Lue keskustelun säännöt.
Anteeks mutten oo ikinä tajunnu, miten "meänkieli" eroaa suomesta? Tai siis se on igan yks yhteen Länsi-Lapin murteella puhuttua suomea.
29.12.2023 |
Kellään suomalaisella ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää sitä eikä "meänkielisillä" suomea.
Vaikkei olis ikinä käyny Lapissa, sitä tajuaa ihan täysin. Joo muutama sana voi olla omansa siinä murteessa, mutta niin on kaikissa suomen murteissa ja slangeissa.
En tajua yhtään tätä, että tämä harvinainen oma kieli. Ihan perus suomea se on. Sanotaan "meän", ku tarkoitetaan "meidän". Onpa erikoista.
Ite en oo Tornionjokilaaksosta. Rovaniemellä asuttiin kuusi vuotta eli minun alakouluaika ja sitten palattiin Etelä-Suomeen, mistä sukuni on . Mitään pienimpiäkään vaikeuksia ei ole käsittää tätä erikoista, niin ihmeellisen harvinaista spessu-kieltä. Tykkään siitä murteesta, kuulostaa kauniilta, mutta ei se mikään kieli ole.
Kommentit (61)
Et kuitenkaan tiedä että meänkieltä puhutaan Ruotsin puolella ? Ei Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kielen ja murteen välille vedetään joskus aika mielivaltaisia viivoja. En nyt ole meänkielen asiantuntija missään nimessä, mutta maallikkona pitäisin sitä enemmän suomen murteena kuin erillisenä kielenä.
Meänkieli on Ruotsin puolella Tornionjokilaaksossa.
Suomen puolella puhutaan Tornionlaakson murretta. Samoja sanoja on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Niin no suomenkielisiä on asunut pitkällä nyky-Ruotsin puolella aikanaan ja heitä on jäänyt Ruotsin puolelle rajaa siinä vaiheessa, kun Suomi liitettiin Venäjään ja rajan paikaksi päätettiin Tornion- ja Muonionjoet.
Mm Tornio, Pello ja Kolari kuuluivat Ruotsin puoleiseen lääniin, mutta v.1809 nämä paikkakunnat pantiin kahteen osaan : länsipuoli Ruotsiin ja itäpuoli Venäjälle
Vierailija kirjoitti:
Et kuitenkaan tiedä että meänkieltä puhutaan Ruotsin puolella ? Ei Suomessa.
Myös Suomen puolella. Luuletko ettei Ruotsin puolelta ole muutettu Suomen puolelle ?
Ruotsin puolella asuville se on oma, maan pääkielestä poikkeava kieli. Suomea puhuva ymmärtää sitä oman kielensä murteena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se oma kielensä, on määritelmäkysymys. Se perustuu Hämeen murteeseen, ei Lapin murteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielen ja murteen välille vedetään joskus aika mielivaltaisia viivoja. En nyt ole meänkielen asiantuntija missään nimessä, mutta maallikkona pitäisin sitä enemmän suomen murteena kuin erillisenä kielenä.
Meänkieli on Ruotsin puolella Tornionjokilaaksossa.
Suomen puolella puhutaan Tornionlaakson murretta. Samoja sanoja on paljon.
Koska kyseessä on käytännössä sama kieli, höystettynä vain ruotsalaisilla lainasanoilla, jotka suomalainen osaa helposti. Jos luet meänkielisiä uutisi, ymmärrät kaiken ihan kuten jos lukisit uutisi savon murteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Ei meänkieltä viety sinne. Suomenkielestä muodostui ruotsissa meänkieli, koska suomenkieltä voitiin harjoittaa vain suullisesti vuosikymmeniä.
Harmi, että faktavirheiset saa ylänuolia ja huomioo, kun on kerennyt ketjun alkuun.
Ei vaan kyse on tornionjokilaakson alueesta ja siellä puhutusta murteesta. Sama kielialue jakaantui kahden valtakunnan, Ruotsin ja Suomen alueelle vuonna 1809.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Ei meänkieltä viety sinne. Suomenkielestä muodostui ruotsissa meänkieli, koska suomenkieltä voitiin harjoittaa vain suullisesti vuosikymmeniä.
Harmi, että faktavirheiset saa ylänuolia ja huomioo, kun on kerennyt ketjun alkuun.
Ei vaan kyse on tornionjokilaakson alueesta ja siellä puhutusta murteesta. Sama kielialue jakaantui kahden valtakunnan, Ruotsin ja Suomen alueelle vuonna 1809.
Ruotsin puolella puhutaan meänkieltä eli tornedalsfinskaa ja jällivaaransuomea eli gällivarefinskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälaisia kirjoja Tapio Koivukari kirjoittaa? Se mies, joka on tiktokissa käräytetty lapsen räpläämisestä? Hänhän on Raumasta
Meän kieli on hyvin ruotsieestiläistä puolisuomea. Vanha laulu menneiltä ajoilta sotilasmarssi maantie on kova kävellä siinä on hiukan meänkieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on Eestin ruotsin suomen sanojen sekoitus .
Onhan Porin kieli ruotsia suomeksi. Kuin stadin slangi on ruotsienglantia. Kuin Karjalan murteet puoliksi eestiä osin Savoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kesän kielinen marssi 100 vuotta sitten . Maantie on kova kävellä. ( Youtubes on )
Museo kamaa on puolet joululauluista kuin osa virsistä on puoliksi Eestin sanoja.
Ruotsi on latinaa jos yhtään huomaatte . Borg sanoista. Suomen poriksi poriis.
Nuo on tuolla alueella asuneet aina. Ruotsi yritti kitkeä meänkielen ja suomen kokonaan pois kartalta siinä heikosti onneksi onnistuen
Vierailija kirjoitti:
Jos asiaa yhtään tutkailee niin tuo olisi se autenttinen suomen kieli. Nykysuomi on pääasiassa Agricolan luomaa vajaa tuhat vuotta sitten. Kveenien historia juontaa jo kauas ennen kirjoitettua historiaa.
Asiasta kukkaruukkuun: osaako kukaan muuten kertoa, miksi ruotsissa sana puhua on prata, kuten monissa suomen murteissa on myös esim praatata (rauma, häme, oulunseutu jne), mutta sitten tanskan kielessä, jonka pitäisi olla se alkuperäinen ennen ruotsin (murretta), puhua onkin tale? Toki tala on myös ruotsissa, mutta eikö tämä antaisi osviittaa että praatata onkin alkujaan muinaisesta suomesta? Onko tätä kukaan mahtanut tutkia
Ei kieliä ja murteita voi lähtökohtaisesti luokitella alkuperäisiin ja ei-alkuperäisiin. Jotkin murteet ja kielet ovat säilyttäneet joitain vanhoja piirteitä, toiset toisia, ja ihan kaikkiin murteisiin ja kieliin on tullut myös uusia piirteitä.
Prata on vanhaa germaanista perua, ja samanlainen sana löytyy myös saksasta. Praatata on lainattu suomeen ruotsista. Ruotsin yleiskielessä on vain noin kymmenen sellaista sanaa, jotka on lainattu suomesta.
Vierailija kirjoitti:
Suomea ymmärtämättömyys koskenee ennen kaikkea vanhempaa sukupolvea joka oppi sitä kotona, ei millään lailla ollut tekemisissä "varsinaista" suomea puhuvien kanssa ja joita rangaistiin jos uskalsivat koulussa puhua meänkieltä edes välituneilla keskenään.Ruotsihan ei ennen ollut mitenkään erityisen suvaitsevainen vähemmistökielten suhteen. Suomea ehkä jotenkin pitkin hampain siedettiin, kun Tukholmassa on ollut suomenkielinen seurakunta kai vuosisatoja.
Joo, 1500-luvulta alkaen on saarnattu suomeksi ja Tukholman suomalainen kirkko täytti juuri 300 vuotta.
Ei meänkieltä viety sinne. Suomenkielestä muodostui ruotsissa meänkieli, koska suomenkieltä voitiin harjoittaa vain suullisesti vuosikymmeniä.
Harmi, että faktavirheiset saa ylänuolia ja huomioo, kun on kerennyt ketjun alkuun.