Annatteko 15-vuotiaan erota kirkosta jos hän haluaa?

Lapsi saa odottaa täysi-ikäisyyteen saakka, mikäli tahtoo liittyä kirkkoon (tai mihin hyvänsä uskonnolliseen tai poliittiseen järjestöön). Murrosiässä voi saada kaikenlaisia päähänpistoja ;)

Mulla on nyt kaksi täysi-ikäistä, joista kumpikaan ei ole eronnut kirkosta, vaikka murrosiässä sitä kinusivat.

joten tuota ongelmaa ei tule. Jos taas 15-vuotiaana haluavat liittyä kirkkoon, niin käymme asiasta perusteelliset keskustelut. Jos motiivina on se, että kaikki kaverit menevät riparille, niin en anna lupaa. Jos taas raamatun sanoma on se joka puhuttelee (se raamattu pitää sitten olla luettuna), niin en koe voivani estää.



Oma äitini ei antanut minun erota kirkosta 15-vuotiaana ja niinpä tärkein asia 18-vuotiaana ei ollut ajokortti tai baarit, vaan kirkosta eroaminen. Seisoin heti 9 kirkkoherran oven edessä.. Jos olisin saanut erota heti 15v., niin tämä asia olisi itselleni varmasti vähemmän tärkeä, mutta tuon pakkojäsenyyden vuoksi minusta tuli suuri uskontojen vastustaja.

kirkossa töissä, mutta luulisin, että antaisin lapseni erota. En tiedä mitä hyötyä, minulle olisi, että rupeaisimme riitelemään vakaumuksistamme. Mutta saisiko hän liittyä, johonkin muuhun uskontokuntaan, siihen varmaankin saisi odottaa täysi-ikäisyyttä. Monesta muussa asiasta pitäisin oman pääni.

joten tuota ongelmaa ei tule. Jos taas 15-vuotiaana haluavat liittyä kirkkoon, niin käymme asiasta perusteelliset keskustelut. Jos motiivina on se, että kaikki kaverit menevät riparille, niin en anna lupaa. Jos taas raamatun sanoma on se joka puhuttelee (se raamattu pitää sitten olla luettuna), niin en koe voivani estää.

Itse taas olen tiukempi. Jos kristinusko puhuttelee, niin aivan vapaasti. Kunnioitan lapseni vakaumusta siinä missä muidenkin - ja edellytän tietysti samaa myös häneltä minun vakaumustani kohtaan.

Kuitenkin lapsi voi olla kristitty ja uskoa kristittyjen jumalaan vaikkei kuulukaan kirkkoon. Joten joutaa hyvin odottaa täysi-ikäisyyteen. Ei se usko kirkon jäsenyydestä ole kiinni.

ihan oman makunsa mukaan.



Kirkkoon voi myös liittyä takaisin jos eroaminen alkaa kaduttaa, tai toisin päin (niin kuin itse tein).

mun lapset ei edes kuulu kirkkoon, mutta jos kuuluisivat, niin kyllä antaisin.



Itsekin menin esim. riparille vain koska muutkin menivät ja en uskaltanut edes ehdottaa kirkosta eroamista, kun en olisi saanut kuitenkaan.



18 v täytettyänikään en vielä eronnut, kun mut oli niin aivopesty siihen hommaan ja sillä hetkellä oli muutakin mietittävää, mutta muutama vuosi myöhemmin se tein ja voi ihanuus, mikä kivi vierähti pois sydämeltä. :)



Mutta siis olen sitä mieltä, että on sairasta pakottaa joku kuulumaan johonkin uskontokuntaan. Kuinka siinä toteutuu uskonnonvapaus? Ja mielestäni lapsia ei todellakaan tarvitsisi pienestä pitäen aivopestä siihen hommaan... voivat sitten aikuisena liittyä jos haluavat.