Kun teillä mies kokkaa tai leipoo, jääkö asiat hänellä kesken? Eli siivoaako myös jälkensä?

Meillä minä kokkaan ja mies siivoaa ja tiskaa.

Ei siivoa, ja saa aikaan ihan tolkuttoman sotkun kokatessaan. Joka paikka roiskeissa ja valuneessa soossissa, hellan nupit jumissa kun ympärille kuivahtanut joku tahma ym. :D Nostelee ruokapakkauksia hellan viereen ja nekin on ihan roiskeissa ja lähmässä. Mulla saattaa mennä jälkien siivoamiseen enemmän aikaa kuin miehellä ruuan valmistamiseen.

Mies tekee hyvää ruokaa, mutta minusta on mukavampi jos pystyn itse osallistumaan siihen apulaisen roolissa (eli lähinnä siivoilen ja pyydettäessä vaikka pilkon aineksia), niin syömisen jälkeen ei ole urakkaa odottamassa. Jos keittiö joskus sattuu olemaan miehen kokkaamisen jälkeen suhteellisen siisti, minua ei haittaa muutaman astian tiskaaminen tai tiskialtaan siivous ym. pikkuhomma.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siivoaisi jos joskus kokkaisi. Mutta ei osaa eikä halua, joten minä laitan aina, siis ihan aina kaiken ruuan. Eineksiä ei syödä koskaan. Mutta mies siivoaa mun jäljet siitä hyvästä, ja tekee muutenkin enemmän kotitöitä kuin minä, joten en valita.

Oletko soittanut anopille?

Siivoaa tietenkin. Mies ei halua edes aloittaa syömistä jos tiskipöytä siinä vieressä pursuaa astioita. Yleensä siis siivoaa samantien niin että kaikki on siistiä kun istumme pöytään.

Se haukkumisenne kohde on ihan itse valittu miljoonien joukosta.

Mä siivoon monesti vaimonkin sotkut. Jos on vaikka leiponut lasten kanssa. Ja mä teen ruokaa. Siivoon samalla koko setin... 

Mä teen käytännössä kaikki ruuat meillä. Jos puoliso tekee niin usein se on noutoruokaa tai einestä. 

Tokihan se vaatii työtä, mutta ei toi maata kaada. Ruokaa pitää kuitenkin jonkun tehdä että sitä kaapista saa lapioitua lapsiperheessä. 

Käytännössä mä siivoon, tiskaan ja kokkaan. Ja vien ja tuon lapsia. 80-90% kerroista. Vaimo hoitaa sitten muita juttuja. Eli niitä metatöitä, eli organisointia ja suunnittelua vaatehankintoja yms.  

Meillä mies tekee tosi hyvää pullaa ja täytekakkua, ja silloin pysyn itse poissa keittiössä. Tiskikone hoitaa tiskauksen, mutta kieltämättä miehellä on joskus vaikeuksia tyhjentää se/laittaa aikaansaamansa tiski sisään. Eli vähintään tiskipöydällä on kamaa kun tulen keittiöön.

Tämä sama pätee muutenkin kaikkeen mitä mies tekee. Jos vaikka laittaa kattolampun paikalleen, työkalut ovat esillä olkkarissa niin kauan kunnes sanon että voisitko laittaa sinne minne kuuluvat. Ja tästäkin joudun vielä usein huomauttamaan toistekin. Vaikutan varmaan joltain siivousnatsilta, mutta kyllä meillä kotona opetettiin että omat jäljet siivotaan heti eikä tavaroita jätetä kulkemaan sinnejatänne.

Meillä mies ei tee muuta kuin ruokia, joiden kanssa sitten juo viiniä viikonloppuisin. Lisäksi tekee ruokiaan aina väärään aikaan, eli ilta-aikaan. En halua syödä pihvejä enää myöhään. Koskaan ei tee ruokaa silloin, kun minä ja lapset haluttaisiin syödä, eli noin puolen päivän aikaan. Ei kokkaa arkipäivinä koskaan.

Ennen oli vielä niin, että mies kuvitteli jotenkin, että koska hän laittaa ruokaa, niin minä siitä hyvästä siivoan. Tämä muuten ei toiminut toisin päin. Ja keittiö sen järjestelyn mukainen: roskat jätetty pitkin pöytiä, samoin maustepurkit, ruoanlaittovälineet jne. Kaapit lojotti auki. Käytti mahdollisimman hankalia isoja astioita ja kaikenmaailman valkosipulipuristimia ja parsankeittokattiloita tai jättimäisiä vuokia. Eli keittiö kuin pommin jäljiltä. Lisäksi maustaminen oli sitä näyttävää G. R.-tyyliä: isoilla liikkeillä heilutaan puolenmetrin pippurimyllyn kanssa ja puolet mausteesta toki pöydillä. Jostain syystä usein hän oli vielä äkäinen kokatessaan, koska ei löydä tarvitsemiaan välineitä. 

Lopulta ilmoitin, että en halua syödä mitään viini/pihvi-illallisia ja jos kokkaa, niin ihan ite siivoo. No eipä ole sitten paljon kokkailllutkaan, huh, onneksi, kamala vaiva siitä.

Vierailija kirjoitti:

Siivoaa tietenkin. Mies ei halua edes aloittaa syömistä jos tiskipöytä siinä vieressä pursuaa astioita. Yleensä siis siivoaa samantien niin että kaikki on siistiä kun istumme pöytään.

Ettekö syö ruokasalissa siis?

Vierailija kirjoitti:

Meillä mies ei tee muuta kuin ruokia, joiden kanssa sitten juo viiniä viikonloppuisin. Lisäksi tekee ruokiaan aina väärään aikaan, eli ilta-aikaan. En halua syödä pihvejä enää myöhään. Koskaan ei tee ruokaa silloin, kun minä ja lapset haluttaisiin syödä, eli noin puolen päivän aikaan. Ei kokkaa arkipäivinä koskaan.

Ennen oli vielä niin, että mies kuvitteli jotenkin, että koska hän laittaa ruokaa, niin minä siitä hyvästä siivoan. Tämä muuten ei toiminut toisin päin. Ja keittiö sen järjestelyn mukainen: roskat jätetty pitkin pöytiä, samoin maustepurkit, ruoanlaittovälineet jne. Kaapit lojotti auki. Käytti mahdollisimman hankalia isoja astioita ja kaikenmaailman valkosipulipuristimia ja parsankeittokattiloita tai jättimäisiä vuokia. Eli keittiö kuin pommin jäljiltä. Lisäksi maustaminen oli sitä näyttävää G. R.-tyyliä: isoilla liikkeillä heilutaan puolenmetrin pippurimyllyn kanssa ja puolet mausteesta toki pöydillä. Josta

Aiotteko jatkaa suhdetta?

Ai että.. mulla nainen just viime lauantaina sanoi ettei oo tehny koko viikkona yhtään kotitöitä, ei siis yhtään mitään. Olin viikon siis hänen luonaan, su-su. Todellakin siivoan jälkeni, teen ruokaa, imuroin, tiskaan, hoidan puutarhaa.. myös sitä toista ja huolellisesti :)

Vierailija kirjoitti:

Mies ei kokkaa tai leivo, mutta leipien täyttämisen jälkeen jättää hirveän sotkun jälkeensä. Leikkaa tomaattia sen puisen vedettävän leikkuulaudan päällä eikä pyyhi tomaatin nesteitä pois. Tiputtelee myös kastikkeita pöydälle ja jopa matolle. Joskus pyyhkii pöydän nopeasti märällä rätillä huitaisten. Tahra jää näkyviin.

Siitä on kyllä tarkka, ettei samaa vesilasia saa käyttää kuin päivän. Ei haittaa. Se ärsyttää kun hän joskus vaatii minua toimimaan samoin.

Mulle tulee aina mieleen nuoruuden kämpässä kun edellinen asukas oli tuollaista puista ulos vedettävää leikkuulauttaa käyttänyt eikä siivonnut muruja. Siis sellainen  jossa erillinen "rimoitettu" päälysosa, jonka olisi saanut irti putsausta varten. No, se oli täynnä toukkia...En koskaan sen jälkeen ole noita kiinteitä leikkuulautoja voinut käyttää.

Mies pitää ruuanlaitosta ja kokeilee mielellään uusia reseptejä. Mutta millään ei mene perille se, että erilaiset roisketahrat kannattaa pyyhkiä pois heti tuoreeltaan. Jos olen poissa parikin päivää, niin liesi ja tasot ovat sellaisessa kunnossa, että likaa pitää liotella ja jynssätä.

Joskus jotain tomaattikastiketta pitää pyyhkiä kaapinovista, seinistä ja leivänpaahdinkin ottaa osumaa aika ajoin. Oma lukunsa ovat lieden säätönupit. Aikuinen ihminen ei siis edes huuhtele välillä sormiaan, jos ne tähmääntyvät ruokaa laittaessa. Tai jos huuhtelee, pyyhkii sotkut pyyhkeeseen.

On maalta kotoisin ja tavat muutenkin osin kuin jollain tukkijätkällä savottakämpällä. Mutta olen kestänyt seuraansa kohta 40 vuotta, joten hyvät ominaisuudet kompensoivat huonot. Lisäksi tiedostan saaneeni äidiltäni sellaisen kasvatuksen, että kaiken pitäisi olla tiptop.

Tulee mieleen Joensuussa kun asuin solussa niin siellä oli teologiaa opiskeleva mies.. Hänen äitinsä kävi aina viikottain siivomassa poikansa jäljet... ja tää poika oli vajaa 30v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siivoaa tietenkin. Mies ei halua edes aloittaa syömistä jos tiskipöytä siinä vieressä pursuaa astioita. Yleensä siis siivoaa samantien niin että kaikki on siistiä kun istumme pöytään.

Ettekö syö ruokasalissa siis?

Emme arkena jaksa siirtyä itäsiipeen ruokailua varten. Siellä syödään sitten viikonloppuisin jos sitten ei kateta juhlasaliin.

Mieheni leipoi äsken sämpylöitä ja kyllä siivosi keittiön kuten aina.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni leipoi äsken sämpylöitä ja kyllä siivosi keittiön kuten aina.

Minä makasin sohvalla ja tulin syömään kun kutsu kävi.

Sanoin Miehelleni että voisi myös imuroida kun on vähän likaista. Totesi vaan että "Voithan sinäkin joskus imuroida"

Aikamoinen sika !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni leipoi äsken sämpylöitä ja kyllä siivosi keittiön kuten aina.

Minä makasin sohvalla ja tulin syömään kun kutsu kävi.

Sanoin Miehelleni että voisi myös imuroida kun on vähän likaista. Totesi vaan että "Voithan sinäkin joskus imuroida"

Aikamoinen sika !

Mieheni imuroi myös ja pesee omat pyykit. Mieheni on tosi siisti ja keittiön pitää olla koko ajan siisti ja ulos ei lähdetä ennen kun kaikki astiat on tiskattu.

Mies on meillä tarkempi siisteydestä kuin minä. Hänen veljensä taas elää kuin läävässä. Näin ne miehetkin on yksilöitä