miten sais

jollei vaimosi koe olevan siihen valmis. sori.



mutta miten olisi yhteinen masturbaatio tai suuseksi?



mulla itellä eka synnytyksen jälkeen 3kk kohdalla päätin vain hoitaa homman pois alta, kun mies vonkasi. väärin meni.

jalkojen väli kesti, mutta korvienväli ei. meni sitten puoli vuotta että seksielämä normalisoitui...

tokalla tehtiin sama moka *lyö päätä seinään*



Kolmannella kerralla sanoin jo odotusaikana että nyt ei hätäillä.

aloitettiin sillä että oli helliä hetkiä alasti, ei varsinaista seksiä.

sitten sormeilin ittekseni ja kun se onnistui/tuntu hyvälle sai mieskin tehä sitä. suuseksiä sitten jonkin ajan kuluttua ja tähän sormeilu/suuseksi vaiheeseen jäätiin vähän kauemmaksi aikaa (yhdyntä edelleen pelottavaa vaikka oli jo 3. synnytys)

sitten VAROVASTI yhdyntään.

auttoi tosi paljon kun koki ettei oo mitään paineita ja mies tekee kaikkensa yhteisen seksielämän hyväksi, tässä tilanteessa harrastaa rautaista itsehillintää =) alkoi seksi kiinnostamaan paaaaaljon aiemmin ku ennen.

normaali kujeet sängyssä n.2kk synnytyksestä....



näin aiomme menetellä myös kun tämä neljäs vekara saadaan maailmaan! =)

Meillä seksiä eli yhdyntää oli 2 vk synnytyksestä eikä mitään ongelmaa. Halut oli mulla melkoiset jo sairaalassa... Toivottavasti teilläkin pian!

Mutta käytännössä en ollut valmis yhdyntään n. 1,5kk:teen. Paikat repesi synnytyksessä ja yhdyntä pelotti pitkään. Siis kyse ei todellakaan ollut haluttomuudesta vaan oikeasta pelosta. Aloita hellävaroen keskustelu siitä että olette olleet jo pitkään ilman seksiä ja haluaisit kovasti vaimoasi. Kuuntele mitä hän sanoo, jos kyse on siitä että hän pelkää kipua, ehdota hidasta ja varovaista etenemistä ja että vaimosi voi pyytää lopettamaan koska vain. Puhu siten, ettei asiasta tule vaimollesi paineita tai pelkoja, se vain pahentaisi tilannettanne.



Tai ehdota että vaimosi "hoitaisi" sinut suulla tai käsillä. Me toimimme näin yli kuukauden. Harrastimme kaikkea muuta kuin ennenki, mutta mies ei koskenut minua pimppiin eikä peppuun ennenkuin jännitykseni meni ohi. Useimmin otin häneltä suihin tai hän tuli rinnoilleni. Näin kumpikaan ei kokenut puutetta ja minä sain toipua rauhassa yhdyntäkivun pelosta.

niin kuin ed. kirjoittaja ehdotti!

Sinulle, joka et ymmärrä, miksi yhdyntää pitäisi odottaa: mä repesin synnytyksessä aika pahasti, paljon tikkejä, ja arpikudosta tuli. Ei tosiaankaan olisi voinut kuvitella yhdyntää 2 vkoa synnytyksestä!



Hitaus on valttia, ja liukuvoide!!! Siksi sitä on jopa äitiyspakkauksessa. Meillä tuubia jopa kutsuttiin nimellä "äitiyspakkaus".



Myös imetys vaikuttaa limakalvojen kuntoon, ja siten seksin nautittavuuteen. Mulla meni 6 kk imetyksen loppumisesta, ennen kuin limakalvot alkoi "luonnostaan" kostua seksin aikana. Meni siis sitä liukkaria enemmän kuin yksi tuubi.



Maltti on valttia!

...teroitan tässä nyt vielä että melkein kaikki joiden tiedän synnyttäneen, ovat sanoneet että pelkäsivät yhdyntöjen aloittamista aivan JÄRJETTÖMÄSTI, paljon paljon enemmän kuin sitä ihka ekaa kertaa silloin joskus.



eli ei ole niinkään kyse etteikö haluja olisi, ne on voinut palautua jo tosiaan sairaalassa mutta pelko on esteenä...siis miehet, keskustelua keskustelun perään ja paineet pois naiselta. eikä sitten pahoiteta mieltä jos vaikka ekat yhdyntäyritykset ei onnistuisikkaan. Tää on nyt tätä, ens kuussa tähän aikaan jotain ihan muuta!



ps.naisen tyydyttäminen pitää opetella uudestaan synnytyksen jälkeen. ei välttämättä toimi vanhat "temput". mutta sehän meinaa vain että pitää harjotella paljon!

Nautinnollisia hetkiä =)