pitkään kotona lapsia hoitaneet!
missä vaiheessa teidän lapsenne ovat menneet hoitoon, tai eskariin, kerhoon?
tässä itse suunnittelen tulevaisuutta kun tykkään pitää lapset melko pitkään kotihoidossa. mietin että eskari olisi hyvä ainakin käydä ennen koulua, kun siinä varmaan olisi jo tulevia koulukavereitakin. ehkä vuosi sitä ennen jo päiväkodissakin.
mut miten teillä muilla, joilla lapset olleet pitkään tai pitkähkösti kotona?
Kommentit (17)
ja ollut kotona kokoajan. Kerhossa käy yksin 1-2krt viikossa ja koko poppoolla käymme kerran viikossa avoimessa kerhossa. Eskariin menee ja sitten kouluun.
Keskimmäinen on kolme ja käy myös 1-2 kertaa viikossa kerhossa. Eskariin ja kouluun.
Pienin on vasta 7kk mutta saa olla kotona ainakin kunnes on kolme. Jos silloin lähden töihin, saamme hänet vieressämme olevalle perhepäivähoitajalle. Mut nyt näyttää lupaavalta sen suhteen, että voin hänetkin hoitaa kotona eskariin saakka.
T kolmen lapsen yrittäjä-kotiäiti
srk:n päiväkerhoon, kun kuopus täytti 3 v niin hän ja kaksi vuotta vanhempi veljensä aloittivat päiväkodissa puolipäivää kerran viikossa. Esikoinen oli jo koulussa. Sitten kohta meninkin töihin jolloin sopeutuminen päiväkotiin oli paljoan helpompaa. Olemme itse lapsemme hoitaneet kun sukulaiset ja kummit asuvat kaukana joten oli kiva kun oli tavallaan pehmeä lasku päiväkotimaailmaan. Sopeutuivat kyllä hyvin ja kavereita saivat heti - ei mitään ongelmia ole ollut.
se on kerran viikossa. ja 5 vuotiailla samainen kerho onkin sitten jo 2 kertaa viikossa. sen jälkeen 6 vuotiaana eskariin ja siitä kouluun.
saaneet kavereita jne. päässeet joukkoon mukaan?
kysymys siis kakkoselle.
6-vuotiaina kävivät "varjoeskarin" samaisessa seurakunnan kerhossa (3xvko) ja sitten kouluun. Kolmas meni 6-vuotiaana kunnan eskariin (puolipäiväinen) kun kotona ei enää ollut leikkiseuraa päivisin. Minusta seurakunnan epävirallinen eskari oli parempi eikä lapsillani ollut mitään kouluvalmiusongelmia sen jälkeen.
Meillä on ollut kotihoidossa eskari ikään asti, olemme sitä pitäneet hyvänä ja mielestäni eskari on niin hyvää valmistautumista koulun aloitukselle että se kannattaa ehdottomasti käydä. Eskarivuosi meni hienosti ja koulu alkaakin nyt syksyllä! Olen kotona nuoremman lapsen kanssa joten koululainenkin saa tulla koulusta kotiin eikä tarvitse jäädä pitkää päivää iltapvkerhoon.
Eskarissa sitten ovat aloittaneet kun se on ajankohtaista. Hyvin ovat päässeet joukkoon mukaan.
Alussa oli vähän sopeutumisvaikeuksia, mutta eikös kaikilla hoidon aloittavilla? Sen alun jälkeen ei ole ollut mitään ongelmia.
Kuopus aloitti kerhossa 2 vuotta ennen eskaria, koska minä halusin omaa aikaa. Jälkikäteen ajateltuna se oli väärä ratkaisu. itsellä meni koko kolmetuntinen toipuessa aamun taisteluista... Eskarivuonna lapsi sitten oli selvästi kypsä ja silloin ei enää ollut ongelmia.
Nyt jos saisin valita, niin jättäisin päätöksen lapsille, eli vasta kun kaipaavat kavereita, niin kerhoon. Kuitenkin viimeistään eskariin.
Esikoinen meni 4,5-vuotiaana kokopäivähoitoon, mutta seuraavat olivat 4 tuntia päivässä, koska olin kotona.
Koulujen loma-ajat päiväkoti oli kiinni, joten voisi sanoa kotihoidoksi kouluikään saakka. Olin vielä pari ensimmäistä kouluvuottakin kotona, joten eivät olleet iltapäivähoidossa.
kuten kakkosella.
Lapset ovat sopeutuneet hyvin kerhoon, eskariin ja kouluun. Jokaisella on myös paljon kavereita, ja 1-2 läheisempää ystävää, pojillakin.
En koe tarpeelliseksi hoitoon laittamista pelkästään sosiaalistamisen vuoksi, vaikka itse koulutukseltani lto olenkin. Päiväkodissa usein se piilo-ops tuppaa tuomaan enemmän niitä huonoja puolia, kuin kavereita ja sosiaalisten taitojen oppimista. Eli suosittelen päiväkotia vaan, jos se on vanhempien työn tai muun takia tarpeen, en virikkeiden tai kavereiden takia
On olemassa suomalaisia tutkimuksia joiden mukaan eskariin saakka kotihoidetut lapset ovat luovempia, sosiaalisesti älykkäämpiä ja keskittymiskykyisempiä. Tämä luonnollisesti pätee kyseisessä tutkimuksessa olevassa viitekehyksessä, ja joku toinen tutkija saattaa toisella asetelmalla saada muita tuloksia. Mutta mainitsin vaan esimerkkinä tuon, kun mutu-tuntumalla usein oletetaan, että kotihoidetut jotenkin jäävät jostain paitsi. :-)
3 tuntia kerrallaan. Syksyllä ehkä vähennän kahdeksi päiväksi, katsellaan. Tyttö alkoi 2 ja 1/2 v itkemään kavereiden perään ja onkin aivan innoissaan leikkikoulustaan ja uusista kavereistaan.
Kuuntele lasta ap, etköhän sinä huomaa, milloin olisi hyvä kokeilla vähän itsenäisyyttä tai milloin lapsesi alkaa kaivata kavereita. Jotkut lapset eivät mielestäni ole valmiita kerhoihin kovin pieniniä, jotkut taas menevät innoissaan tukka putkella... Riippuu niin täysin luonteesta.
2 kertaa viikossa ja sitten kouluun puolipäiväeskariin. Erittäin hyvin pärjääviä lapsia. Äiti on iloinen, että ei tarvinnut käydä päiväkotimaailmassa ollenkaan. :-)
Molemmat lapset ovat olleet seurakunnan kerhossa ja siirtyneet sitten esikouluun. Kaikki on sujunut hyvin. Koulun alun kanssa ei ole ollut ongelmia. Kotihoidosta "huolimatta" (monihan sanoo, että kotihoidetut lapset on ujoja ja epäsosiaalisia) lapset ovat hyvin ryhmään sopeutuvia, iloisia ja heillä on paljon kavereita. Toinen sai tänä vuonna kiitosta hymytyttöpatsaan kera. keskiarvot ovat olleet hyviä ja motivaatiota löytyy opiskeluun :).
Itse palasin 10 kotiäitivuoden jälkeen töihin - ja sekin on sujunut hyvin! Ja töitä löytyi pitkästä poissaolosta huolimatta.
meillä vanhempi lapsi, 4-vuotias, käykin seurakunnan kerhossa joka on 3 kertaa viikossa.
lähinnä mietin että meniskö hän kerhosta eskariin ja sitä kautta kouluun, vai onko mitään järkeä käydä ennen eskaria yksi vuosi päiväkodissa.
mietiskellen, ap
8v ja 5v, ovat käyneet kerhossa 3-4 vuotiasta eteenpäin, esikoinen meni puolipäiväeskariin 6-vuotiaana ja sitten kouluun. En nähnyt mitään syytä laittaa päivähoitoon missään vaiheessa.
vanhin käy srk kerhossa ja seuraava menee sinne myös syksyllä (nuorin on vauva) sitten vaan eskariin ja sitä kautta kouluun.
Molemmat käyvät myös sillointällöin (kerran viikossa about) MLL:n puistossa leikkimässä mikäli haluavat tai mikäli mulla on tekemistä enkä saa heiltä pahaakaan rauhaa :)
Muita ihme harrastuksia ei ole taroitus lapsille hankkia... Ellei sit vanhinta johonkin temppukouluun kun niin tykkää kiipeiystä ja roikkumisesta ym.
Mutta tämmöiset harrastukset sit ihan lapsikohtaisesti ja vasta aiakisintaa 5 vuotiaana.
Jos vain suinkin olette kerhoon olleet tyytyväisiä.