu pysynyt kurissa?



Nelkku: sulla on ollut sielä jännitysnäytelmää. Onneks pääsit säikähdyksellä! Mikä sielä on tilanne tällä hetkellä? Sulla alkaa kans h-hetki olemaan lähellä.. Tsemppiä synnytykseen, kun se aika koittaa!



Maalaisomppu: vautsi teillä tuloo sitten oikein kunnon elämänmuutos sekä muuton että vauvan myötä! Milloin meinaatta muuttaa? Joko tiedät muuttuuko synnytyssairaala ja neuvola? Kyllä kaikella on tapana suttaantua ja hyvin varmasti selviättä tästäkin urakasta. Oikein paljon Onnea uuteen kotiin ja voimia muuttamiseen! Niin ja hyviä vointeja loppuraskauteen (sullakaan sitä ei enään kovin kauaa oo jäljellä). =)



Kipa: voimia remontin ja lasten sairastelun keskelle! Toivottavasti ootta jo ainakin sairastelusta päässeet! Hyvä, että ultrassa lopputulos oli positiivisen puolella. Ja onnea pojan odotukseen! :)



ON: Toissa yönä jo luulin, että no nyt päästään synnyttymään, mutta eipä ne supistukset sitten kuitenkaan voimistuneet. :/ Ja vielä eilen aamulla/päivälläkin tuntui, että kyllä se kohta tulee, kunnes sitten supistelut loppuivat kokonaan. Ja viime yönä ja tänään niitä ei enään oo ollut ollenkaan.. Paitsi kovettumissupistuksia, mutta ne aikasemmat oli jo kipeämpiä.. Tänään olo ollut muutenkin hyvä. Varmaan hyvin nukutulla yölläkin osuutensa asiaan.. Vauva on kovin hiljanen. Onneks kuitenkin kotidoplerilla sain varmistettua, että sielä elossa ollaan. Ja toki välillä vähän liikkuukin, kun vaan keskittyy kuulemaan.. Viime viikon neuvolassa oli virtsassa valkuainen plussalla, mutta ei mitään muuta ollut niin ei siihen sen kummemmin puuttunut.



Olo on vähän ristiriitainen.. Toisaalta jo kovasti odottaa, että pikkuinen syntyis ja pääsis tutustumaan uuteen perheenjäseneen ja taas toisena hetkenä tuntuu, että oo vaan nyt vielä rauhassa sielä masussa. Nyt odottelen kuitenkin milloin pienen syntymäpäivä tulee, eiköhän se omanaan päivänä sieltä pois tule.. ;) (Esikoinen on syntynyt rv 40+4, toinen 41+0 ja nykyinen kuopus 38+2.)



Sani rv 38+5

Huomenna ollaan menossa Lintsille ja tytöillä oliki vaikeuksia illalla saada unta ku mietti mihin laitteisiin menee jne. Iteki muistan lapsuudessa ku oli aina niin jännää lähtee Lintsille. Meillä kuopus 1v8kk saa ottaa päikkärit ja mennä sen jälkeen pariin euron kolikon härveliin ku isommat tytöt käy isänsä kaa laitteissa. Lähetään ajamaan suoraan Lintsiltä mökille ja ollaan siellä pari yötä.



Sani: Selkäkipu on helpottanu mut jalat alkaa olla aika väsyneet, varsinki iltasin. Kohta alan kävellä ku norsu ku ei meinaa illalla jalka nousta enää ;) Muutenki on tota turvotusta joka päivä, ei pahasti mut kuitenki. Ihmettelinki jo et kyllä oon pitkälle päässy ilman ihmeempiä vaivoja ku pahoinvointia lukuunottamatta raskaus tähän asti on menny ihanasti ja olo on ollu hyvä. Kuopusta oottaessa mul alko liitoskivut yms. suht aikasin. Näin se vaan on et jokainen raskaus on erilainen...



Sulla onki Sani jo jännää: kohta kuullaan ilosia uutisia :) Viimiset päivät on kauheeta odotusta ku välillä supistelee kipakasti ja sit taas loppuu ja koko ajan täytyy olla valmiina lähtemään saatika et saa lapsille hoitajan ja et mieski kerkee mukaan synnytykseen. Tsemiä sulle synnytykseen ku lähtö tulee!



Täytyy vielä pakata muutama tavara mökkireissua varten ni ei aamulla tarvi häslätä tyttöjen kaa. Kuopus on nykyään niin kova menemään et en kohta oikeesti pysy sen perässä tän masun kaa.



Aurinkoista loppuviikkoa!



Tarald 27+3 sekä nukkuva tyttötrio