Susanna Koski ehdotti työttömille nuorille risusavottaa

Vierailija kirjoitti:

Kertokaa nyt jo ihmeessä mihin niitä risuja tarvitaan? 

Hihihihi, voi kuinka hassua!!!

Vihervasurit vastustavat ajatusta että rahan eteen pitäisi tehdä jotain. Mistä sikiää ihmisiä joiden mielestä on kohtuullista maksattaa koko elämänsä kulut muilla?

Vierailija kirjoitti:

Vihervasurit vastustavat ajatusta että rahan eteen pitäisi tehdä jotain. Mistä sikiää ihmisiä joiden mielestä on kohtuullista maksattaa koko elämänsä kulut muilla?

Mistä sikiää ihmisiä jotka eivät ymmärrä että työttömille pitää antaa oikeita töitä. Risuja ei kukaan tarvitse

Vierailija kirjoitti:

Vai koulutusta tarvitaan risujen keräämiseen ? Niitä kerättiin itsekin saaressa nuotioon alle kouluikäisenä jo. Ehdotus on hyvä ja pitäisi koskea muitakin jotka eivät töissä ehtineet itseään rasittamaan viimeisen 10 vuoden aikana 

Metsänomistajat voivat palkata työttömiä risuja keräämään ja maksaa asianmukaista palkkaa ja siihen kuuluvat sivukulut. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyötyä risujen keräämisestä olisi kenellekään?

 

Ei sellainen edistä työttömien työllistymistä. Ja metsällekin parempi, että siellä biomassaa eikä kaikkea siistitä pois.

Tosiaan, risusavotta vaatii nyt suomennosta koska juuri kukaan ei tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Sitä on monenlaista ja olen tehnyt sitä erityisesti nuorempana. Siivosimme pellon reunat erilaisista pajuista ja muista puuvartisista kasveista. Näin ojat toimivat paremmin, kasvit ei vie ravinteita pellolta, eivät varjosta ja työkoneet kääntyvät paremmin kun ei tarvitse varoa reunalla/ojassa/pientareella kasvavia puita ja pensaita.

Sitten on metsätyöt. Hakkuun jälkeen metsässä alkaa kasvaa kaikenlaista puuta ja ihan hirveitä määriä. Jossain vaiheessa, parissakin vaiheessa, sieltä pitää poistaa ylimääräiset puut/pensaat. Voidaan tehdä yhden lajin metsä TAI voidaan tehdä sekametsä mutta ei metsä kasva kunnolla eikä hiiltä sitoudu jos puita on aivan liikaa. Niitä pitää olla sopiva määrä, niin tulee vahvempia puita jotka sitovat myös hiiltä sopivasti. Voidaan tehdä myös sopivanlainen sekametsä joka sopeutuu ilmaston lämpenemiseen ja mahdollisiin lisääntyviin kuivuusriskeihin.

Risusavotta on maaperän, ruuantuotannon ja kasvihuonekaasujen sitomisen kannalta erittäin tärkeää työtä. Ei siitä oikeastaan kukaan maksa mitään, mutta koko yhteiskunta hyötyy ja kyllä viljelijä/metsänomistajakin hyötyy jotain mutta ei niin paljon että voisi maksaa jollekin ulkopuoliselle työstä. Vaikka en ole työtön enkä omista peltoa tai metsää, niin käyn satunnaisesti risusavotassa kavereiden mailla.

Ja unohtakaa tuo risujen kerääminen polttamista varten. Tuossa ylhäällä on oikeammat ja järkevämmät "risusavotan" aiheet. 

Vierailija kirjoitti:

Eikös koski ehdota työttömälle vapaaehtoistyötä jota työtön ei saa tehdä?

Pakkotöitä ehdotti. Niitä varmaan saa tehdä.

Susanna Koski on vähän vieraantunut ei julkkisten työttömien elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vai koulutusta tarvitaan risujen keräämiseen ? Niitä kerättiin itsekin saaressa nuotioon alle kouluikäisenä jo. Ehdotus on hyvä ja pitäisi koskea muitakin jotka eivät töissä ehtineet itseään rasittamaan viimeisen 10 vuoden aikana 

Metsänomistajat voivat palkata työttömiä risuja keräämään ja maksaa asianmukaista palkkaa ja siihen kuuluvat sivukulut. 

Kerääminen ei vaadi koulutusta mutta risusovatta on jotain ihan muuta kuin keräämistä. En päästäisi ketään raivaussahan kanssa heilumaan ilman osaamista, tai edes vesurin.

Metsänomistaja varmaan maksaisikin mutta taloudellinen hyöty jos työstä on sata euroa ja kustannus tuhat, niin ei tuskin palkkaa. Yhteiskunta hyötyisi jos metsät sitoisivat enemmän hiiltä ja valtion ei tarvitsisi maksaa kompensaatiota liiallisesta hiilen vapauttamisesta. Metsänomistaja maksaisi työstä ja hyödyn saisi joku muu, ei taida toimia markkinataloudessa tämmöinen ajatus?

Varmasti tulevina vuosina hiilinieluja pitää saada lisää ja yhteiskunta keksii jotain kompensaatiota tai vaikka pakottaa työttömät talkoisiin (tai maksaa heille siitä kunnon korvauksen), mutta tänään tämä on vain sananhelinää. Sellaiseksi se jääkin jos ei ole esittää jotain muuta kuin "menkää työttömät risusavottaan".   

Vierailija kirjoitti:

Miksi vain nuorille? Ja on paljon muutakin tehtävää ihan kaikille työttömille. Linnoitustöitä itärajalla, vanhustyötä, töhryjen putsausta, jne.

Itäraja on jo linnoituksia täynnä, mitä seuraavaksi? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä hyötyä risujen keräämisestä olisi kenellekään?

 

Ei sellainen edistä työttömien työllistymistä. Ja metsällekin parempi, että siellä biomassaa eikä kaikkea siistitä pois.

Tosiaan, risusavotta vaatii nyt suomennosta koska juuri kukaan ei tiedä mitä sillä tarkoitetaan. Sitä on monenlaista ja olen tehnyt sitä erityisesti nuorempana. Siivosimme pellon reunat erilaisista pajuista ja muista puuvartisista kasveista. Näin ojat toimivat paremmin, kasvit ei vie ravinteita pellolta, eivät varjosta ja työkoneet kääntyvät paremmin kun ei tarvitse varoa reunalla/ojassa/pientareella kasvavia puita ja pensaita.

Sitten on metsätyöt. Hakkuun jälkeen metsässä alkaa kasvaa kaikenlaista puuta ja ihan hirveitä määriä. Jossain vaiheessa, parissakin vaiheessa, sieltä pitää poistaa ylimääräiset puut/pensaat. Voidaan tehdä yhden lajin metsä TAI voidaan tehdä sekametsä mutta ei metsä kasva kunnolla eikä hiiltä sitoudu jos puita on aivan liikaa. Niitä pitää olla sopiva määrä, niin tulee vahvempia puita jotka sitovat myös hiiltä sopivasti. Voidaan tehdä myös sopivanlainen sekametsä joka sopeutuu ilmaston lämpenemiseen ja mahdollisiin lisääntyviin kuivuusriskeihin.

Risusavotta on maaperän, ruuantuotannon ja kasvihuonekaasujen sitomisen kannalta erittäin tärkeää työtä. Ei siitä oikeastaan kukaan maksa mitään, mutta koko yhteiskunta hyötyy ja kyllä viljelijä/metsänomistajakin hyötyy jotain mutta ei niin paljon että voisi maksaa jollekin ulkopuoliselle työstä. Vaikka en ole työtön enkä omista peltoa tai metsää, niin käyn satunnaisesti risusavotassa kavereiden mailla.

Ja unohtakaa tuo risujen kerääminen polttamista varten. Tuossa ylhäällä on oikeammat ja järkevämmät "risusavotan" aiheet. 

Varmaan, mutta mitenkähän kuljetus, majoitus ja muonitus risusavottoihin. Tulee vissiin halvemmaksi jättää risut metsään vai levitetäänkö Uudeltamaalta yli satatuhatta ihmistä ympäri Suomea. 

AI Overview

Uudellamaalla oli maaliskuun 2026 lopussa yhteensä 116 700 työtöntä työnhakijaa.

Suomessaon niin paljon ränsistyneitä rakennuksia ja rakennuksen raunioita, että työttömät voitaisiin laittaa purkamaan nuo, keräämään naulat, ruuvit, kiinnikeet yms. jäteet ja erottelemaan jätteet odottamaan toimitusta sorttiasemalle.

Esim. isolla navettarakennuksella voitaisiin työllistää vuodeksi neljä työntekijää käsityöhön, palkka sama kuin tukien määrä yhteensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Risujen kerääminen ei edistä työelämään pääsyä mitenkään. Ei nuorilla eikä kenelläkään, ellei sitten aio alalle, johon kuuluu myös risujen kerääminen. Tämmöiset ehdotukset ovat ala-arvoisia.

Takuuvarmasti edistää ja motivoi enemmän kuin kotona makaaminen tai päihteiden käyttö. 

Kertokaapa mistä tämä yleistys tulee että kaikki työttömät ovat juoppoja, narkkareita tms. Miten tämä automaatti toimii? Heti kun jäät työttömäksi olet automaattisesti myös juoppo, narkkari, laiska ja ties mitä muuta.  

Varmaan työttömille kateelliset työlliset huutelevat, koska joutuvat itse joka aamu töihin. 

Sinällään huvittavaa, kun eikö tämäkin lepäillyt laakereillaan hyvän tovin, kun joutui ulos eduskunnasta? Vai sekoitanko nyt johonkin toiseen?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki työttömien aktivointi olisi hyvästä. Osoittaa Suomen moraalisen rappion että tällaisetkin ehdotukset ammutaan heti alas.

Ei ole. Kerro miten maisterit ja insinöörit ehtivät kunnolla hakea töitä, kun poliitikot haluavat pakottaa heidät metsiin samoilemaan?

"Varmaan, mutta mitenkähän kuljetus, majoitus ja muonitus risusavottoihin. Tulee vissiin halvemmaksi jättää risut metsään vai levitetäänkö Uudeltamaalta yli satatuhatta ihmistä ympäri Suomea. 

AI Overview

Uudellamaalla oli maaliskuun 2026 lopussa yhteensä 116 700 työtöntä työnhakijaa."

Ylhäällä luki, että ylimääräiset puunalut ja pensaat kaadetaan, ei niitä kuljeteta mihinkään. Joissain tilanteissa metsäyhtiö kerää ja kuljettaa ne poltettavaksi, he kyllä hoitavat sun puolen. Pellon reunalta ne pitää kerätä pois, yleensä muutaman sadan metrin päähän eli kaadetut pajut nostetaan traktorin peräkärryyn ja kuljetetaan pois.

Koski puhui työttömistä näin. Risusavottaan ei kannata kuljettaa porukkaan niin kuin mansikanpoimintaan. Eli tekijät pitää löytyä läheltä. Yleensähän niitä hommia tekee tilan oma väki, korkeintaan jokin sukulainen tulee avuksi. Jos jotenkin hyödynnettäisiin työttömiä, niin ne ovat sitten alueen työttömiä. Ei Helsinkiläiset risusavottaa joutuisi, ellei joitain rantoja tai Viikin peltoja joitain kertoja siivottaisi. Ja ei Helsingistä löytyisi kovin paljon osaamistakaan, ei ainakaan niin paljon että sillä osaamisella koko Suomi laitettaisiin kuntoon.

Miksi palstavassarit nostelevat vuosia vanhoja lehtijuttuja nyt urakalla?