Minun lapsuuteni. Mitä mieltä olette siitä? Vanhempani
olivat tavallisia työssäkäyviä ihmisä, perheessä 3 lasta. Väkivaltaa tai alkoholismia ei ollut, mutta huutamista ja riitelyä jonkin verran. Lapsia ei kehuttu koskaan tai kiitelty hyvistä koenumeroista. Isompina lapsia ei halittu tms. Pitäisikö tämän seurauksena itsetunti olla surkea ja minun katkera vanhempiani kohtaan? Itse kehun lapsiani päivittäin ja sanon rakastavani.
Kommentit (5)
Sen olen huomannut, että edelleen tuntuu tosi oudolta halata muita aikuisia ihmisiä kuin omaa miestä. Lapsia halailen (ja sitä miestä) paljon, mutta noin muuten minulla on suuri henk.koht. tilan tarve ja ahdistaa jos joku tunkee iholle. En tiedä johtuuko tämä siitä, että meillä kotona ei juuri halailtu.
olivat tavallisia työssäkäyviä ihmisä, perheessä 3 lasta. Väkivaltaa tai alkoholismia ei ollut, mutta huutamista ja riitelyä jonkin verran. Lapsia ei kehuttu koskaan tai kiitelty hyvistä koenumeroista. Isompina lapsia ei halittu tms. Pitäisikö tämän seurauksena itsetunti olla surkea ja minun katkera vanhempiani kohtaan? Itse kehun lapsiani päivittäin ja sanon rakastavani.
hyvä vanhemmuus.
tällä 'ei saa kehua tai lapsi ylpistyy!'-tyylillä?
Ei tuon perusteella vielä pitäisi olla surkea itsetunto ja katkera.
Olitko silloin ahdistunut, kun et saanut haleja? Minä olin. Omiani halailen joka päivä.