Tuo Samuli Putron Olet puolisoni nyt on kyllä ihmeellinen biisi

Ja tuo Olet puolisoni nyt kertoo mun mielestä ihan selvästi siitä, että puoliso kuolee (vaimo) ja toinen jää yksin.

Laittaa kyllä joka kerta itkemään ihan täysillä, edelleen.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:34"]

Joo, mutta outoa että jostain syrjäkylästä lähtisi neiti-ihminen Etelä-Suomeen pelireissulle.

[/quote]

Mitäs outoa siinä on? Kyllähän naisetkin pelaa, vaikka sitten sitä sulkapalloa (vai mitä se olikaan). Itsekin kiertänyt aika monta paikkakuntaa salibandyporukan kanssa...

Tässä myös yksi itseäni koskettava Putron kappale:

Elämä on juhla

Muhkuraisen sängyn kautta
Lipui lantioiden lautta
Reittiä epätasaista voi nuoren parin onnea
Lapsi syntyi vihdoinkin tuo täyttymysten heijastin
Elämä on juhla

Lapsuus nyt se ainoa kuin naarmu polvitaipeessa
Vain puhallus ja pois se on
Saapuu nuoruus levoton
Kuinka joka solulla voi kannatella kipua
Elämä on juhla

Valkolakki märkänä kun juoksee kädet ylhäällä
Ja huutaa "Helou vapaus!" Niin tähän suoran leikkaus
Lasket muuttolaatikon ja naapurusto hahmoton
Elämä on juhla

Voi luoja kuinka kaunis olet, rakastunut juuri eilen
Ihmeellisen hehkuva te kohtasitte kadulla
Kaksi eroon joutunutta planeettani kauas mutta
Elämä on juhla
Elämä on juhla

Opintojen loppusilaus
Häät ja suuren kakun leikkaus
Riisi kirkonportailla ja kuukausien riitoja
Pettymysten kihlarengas vyöryy ylämäkeenki kas
Elämä on juhla

Muhkuraisen sängyn kautta
Lipui lantioiden lautta
Reittiä epätasaista voi itkeä myös onnesta
Pappi kastoi esikoisen
Paremmin nyt laittaa voi en
Elämä on juhla

Sitten seuraa otos julma
Keski-ikään tulokulma näyttää liian jyrkältä
Ja sut voi ylipyyhkäistä
On tulokkaiden karsina ja sopimukset katkolla
Elämä on juhla

Katse siirtyy kauemmas
Näet lapsen lapses otteissa tuttua päättäväisyyttä
On jouluaatto yhdessä
Avaat kaksi pakettia ja katsot muita aikuisia
Elämä on juhla

Nyt vanhuus vierii sillalla kuin kolikko tai tupakka
Ja sanotaan et kuolema on kauppamies ja taitava
Kun sitten poistuu varmistin pois henkäys viimeisin
Elämä on juhla
Elämä on juhla

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:29"]

Tavalliset hautajaiset hämää muakin. Luulin ensin, että on naisen kertoma: "en tunne lapseni isää", mutta jotenkin viittaa mieheen, kun "oli pelireissulla rakkaus suojaamatonta".

[/quote]

No onhan suojaamattomassa rakkaudessa myös se toinen osapuoli...

[/quote]

Niin no minusta se kuulostaa siltä, että muija on käynyt vieraissa ja saanut toisen miehen lapsen. Minäkertojamies ei siis tunne lapsensa siittäjää, vaikka onkin kasvattanut tämän lapsen omanaan.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:46"]

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:34"]

Joo, mutta outoa että jostain syrjäkylästä lähtisi neiti-ihminen Etelä-Suomeen pelireissulle.

[/quote]

Mitäs outoa siinä on? Kyllähän naisetkin pelaa, vaikka sitten sitä sulkapalloa (vai mitä se olikaan). Itsekin kiertänyt aika monta paikkakuntaa salibandyporukan kanssa...

[/quote]

Kyllä se laulun sanoituksessa olisi vähän kummallista, että nainen ilmoittaisi olevansa pöytätennismestari ja puhuisi pelireissuista. Onhan tuo ihan selvästi miehen suulla laulettu, ja tuo viittaus "en tunne lapseni isää" tarkoittaa, ettei tyyppi tunnista itseään enää. Tosi oudot sanat tossa kyllä on, kummallinen viisu. 

Olet puolisoni nyt -biisi, josta ap puhui, on kyllä todella kaunis ja koskettava, itkettää minuakin. En tiedä toista biisiä, joka kertoisi noin kauniisti vanhan parin rakkaudesta. Toinen hiukan samantyyppinen on Eppujen Vihreän joen rannalla, joka alkaa "Kiikkustuolissa istun ja sinua muistelen....". Jostain syystä tuo Putron biisi on surullisuudessaan vielä sitäkin liikuttavampi. 

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:29"]

Tavalliset hautajaiset hämää muakin. Luulin ensin, että on naisen kertoma: "en tunne lapseni isää", mutta jotenkin viittaa mieheen, kun "oli pelireissulla rakkaus suojaamatonta".

[/quote]

No tää ei viittaa mielestäni mieheen:

"Mä nuorempana tanssahtelin

Ja olin pöytätennismestari

Ne ajat ovat luojan kiitos takanapäin

Olin kovin vietävissä

Kuin kevytrakenteinen varpunen

En erottanut hurmaavutta viekkaudesta"

Ja on tuossa biisissä muitakin kohtia, jotka enemmän viittaisi siihen, että se biisin minä on nainen (vaikka biisiä laulaakin mies). Esim. viittaukset juoruiluun ja silti pystyssä päin kulkemiseen (miehet ei välitä vaikka "akat juoruaa") jne.

Minun lempikohtani biisistä, jolloin hanat viimeistään aukeavat

Kutsun tätä rakkaudeksi kahden ihmisen

Kutsun tätä elämäksi vaikka ole en

Täydellistä suoritusta tehnyt minäkään

"En pojastani toivo julkkista tai

suurta Helsingin herraa

Ne leikit ovat liian kierot, olen itse kerran ne nähnyt

Virheenä en silti koe sitä yhden illan auhoa

Kun pelireissun yhteydessä oli rakkaus suojaamatonta"

"Mä hetkellisen onnen koin

Ja sitä olen säilyttänyt Kuin teinityttö fritsuliinaa ihollansa

Vaikka moni säälii mua

Mä hymyilen ja kiitän luojaa

Pojasta ja sisäisestä valosta"

Minun mielestäni laulu kertoo ylpeästä yh-äidistä, joka nuoruudessaan hairahti reissullansa satunnaisen miehen matkaan, josta ei sen kummemmin ole enää muistikuvia. Tästä sai alkunsa hänen poikansa, minkä takia hän ei kadu tuota kohtaamista. Laulussa on myös kohta, jossa mielestäni kerrotaan siitä, kuinka kylillä juoruillaan että kuka mahtaa olla pojan isä, mutta tämä ei vahvaa yh-mammaa hetkauta!

[quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 15:53"]

Toinen mikä liikuttaa on tämä Kaksi Puuta

Minä rakastan näitä
iltojani kanssans sun
kun hetken päässä aamu odottaa

ja me nauramme ja
silmiämme pyyhimme ja
helppo huominen on unohtaa

oomme taas kuin kaksi lasta
jotka aikoinaan
puolivahingossa lähti
samaa tietä kulkemaan

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "me kai ollaan niin kuin nuo"

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

kaksi ylvästä ja nuorta
varmoina on voimistaan
taivaan kantta kohti kasvaneet

http://www.6lyrics.com/kaksi_puuta-lyrics-juha_tapio.aspx

ehkä vuodet ovat kuorta
ja talvet viimoillaan
hiukan ohuemmaks raapineet

kuinka onkaan kaksi lasta
matkan myötä muuttuneet
se ihme on kai vasta
oomme tänne selvinneet

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "mehän ollaan niin kuin nuo"

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

[/quote]Voi  nyt helve... Et oikeasti ala vertaamaan Putroa ja jotain juha tapiota (tahallaan kirjoitin pienellä, niin on iso ero).

Kamala ketju! Mulla kulkee kylmät väreet kun ajattelenkin tuota kappaletta ja monia muitakin täällä mainittuja. Alkoi itkettää, mutta silleen jännästi hyvällä tavalla.

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 19:13"][quote author="Vierailija" time="25.02.2013 klo 15:53"]

Toinen mikä liikuttaa on tämä Kaksi Puuta

Minä rakastan näitä
iltojani kanssans sun
kun hetken päässä aamu odottaa

ja me nauramme ja
silmiämme pyyhimme ja
helppo huominen on unohtaa

oomme taas kuin kaksi lasta
jotka aikoinaan
puolivahingossa lähti
samaa tietä kulkemaan

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "me kai ollaan niin kuin nuo"

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

kaksi ylvästä ja nuorta
varmoina on voimistaan
taivaan kantta kohti kasvaneet

http://www.6lyrics.com/kaksi_puuta-lyrics-juha_tapio.aspx

ehkä vuodet ovat kuorta
ja talvet viimoillaan
hiukan ohuemmaks raapineet

kuinka onkaan kaksi lasta
matkan myötä muuttuneet
se ihme on kai vasta
oomme tänne selvinneet

ja sä viet mut ikkunan luo
ja sä sanot: "mehän ollaan niin kuin nuo"

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

kaksi vanhaa puuta sateen pieksämää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja kestää joka tuulen ja sään

kaksi vanhaa puuta, vaikket sitä nää
katsoo kevääseen, seisoo erillään
ja jossain alla maan
ne kaiken aikaa yhteen punoneet on juuriaan

[/quote]Voi  nyt helve... Et oikeasti ala vertaamaan Putroa ja jotain juha tapiota (tahallaan kirjoitin pienellä, niin on iso ero).

[/quote]

Hyvin samantyylisiä artisteja ovat, tosin Tapio osaa laulaa paremmin

Laitanpa minäkin itkubiisini tähän myös. Älkää heti lytätkö, vaikka onkin turkulainen... Yhtenä päivänä imetin vauvaani, kun tämä tuli radiosta, ja arvatkaa vaan, paruinko kuinkakin vuolaasti. Miehestä ja naisestahan tämä kertoo, mutta tuli siinä tilanteessa mieleen, että se voisi ihan yhtä hyvin kertoa äidistä ja lapsesta.

Kun viime yönä kainaalooni nukahdit
en unta saanut moneen, moneen tuntiin
niin lämpimänä vierelläni lepäsit
ja katsoit unten salaisimpiin nurkkiin

Mä itseäni ajatuksin vaivasin
ja eron hetken tuskaa silloin tunsin
jos menettäisin sinut miten jatkaisin
tai sinä jos mun vuoroni on ensin

Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
kulje onnellisten puolta
älä katsettasi maahan luo
Pidä itsestäsi huolta
jos lähden täältä ennen sua
valo nousee aina tuolta
sitä kohti kulje

mulle lupaa tuo

En ennen enkä jälkeen sinun lähtisi
vaan korkeammat voimat siitä päättää
on tyytyminen siihen, vaikkei tahtoisi
ei kohtalolle selkäänsä voi kääntää

Taas itseäni ajatuksin vaivasin
ja eron hetken tuskaa silloin tunsin
jos menettäisin sinut miten jatkaisin
tai sinä jos mun vuoroni on ensin

Kylmästä vedestä ja murtuneesta jäästä puhutaan, jonka jälkeen soivat kirkonkellot. Kertonee kuolemasta ja kaipuusta.

Minä taas en pidä Putron biisistä ollenkaan. Ärsyttää kun siinä sanotaan niin selkeästi, ihan kuin olisi rautalanka käytössä. Siinä kerrotaan liikaa, mun mielestä. En nyt osaa fiksummin selittää miksi ärsyttää. Mun itkubiisi voisi olla esim. Jenni Vartiaisen Missä muruseni on

Sama. Joka kerta, vaikka on jo vanha biisi.

Ihana, upea, kasvava. Ja ne mielikuvat.

" ...nuorena kuin nurmet on..."

" Minä kysyn, saanko luvan, sinä nyökkäät, sinä nyökkäät!"

En ole koskaan tarkemmin kuunnellut, mistä biisi kertoo. Ja olen jopa lauleskellut mukana "olet puolisoni nyt... en vaihtais sekuntiakaan..."

Minä vasta olenkin outo, kun itkin tätä ketjua lukiessa :D

Itken jo pelkästään tuon "Olet puolisoni nyt"-biisin sanoja lukiessani ja kun se musiikki tulee vielä mukaan, niin ihan varma itku edessä. 21 tapaa pilata avioliitto-elokuva loppui muuten tähän biisiin. Se leffan loppu oli muutenkin koskettava (21. Uskalla rakastaa)  - ja siihen vielä tää biisi, niin .... ! NYYH!

[quote author="Vierailija" time="28.02.2014 klo 18:29"]Tavalliset hautajaiset hämää muakin. Luulin ensin, että on naisen kertoma: "en tunne lapseni isää", mutta jotenkin viittaa mieheen, kun "oli pelireissulla rakkaus suojaamatonta".

[/quote]

Mä käsitän sen niin, että hän harrasti suojaamatonta rakkautta pelireissulla pohjoisessa. Ja tietää, että nainen sai hänen lapsensa. Mutta tällä on uusi mies, joka lapsen "isä" nykyään. Hän on silti kiitollinen pojastaan!

Aina kun kuulen tän biisin muistan kuinka paljon rakastankaan mun miestä. Hyvä kuunnella jos on vaikka jostain ihan turhasta sille vihainen. <3