Lue keskustelun säännöt.
Ruoan suhteen aistiyliherkkä/nirso lapsi - onko tämä jotenkin tavatonta?
15.06.2026 |
Olen saanut sekä päiväkodista, että terveydenhuollosta kommenttia, että muut lapset syövät kuulemma kaikkea hyvällä ruokahalulla. Omalle lapselleni ei todellakaan maistu kaikki. Ei syö marjoja, kasvis&hedelmäosastolta maistuu vain kurkku, banaani, omena ja päärynä + porkkana (vain raakana). Ei puhettakaan, että maistuisi kastikkeet, lasagnet yms. Kiskoo leivät, perunat yms sellaisenaan. Ei tykkää riisistä, ei pastasta. Ja on pitkä lista asioita, joita ei ole suostunut ikinä maistamaan.
Itse olin lapsena melko nirso ja tämä helpotti ajan kanssa. Miksi on ongelma ja jotenkin poikkeavaa, jos lapseni on nirso?
Kommentit (30)
Jos on kovinkin nirso niin siinä jää tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja saamatta. Haittaa kasvua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko taustalla aistisäätelyn poikkeavuutta? Se voi olla geeneissä.
Ehkä minulla on jotain autismiin viittaavia piirteitä lievänä, mutta asiaa ei ole koskaan tutkittu.
ap
Vierailija kirjoitti:
Jos on kovinkin nirso niin siinä jää tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja saamatta. Haittaa kasvua.
Lapsi saa monivitamiinia ja kasvaa keskikäyrällä.
ap
Ei todellakaan kaikki lapset syö kaikkea. Enemmän tiedän nirsoja lapsia kuin kaikkiruokaisia.
Kautta aikojen on lapsilla ollut tuollaista nirsoutta. Omasta lapsuudestani jo muistan, että jotkut suostuivat syömään vain tiettyjä ruoka-aineita. Useimmat söivät kyllä myöhemmin ihan monipuolisesti.
Joillain voi olla tietysti esim. aistiyliherkkyyttä.
N58
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tavatonta. Mitä soopaa ne päiväkodissa selittää? Suurimmalla osalla lapsista on joitain ruokia, jotka eivät maistu sitten ollenkaan. Samaahan näkee aikuisilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan kaikki lapset syö kaikkea. Enemmän tiedän nirsoja lapsia kuin kaikkiruokaisia.
En tunne yhtään kaikkiruokaista lasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi autismin kirjolla. Suuria haasteita syömisen kanssa. Kaikki vaikuttaa ruuan ulkonäkö, maku, haju, koostumus ja se miltä se on aiemmin maistunut. Itse olen saanut hyviä vinkkejä lapsen ruokahaasteisiin googlaamalla arfid syömishäiriön. Meillä parhaiten auttaa lahjonta pakottamalla ei tulisi kuin hallaa. Lisähaastetta tulee siitä ettei lapsi tunne nälkää vaan jos joku ateria jää väliin ei syö seuraavalla kerralla paremmin vain päinvastoin koska tyhjä maha tuntuu lapsesta kaikista mukavimmalta.
Aistiyliherkkä, nykyajan korotuksia.
Viikko ilman ruokaa niin eiköhän yliherkkyys katoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi autismin kirjolla. Suuria haasteita syömisen kanssa. Kaikki vaikuttaa ruuan ulkonäkö, maku, haju, koostumus ja se miltä se on aiemmin maistunut. Itse olen saanut hyviä vinkkejä lapsen ruokahaasteisiin googlaamalla arfid syömishäiriön. Meillä parhaiten auttaa lahjonta pakottamalla ei tulisi kuin hallaa. Lisähaastetta tulee siitä ettei lapsi tunne nälkää vaan jos joku ateria jää väliin ei syö seuraavalla kerralla paremmin vain päinvastoin koska tyhjä maha tuntuu lapsesta kaikista mukavimmalta.
Meillä ei auta lahjonta. Ja ravitsemusterapeutti kielsi, ettei esim. herkuilla saa lahjoa. Paras oli, kun varoitteli siitä, että lapsi syö parhaiten illalla kotona päiväkotipäivän jälkeen (ei syö juurikaan päiväkodissa). Kuulemma lapsi saattaa aikuisena lihoa, jos jatkaa "iltasyömärinä". Ihan turha huolenaihe, kun lapsemme on laiha, eikä ruokailu ole koskaan erityisesti kiinnostanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi autismin kirjolla. Suuria haasteita syömisen kanssa. Kaikki vaikuttaa ruuan ulkonäkö, maku, haju, koostumus ja se miltä se on aiemmin maistunut. Itse olen saanut hyviä vinkkejä lapsen ruokahaasteisiin googlaamalla arfid syömishäiriön. Meillä parhaiten auttaa lahjonta pakottamalla ei tulisi kuin hallaa. Lisähaastetta tulee siitä ettei lapsi tunne nälkää vaan jos joku ateria jää väliin ei syö seuraavalla kerralla paremmin vain päinvastoin koska tyhjä maha tuntuu lapsesta kaikista mukavimmalta.
Meillä ei auta lahjonta. Ja ravitsemusterapeutti kielsi, ettei esim. herkuilla saa lahjoa. Paras oli, kun varoitteli siitä, että lapsi syö parhaiten illalla kotona päiväkotipäivän jälkeen (ei syö juurikaan päiväkodissa). Kuulemma lapsi saattaa aikuisena lihoa, jos jatkaa "iltasyömärinä". Ihan turha huolenaihe, kun lapsemme on laiha, eikä ruokailu ole koskaan erityisesti kiinnostanut.
Onko lapsi siis jo aikuinen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on kovinkin nirso niin siinä jää tärkeitä ravintoaineita ja vitamiineja saamatta. Haittaa kasvua.
Lapsi saa monivitamiinia ja kasvaa keskikäyrällä.
ap
On poika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jep, kannattaa mielummin osa homeinen omakotitalo jostain Iisalmesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi autismin kirjolla. Suuria haasteita syömisen kanssa. Kaikki vaikuttaa ruuan ulkonäkö, maku, haju, koostumus ja se miltä se on aiemmin maistunut. Itse olen saanut hyviä vinkkejä lapsen ruokahaasteisiin googlaamalla arfid syömishäiriön. Meillä parhaiten auttaa lahjonta pakottamalla ei tulisi kuin hallaa. Lisähaastetta tulee siitä ettei lapsi tunne nälkää vaan jos joku ateria jää väliin ei syö seuraavalla kerralla paremmin vain päinvastoin koska tyhjä maha tuntuu lapsesta kaikista mukavimmalta.
Meillä ei auta lahjonta. Ja ravitsemusterapeutti kielsi, ettei esim. herkuilla saa lahjoa. Paras oli, kun varoitteli siitä, että lapsi syö parhaiten illalla kotona päiväkotipäivän jälkeen (ei syö juurikaan päiväkodissa). Kuulemma lapsi saattaa aikuisena lihoa, jos jatkaa "iltasyömärinä". Ihan turha huolenaihe, kun lapsemme on laiha, eikä ruokailu ole koskaan erityisesti kiinnostanut.
Juu nämä on tietenkin lapsikohtaisia.
Meillä herkut jälkkärinä toimii. Lapsi saa lounaan/ päivällisen jälkeen muutaman karkin ja sillä kannustimella syö jotain ruokaa ensin. Meillä on myös ravitsemusterapeutti ja tälle hänen suositus/ hyväksyntä.
Meille on sanottu että lapsi pitäisi saada syömään säännöllisesti jolloin tottuisi mahan tuntemuksiin ja verensokeri pysyisi tasaisena.
Meillä on päiväkodissa turvaruoka ja siitä on ollut iso apu. Sillä on saatu paastot melkein loppumaan. Meillä mennään aika kovasti miinuskäyrillä painon suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Jep, kannattaa mielummin osa homeinen omakotitalo jostain Iisalmesta.
miten tämä lapsen syömispulmiin liittyy? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsi autismin kirjolla. Suuria haasteita syömisen kanssa. Kaikki vaikuttaa ruuan ulkonäkö, maku, haju, koostumus ja se miltä se on aiemmin maistunut. Itse olen saanut hyviä vinkkejä lapsen ruokahaasteisiin googlaamalla arfid syömishäiriön. Meillä parhaiten auttaa lahjonta pakottamalla ei tulisi kuin hallaa. Lisähaastetta tulee siitä ettei lapsi tunne nälkää vaan jos joku ateria jää väliin ei syö seuraavalla kerralla paremmin vain päinvastoin koska tyhjä maha tuntuu lapsesta kaikista mukavimmalta.
Meillä ei auta lahjonta. Ja ravitsemusterapeutti kielsi, ettei esim. herkuilla saa lahjoa. Paras oli, kun varoitteli siitä, että lapsi syö parhaiten illalla kotona päiväkotipäivän jälkeen (ei syö juurikaan päiväkodissa). Kuulemma lapsi saattaa aikuisena lihoa, jos jatkaa "iltasyömärinä". Ihan turha huolenaihe, kun lapsemme on laiha, eikä ruokailu ole koskaan erityisesti kiinnostanut.
Juu nämä on tietenkin lapsikohtaisia.
Meillä herkut jälkkärinä toimii. Lapsi saa lounaan/ päivällisen jälkeen muutaman karkin ja sillä kannustimella syö jotain ruokaa ensin. Meillä on myös ravitsemusterapeutti ja tälle hänen suositus/ hyväksyntä.
Meille on sanottu että lapsi pitäisi saada syömään säännöllisesti jolloin tottuisi mahan tuntemuksiin ja verensokeri pysyisi tasaisena.
Meillä on päiväkodissa turvaruoka ja siitä on ollut iso apu. Sillä on saatu paastot melkein loppumaan. Meillä mennään aika kovasti miinuskäyrillä painon suhteen.
Turvaruoka on tarpeen ja eri asia tilanteissa, joissa lapsi kasvaa ikätovereihin nähden hyvin hitaasti ja/tai kasvu on selkeästi taittunut aiemmasta. Ei turvaruokaa tarvita, jos lapsi on päiväkodissa vähäruokainen, mutta syö kotona ja kasvaa suht hyvin.
Pelkkä kiukuttelija, jota vanhemmat ovat pitäneet erikoisena. Disipliiniä, kuria ja kuria. Joskus on opittava, että ei ole mikään erikoisuus, lumihuitaleesta on päästävä irti. Joskus kuitenkin todellisuus tulee vastaan ja silloin on ikävää.
Meidän pienenä todella valikoiva syöjä on erittäin kaikkiruokainen ja pienenä kaikkea syönyt 10-vuotias nyt melko valikoiva. Niin ne tilanteet muuttuu.
Onko taustalla aistisäätelyn poikkeavuutta? Se voi olla geeneissä.