Mitä on syvällinen keskustelu?

Kokeile joskus keskustella loputtoman pohtimisen sijaan. 

Varmasti se riippuu ihmisestä. Mä ehkä keskustelen kaikkein mieluiten jostain historiallisesta tai yhteiskunnallisesta aiheesta sellaisen ihmisen kanssa, jolla on vähintään perustiedot aiheesta ja hyvä yleissivistys. Toiselle se voi olla henkilökohtaisista asioista käytävä keskustelu, siis sellaisista, jotka herättävät suurempia tunteita. On nekin ihan ok.

Se, että nainen jankkaa ja jaarittelee tyhmyyksiä ja typeryyksiä ja pätee huuhaajutuillaan ja mies myötäilee kaikessa ja näyttelee kiinnostunutta. Nainen on tyytyväinen, koska hänen viisauttaan ja neuvojaan arvostetaan. Se on syvällistä se.

Öööööhh🥩👍

Mielestäni syvällisin keskustelu on keskustelu elämän tarkoituksesta. 

Esimerkki. Mitä on meren syvyyksissä? Usoja. Rakastatko minua? Kyllä, olet paras. Koska.. Mitä kirjoja luet? Breivikin sukujuuret.

Faith kirjoitti:

Mielestäni syvällisin keskustelu on keskustelu elämän tarkoituksesta. 

Miten sellaisesta, jota ei ole, voi keskustella?

Pohdintaa siitä, miten syvälle kohtaa vesistöä mennään ongelle.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Mielestäni syvällisin keskustelu on keskustelu elämän tarkoituksesta. 

Miten sellaisesta, jota ei ole, voi keskustella?

Helposti. Olen nähnyt paljon keskusteluita olemattomista asioista ja ne tuntuvat monia myös kiinnostavan. Esimerkiksi erilaiset jumalat ja muut uskonnot keskusteluttavat paljon, jopa akateemisen tutkimuksen tasolla. 

Keskustelu voi olla myös sen pohtimista, onko jotakin olemasss tai millaista se voisi olla. Se on itse asiassa syvällisempää usein kuin ilmeisen konkreettisten tosiasioiden toteaminen. Keskustelu loppuu lyhyeen esimerkiksi siitä, paljonko kello on, mutta ajan perimmäisen luonteen käsittely voi viedä sata vuotta tuhannelta ihmiseltä ja jatkua edelleen ilman selkeää lopputulemaa.

Vierailija kirjoitti:

Pohdintaa siitä, miten syvälle kohtaa vesistöä mennään ongelle.

Keskustelu syvyydestä on eri asia kuin syvällinen keskustelu.

Syvällinen keskustelu eroaa pinnallisesta siten että jälkimmäinen tapahtuu egon tasolla ja ensimmäinen superegon. Lapsellinen keskustelu tapahtuu halumaailman tasolla (Id).

Se on sellaista pohdiskelevaa ja ajatuksellista keskustelua vaikkapa tunteiden näyttämisen merkityksestä parisuhteessa. Kun vastaavasti kevyt keskustelu on sitten siitä arjen elämästä juttelemista, kuin että kumpi olisi parempi lomakohde: Tykkimäki vai Särkänniemi ja miksi.

Vierailija kirjoitti:

Syvällinen keskustelu eroaa pinnallisesta siten että jälkimmäinen tapahtuu egon tasolla ja ensimmäinen superegon. Lapsellinen keskustelu tapahtuu halumaailman tasolla (Id).

Nykypäivänä Freudille on vaihtoehtojakin. Teoria vailla empiiristä todistusvoimaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Syvällinen keskustelu eroaa pinnallisesta siten että jälkimmäinen tapahtuu egon tasolla ja ensimmäinen superegon. Lapsellinen keskustelu tapahtuu halumaailman tasolla (Id).

Nykypäivänä Freudille on vaihtoehtojakin. Teoria vailla empiiristä todistusvoimaa.

Nimenomaan olen huomannut psykodynamiikan merkityksen nyt kun ihmettelen kanssaihmisten taantuneisuutta. Elävät halumaailmassa eli autistis-skitsofreenisessä kaikkivoipuuden maailmassa tai rajatilatyyppisessä diivojen draama-maailmassa tai jossain tuolla välillä. Harva ihminen edes yltää enää super egon tason päättelyyn eli ei-mustavalkoiseen ehdottomaan ajatteluun.

Vierailija kirjoitti:

Faith kirjoitti:

Mielestäni syvällisin keskustelu on keskustelu elämän tarkoituksesta. 

Miten sellaisesta, jota ei ole, voi keskustella?

Onhan tälläkin palstalla keskusteltu pitkät pätkät vanukkaista, joita ei ollut, jotka söi mies, jota ei ole.

Syvällisessä keskustelussa olet haavoittuva eli paljastat itsestäsi jotain, millä keskustelukumppani voi sinua haavoittaa (kuten arvoja, tunteita, haaveita, traumoja).

Keskustelua, jossa kumpikin osapuoli kokee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Keskustelua, joka herättää ajatuksia, uusia näkökulmia ja oivalluksia.