Oletko koskaan hypännyt uimahallin hyppytelineiltä 10 metrin korkeudesta?
Jos olet, miltä se tuntui kehossa? Minä hyppäsin tänään elämäni ensimmäisen ja viimeisen kerran. Tuli sen verran ikävä olo, että kiitos, ei enää koskaan.
Kommentit (32)
Miten joku voi hypätä noin korkealta ilman, että se ei tekisi kropalle mitään hallaa? (Huom! Uima-altaaseen, jossa on TARPEEKSI vettä.)
Joskus lapsena olen hypännyt kolmosesta. Kiipesin myös viiteen metriin ja totesin, etten uskalla hypätä sieltä. Kymppiä en edes harkitsisi.
En kympistä, mutta vitosesta nuorempana monta kertaa. Kerran alastulossa lätsähdin sen verran kipeästi vatsalleni, että jäi ne 5m hypytkin siihen.
Mun silloin vielä 8v poika on hypännyt myös isänsä luvalla. Itse en olisi uskaltanut antaa. Hyppäsi ensin 7,5m ja sitten kympistä. Hyvin se sujui, hyppi monta kertaa.
Olen montakin kertaa, mutta en hallissa vaan maauimaloissa. Eka kerta pelotti, mutta sitten jäin koukkuun. Jalat edellä hyppäsin. t. mummo
Vierailija kirjoitti:
Kumpulan maauimalassa. Satiin liput sinne sofialehdon vastaanotto keskus. Kilpailin 2 mun tytön kanssa. Piti hypätä ja uida altaan toisen pähään.Vai onko se hypyri ylin korkeampi? Matalampi?Tulin toiseksi,vaikka jotain tapahtui.Tuntui jään pohjaan en pääse ylös..Sisulla ylös pintaan ja uiminen altan toiseen päähän. Mutta sen jälkeen en ole hypännyt yhtään mistään.Jäi loppu elämäksi kammo sitä.,
Outoa, jos oli tunne pohjaan jäämisestä. Minusta taas sieltää pomppaa pintaan kuin korkki, siis oma kokemukseni. T. Mummo
Joo, kyllä tuo korkeus jo pikkuisen tuntuu jalkapohjissa. Uimahallissa tuntuu tuo pudotus jännästi korkeammalta, kuin silloilta syväväylään hyppiessä
nim. kaikkea sitä tuli teininä kohellettua
Vierailija kirjoitti:
Olen hypännyt viimeksi joskus reilut parikymmentä vuotta sitten viidestä metristä. Lapsena hypin paljon sekä yhdestä, kolmesta että viidestä metristä. Tätä tapahtui enimmäkseen uimarannalla, mutta joskus myös uimahallissa. Olin tänään maauimalan avajaisissa. Siellä tarjoitui jossakin vaiheessa mahdollisuus hypätä kymmenestäkin metristä, joten hetken mielijohteesta päätin kavuta ylös ja hypätä sieltä alas. Hyppäsin jalat edellä ja vartalo niin suorassa kuin mahdollista. Heti hypyn jälkeen ei ollut kovinkaan mukava olla: tuntui, kuin poskiluut olisivat irronneet. Sama oli tilanne hampaiden (omat): että ne irtoavat suusta. Leukaa jomotti jonkun aikaa, mutta kaikkein pahimmalta tuntui (ja tuntuu yhä) reisien yläpuolella. On aika vaikea kävellä. Kun hyppy oli ohi, tunsin jo vedessä, kuinka jalat olivat irrota kehosta. Huom! Olin selvinpäin ja olen 45-vuotias. Uimahypyt jätän jatkossa suosiolla nuoremmille. ap
Eipä se nuoruus paljon suojaa. Olen hypännyt viidestä metristä lapsena ja onnistuin lävähtämään vatsalleni veteen. Sattui mielettömästi ja jäi viimeiseksi kerraksi.
Hyppäsin 16-v 5 metristä. Silloin ei osaa pelätä. Tai ehkä opin pelkäämään, koska hyppäsin vain ehkä 5 kertaa.
Miksi sieltä pitäisi hypätä?
En löydä siihen mitään järkevää syytä.
Vierailija kirjoitti:
En ole enkä tule koskaan hyppäämäänkään. Klooriallergian takia en käy uimahalleissa.
Lähes kaikissa uimahalleissa on nykyään otsonipuhdistus, ei klooria.
Juniorina tuli hypeltyä paljon eräällä kalliolouhoksella.
Korkeutta oli reilut 6 metriä ja varsinkin pää edellä hypättäessä tuntui kuin joku olisi kolauttanut halolla päähän.