Työelämä on mennyt ihan hulluksi
Minun työelämäni on ainakin ihan kahjoa. Pienen mutkan kautta opiskelin alalle, jossa piti olla työvoimapula. Valmistuessani alalla olikin pula työpaikoista. Tein 10 vuotta pätkä- ja silpputöitä, kehityin työnhakijana ja työntekijänä ja vihdoin sain viran. Jee, lottovoitto suorastaan! Ehdin olla virassa pari vuotta (työuupumuksen partaalla koko ajan, koska resursseja vähennettiin ja työmäärää lisättiin koko ajan). Ja sitten palkinnoksi yt-neuvottelut.. tulos ei vielä selvillä.
Nyt oikeastaan toivon, että tulisin irtisanotuksi ja saisin olla työttömänä vaikka ensi kesään asti.
Onko työelämä nykyään aina tällaista vai onko minulla vaan huono tuuri alavalinnan suhteen? Tuntuu, että joko sinulla ei ole työtä lainkaan tai sitten työtä on uupumiseen asti.
Kommentit (42)
Nykyään varmaan kannattaa hankkia korkeakoulutus jota voi soveltaa tilanteiden muuttuessa
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen myös tuota rahanahneutta, siis sellaista ettei mikään riitä. Tänä vuonna tehdään 12% kate, ensi vuoden tavoite on 12,4%. Tuo 12 pinnaakin on lähes mahdoton ja jos päästään lähellekää niin se tehdään yksin työntekijöiden selkänahasta, terveydedtä ja työhyvinvoinnista tinkimällä, sekä tietysti laatua heikentämällä (joka on hemmetin huono yhtälö). Joka vuosi on "kustannusten sopeutus" kuuri vaikka koko firma tekee ihan hyvää tulosta. Miten voidaan vuosi vuodelta vain säästää ja tehostaa entistä enemmän.
Me on "tehostettu" jo 10v. Ei voi loputtomiin vääntää sitä ruuvia, me säästetään itsemme ja koko firma hengiltä. Rahaa on ollu muutaman v välein uudelleenorganisoitumiseen ja helvetin kalliisiin muutosvalmennuskonsultteihin jotka suoltaa sitä samaa jargoniaa vähän eri muodossa ja eri "ryhmäytisleikkejä" käyttäen. Ketään ei vit...u kiinnosta nämä sessiot. Sinäkin aikana kun istutaan jonku kalliin hotellin kalliissa kabinetissa ryhmäytymässä ja syödään kalliita ylihintasia lounaita jää meiltä 30 sähköpostia lukematta ym työt mitä pitäs tehdä jotta pysytään aikataulussa. Ihan turhaan. Mikään ei muutu. Sitten opetellaan uusia johtamisjärjestelmiä, tuntemaan uudet kollegat ja alati vaihtuvat asiakkuudet ja alaiset, firma / myynti rullaa tyhjäkäynnillä useita kk ennenkun ollaan edes lähtöpisteessä. Ja niin samperin turhaan taas. Olis käytetty tämäkin kaikki aika ja raha vaan tekemiseen ja stabiilin arjen rullaamiseen, sillä se tulos syntyy eikä jatkuvilla ees taas hämmentämisellä ja muutoksilla.
Ihan höpöhöpötouhua
Ihme juttu. Itse olen ollut töissä monella alalla, ihan tarjoilijasta inssiin ja it alalla. Missään ei ole ollut kauhea kiire. Monesti töissä on jopa hieman tylsää. Missä te oikein olette, joilla on kamala kiire?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen myös tuota rahanahneutta, siis sellaista ettei mikään riitä. Tänä vuonna tehdään 12% kate, ensi vuoden tavoite on 12,4%. Tuo 12 pinnaakin on lähes mahdoton ja jos päästään lähellekää niin se tehdään yksin työntekijöiden selkänahasta, terveydedtä ja työhyvinvoinnista tinkimällä, sekä tietysti laatua heikentämällä (joka on hemmetin huono yhtälö). Joka vuosi on "kustannusten sopeutus" kuuri vaikka koko firma tekee ihan hyvää tulosta. Miten voidaan vuosi vuodelta vain säästää ja tehostaa entistä enemmän.
Me on "tehostettu" jo 10v. Ei voi loputtomiin vääntää sitä ruuvia, me säästetään itsemme ja koko firma hengiltä. Rahaa on ollu muutaman v välein uudelleenorganisoitumiseen ja helvetin kalliisiin muutosvalmennuskonsultteihin jotka suoltaa sitä samaa jargoniaa vähän eri muodossa ja eri "ryhmäytisleikkejä" käyttäen. Ketään ei vit...u kiinnosta nämä sessiot. Sinäkin aikana kun istutaan jonku kalliin hotellin kalliissa kabinetissa ryhmäytymässä ja syödään kalliita ylihintasia lounaita jää meiltä 30 sähköpostia lukematta ym työt mitä pitäs tehdä jotta pysytään aikataulussa. Ihan turhaan. Mikään ei muutu. Sitten opetellaan uusia johtamisjärjestelmiä, tuntemaan uudet kollegat ja alati vaihtuvat asiakkuudet ja alaiset, firma / myynti rullaa tyhjäkäynnillä useita kk ennenkun ollaan edes lähtöpisteessä. Ja niin samperin turhaan taas. Olis käytetty tämäkin kaikki aika ja raha vaan tekemiseen ja stabiilin arjen rullaamiseen, sillä se tulos syntyy eikä jatkuvilla ees taas hämmentämisellä ja muutoksilla.Myös työntekijöissä on tapahtunut vastaava muutos. Sillä peruspalkalla kyllä tullaan töihin, mutta siitä pitäisi vielä erikseen maksaa että siellä tehdäänkin jotain.
Jossain vaiheessa kasvatuksessa taisi olle trendi, kaupankäynninkultuuri ja se näkyy nyt myös elämässä, mitä saan, jos vien roskapussin, teen läksyni, jne.
Luuletko sinä, että minä olen niin tyhmä, että teen kolmen henkilön työt puolikkaan torson palkalla?
Vit*n k*sipää
Nykyisin työpaikossa imetään työntekijöistä kaikki irti ja vain päälliköt pitää kivaa. Sitten loppuunpalanut työntekijä muutosneuvotellaan pois ja uutta verta kehiin. Ja päälliköille bonukset.
Yhteiskunta on kokonaisuus ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Työntekijä on kuluerä.
3 henkilön työt mutta 1 henkilön palkka. Näin tuntuu olevan monessa paikassa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen myös tuota rahanahneutta, siis sellaista ettei mikään riitä. Tänä vuonna tehdään 12% kate, ensi vuoden tavoite on 12,4%. Tuo 12 pinnaakin on lähes mahdoton ja jos päästään lähellekää niin se tehdään yksin työntekijöiden selkänahasta, terveydedtä ja työhyvinvoinnista tinkimällä, sekä tietysti laatua heikentämällä (joka on hemmetin huono yhtälö). Joka vuosi on "kustannusten sopeutus" kuuri vaikka koko firma tekee ihan hyvää tulosta. Miten voidaan vuosi vuodelta vain säästää ja tehostaa entistä enemmän.
Me on "tehostettu" jo 10v. Ei voi loputtomiin vääntää sitä ruuvia, me säästetään itsemme ja koko firma hengiltä. Rahaa on ollu muutaman v välein uudelleenorganisoitumiseen ja helvetin kalliisiin muutosvalmennuskonsultteihin jotka suoltaa sitä samaa jargoniaa vähän eri muodossa ja eri "ryhmäytisleikkejä" käyttäen. Ketään ei vit...u kiinnosta nämä sessiot. Sinäkin aikana kun istutaan jonku kalliin hotellin kalliissa kabinetissa ryhmäytymässä ja syödään kalliita ylihintasia lounaita jää meiltä 30 sähköpostia lukematta ym työt mitä pitäs tehdä jotta pysytään aikataulussa. Ihan turhaan. Mikään ei muutu. Sitten opetellaan uusia johtamisjärjestelmiä, tuntemaan uudet kollegat ja alati vaihtuvat asiakkuudet ja alaiset, firma / myynti rullaa tyhjäkäynnillä useita kk ennenkun ollaan edes lähtöpisteessä. Ja niin samperin turhaan taas. Olis käytetty tämäkin kaikki aika ja raha vaan tekemiseen ja stabiilin arjen rullaamiseen, sillä se tulos syntyy eikä jatkuvilla ees taas hämmentämisellä ja muutoksilla.Myös työntekijöissä on tapahtunut vastaava muutos. Sillä peruspalkalla kyllä tullaan töihin, mutta siitä pitäisi vielä erikseen maksaa että siellä tehdäänkin jotain.
Jossain vaiheessa kasvatuksessa taisi olle trendi, kaupankäynninkultuuri ja se näkyy nyt myös elämässä, mitä saan, jos vien roskapussin, teen läksyni, jne.Luuletko sinä, että minä olen niin tyhmä, että teen kolmen henkilön työt puolikkaan torson palkalla?
Vit*n k*sipää
En, en palkannut itselleni työntekijää vaan ostin sen aliurakointina muualta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin työpaikossa imetään työntekijöistä kaikki irti ja vain päälliköt pitää kivaa. Sitten loppuunpalanut työntekijä muutosneuvotellaan pois ja uutta verta kehiin. Ja päälliköille bonukset.
Onko sinulla paljonkin kokemuksellista vertailupohjaa päällikkönä olosta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen myös tuota rahanahneutta, siis sellaista ettei mikään riitä. Tänä vuonna tehdään 12% kate, ensi vuoden tavoite on 12,4%. Tuo 12 pinnaakin on lähes mahdoton ja jos päästään lähellekää niin se tehdään yksin työntekijöiden selkänahasta, terveydedtä ja työhyvinvoinnista tinkimällä, sekä tietysti laatua heikentämällä (joka on hemmetin huono yhtälö). Joka vuosi on "kustannusten sopeutus" kuuri vaikka koko firma tekee ihan hyvää tulosta. Miten voidaan vuosi vuodelta vain säästää ja tehostaa entistä enemmän.
Me on "tehostettu" jo 10v. Ei voi loputtomiin vääntää sitä ruuvia, me säästetään itsemme ja koko firma hengiltä. Rahaa on ollu muutaman v välein uudelleenorganisoitumiseen ja helvetin kalliisiin muutosvalmennuskonsultteihin jotka suoltaa sitä samaa jargoniaa vähän eri muodossa ja eri "ryhmäytisleikkejä" käyttäen. Ketään ei vit...u kiinnosta nämä sessiot. Sinäkin aikana kun istutaan jonku kalliin hotellin kalliissa kabinetissa ryhmäytymässä ja syödään kalliita ylihintasia lounaita jää meiltä 30 sähköpostia lukematta ym työt mitä pitäs tehdä jotta pysytään aikataulussa. Ihan turhaan. Mikään ei muutu. Sitten opetellaan uusia johtamisjärjestelmiä, tuntemaan uudet kollegat ja alati vaihtuvat asiakkuudet ja alaiset, firma / myynti rullaa tyhjäkäynnillä useita kk ennenkun ollaan edes lähtöpisteessä. Ja niin samperin turhaan taas. Olis käytetty tämäkin kaikki aika ja raha vaan tekemiseen ja stabiilin arjen rullaamiseen, sillä se tulos syntyy eikä jatkuvilla ees taas hämmentämisellä ja muutoksilla.Myös työntekijöissä on tapahtunut vastaava muutos. Sillä peruspalkalla kyllä tullaan töihin, mutta siitä pitäisi vielä erikseen maksaa että siellä tehdäänkin jotain.
Jossain vaiheessa kasvatuksessa taisi olle trendi, kaupankäynninkultuuri ja se näkyy nyt myös elämässä, mitä saan, jos vien roskapussin, teen läksyni, jne.Luuletko sinä, että minä olen niin tyhmä, että teen kolmen henkilön työt puolikkaan torson palkalla?
Vit*n k*sipää
En, en palkannut itselleni työntekijää vaan ostin sen aliurakointina muualta.
Ai jonkun nee*erin?
Vierailija kirjoitti:
Minä ihmettelen myös tuota rahanahneutta, siis sellaista ettei mikään riitä. Tänä vuonna tehdään 12% kate, ensi vuoden tavoite on 12,4%. Tuo 12 pinnaakin on lähes mahdoton ja jos päästään lähellekää niin se tehdään yksin työntekijöiden selkänahasta, terveydedtä ja työhyvinvoinnista tinkimällä, sekä tietysti laatua heikentämällä (joka on hemmetin huono yhtälö). Joka vuosi on "kustannusten sopeutus" kuuri vaikka koko firma tekee ihan hyvää tulosta. Miten voidaan vuosi vuodelta vain säästää ja tehostaa entistä enemmän.
Me on "tehostettu" jo 10v. Ei voi loputtomiin vääntää sitä ruuvia, me säästetään itsemme ja koko firma hengiltä. Rahaa on ollu muutaman v välein uudelleenorganisoitumiseen ja helvetin kalliisiin muutosvalmennuskonsultteihin jotka suoltaa sitä samaa jargoniaa vähän eri muodossa ja eri "ryhmäytisleikkejä" käyttäen. Ketään ei vit...u kiinnosta nämä sessiot. Sinäkin aikana kun istutaan jonku kalliin hotellin kalliissa kabinetissa ryhmäytymässä ja syödään kalliita ylihintasia lounaita jää meiltä 30 sähköpostia lukematta ym työt mitä pitäs tehdä jotta pysytään aikataulussa. Ihan turhaan. Mikään ei muutu. Sitten opetellaan uusia johtamisjärjestelmiä, tuntemaan uudet kollegat ja alati vaihtuvat asiakkuudet ja alaiset, firma / myynti rullaa tyhjäkäynnillä useita kk ennenkun ollaan edes lähtöpisteessä. Ja niin samperin turhaan taas. Olis käytetty tämäkin kaikki aika ja raha vaan tekemiseen ja stabiilin arjen rullaamiseen, sillä se tulos syntyy eikä jatkuvilla ees taas hämmentämisellä ja muutoksilla.
Tämä on niin tuttua ja tässä syntyy loputon kierre. Joka kk/kvartaali/vuosi pitää olla aina vaan kovemmat liikevaihdon kasvu/kate/tulos tavoitteet. Himoitaan uusia asiakkaita ja nälkäisiä uusia työntekijöitä, vaikka toisesta päästä vanhat asiakkaat ja työntekijät vaihtaa toisaalle. Näistä syntyvät kustannukset eivät kiinnosta johtoa, vaan asenne on, että hyvä kun päästiin eroon. On todella vaikeaa löytää yritys, joka oikeasti olisi kiinnostunut asiakkaistaan ja työntekijöiden hyvinvoinnista. Kaikilla on samat lupaukset ja kuvaukset nettisivuillaan, mutta käytäntö on jotain ihan muuta.
Sitä samaa. Työmäärä senkun kasvaa. Toimitusjohtaja pitää kvartaali puheita vuodesta toiseen kuinka taas pitää löytää jostakin säästökohteita kasvaneisiin kustannuksiin. Parhaimmat säästö ideat palkitaan lounasseteleillä. Toimitusjohtajalle kuitenkin löytyy aina euroja palkankorotuksiin, ja nyt niiden osalta onkin siirrytty jo miljoonan paremmalle puolelle.
Miljoonasopimuksia pitäisi viedä tiiminä läpi, mutta työnantaja ei ole päästänyt kansainvälisiin koulutuksiin enää vuosiin, opiskella pitäisi ilmeisesti omalla ajalla pysyäkseen ajan hermolla ja maksaa kustannukset itse. Muutaman sadan laitehankinnoista aina nuristaan ja nipistetään halvempaan tai ainakin odotellaan, että laitteet hajoaa käsiin ja sitten odotellaankin päiviä, kun ei työt suju ja kalliit tuntitaksat senkun juoksee. ilmeisesti ei niin väliä mitä työvälineet on, itse pitäisi maksaa yhteydetkin nykyään, mitenkäs muuten. Ammattilaisia laitetaan pihalle vuoden parin jälkeen, juuri kun ovat päässeet sisälle monimutkaiseen työympäristöön ja vauhtiin työnteossa, niin korvataan muilla, halvemmilla tietty. Konserni tekee silti kokoajan voittoa ja uusista sopimuksista ei tunnu olevan pulaa. Työnantaja on puusilmäinen kyykyttäjä tai mitä lie, kansainvälinen toimija, hahahah, jolle hlöstön hyvinvointi on se viimeinen asia, mitä tulisi miettiä. Työhyvinvointikyselyt on naurettavuuden huippu, joita teettämällä osoitetaan, kuinka apinoina työntekijöitä pidetään - anteeksi apinat.
Vierailija kirjoitti:
Ihme juttu. Itse olen ollut töissä monella alalla, ihan tarjoilijasta inssiin ja it alalla. Missään ei ole ollut kauhea kiire. Monesti töissä on jopa hieman tylsää. Missä te oikein olette, joilla on kamala kiire?
Niimpä, eihän kiire ole jos ei tee kaikkia itselle kuuluvia töitä tai tekee ne puolivillaisesti vähän sinnein ja muut joutuu paikkailemaan tämän vapaamatkustajan tekemättömiä tai huonosti tehtyjä töitä.
Juuri nämä lusmuajat ja firmojen vapaamatkustajat jotka ei piittaa mistään muusta kuin omasta edusta aiheuttaa muille kiireen.
Näin jälkeenpäin ei voi kuin kiittää kommunistiblokkia siitä palveluksesta jonka tekivät länsimaitten työläisille. Omille kansalaisilleenhan ne olivat ihan perseestä, tiedän. Mutta ne pelottivat kapitalisteilta paskat housuun ja saivat ne hoitamaan länsimaitten työläisille paremmat olot.
80-luvulla valtaapitävät huomasivat, että kommunismi ei tule pärjäämään. Neuvostoliitto ja Euroopan itäblokki romahti ja Kiina siirtyi miltei kapitalismiin.
Kommunismin peikko ei enää kiusannut työnantajia. Näistä ajoista lähtien länsiduunarien elämää ei ole haluttu helpottaa ja ruuvia on kiristetty. Toki muitakin syitä löytyy, mutta tässä eräs.
Vaikka johtamiskulttuuri on varmasti isossa kuvassa siistiytynyt, on edelleen firmojen johdossa sairaita jopa todella toksisia persoonia. Näihin persoonallisuushäiriöisiin tai muuten vaan moukkiin ei mikään koulutus tepsi.
Itse tulin erilaisesta työ kulttuurista uuteen puolta pienempään firmaan kuin aikaisempi, julkishallinnon toimija jossa odotin olevan lupsakkaampi meininki.
Työtahti on ok, mutta todella vanhanaikaisen matriarkaalisen pomon johtamistyyli on ärsyttävä ja ihan absurdi välillä.
Vaikka firman julkikuva ja puheet on nollatoleranssi asiattomalle käyttäytymiselle niin jopa johtotasolle hetkeksi päässyt huutaa ja hyökkää sanallisesti alaisten kimppuun. Kyykyttää ihan 6-0 kun vaan itse on epävarma ja joutunut itselleen ihan liian vaativaan pestiin. Oma sairas persoona ei pysy taka-alalla.
Selkeästi näky tämä klassinen suosikit / inhokit hierarkia ja mistään ei oikeasti saisi olla erimieltä vaikka kannustetaan sanomaan mielipiteet ja esittämään rohkeasti uusia ratkaisuja. Ja auta armias jos sanot mitään minkä koetaan arvostelevan firman tai ko palvelualan olemassaolevia käytänteitä, joudut heti ikävään valoon ja seuraavassa sopivassa tilanteessa se kolahtaa omaan nilkkaan. Valehdellaan, vääristellään sanomisia, liioitellaan, tehdään kärpäsedtä härkänen, etsitään kokoajan virheitä, huomautellaan ihan mitättömistä jutuista jne....
Myös uhkaillan potkuilla, eli tämä klassinen jos ette tätä tee /saa tätä toimimaan sen tulee tekemään joku muu ja kyllä ne yt taas kohta alkaa..... eli vihjaillaan potkuilla joka ymmärtääkseni on laiton uhkaus esihenkilöltä alaiselle.
Mutta - kukapa näistä uskaltaisikaan nostaa meteliä tai kannella esim henkilöstöjohtajalle joka on samaa pataa johtajien kanssa ja asettuu surutta niiden puolelle ketkä ovat olleet firmassa vuosikymmeniä. Jos meidän kohtelusta nostettaisi työsuojeluun juttu, niin taatusti tulis ainakin itselle kenkää seuraavissa yt:ssä.
Eli pelon kulttuurilla johtaminen on ihan arkipäivää.
Mutta jos saan kenkää joskus, marssin samantien toimarin juttusille, vien asian työsuojeluun, aviin, yrityksen hallitukseen ja kenties lehdistöön.
Mä oon jo lapsena miettinyt yhteiskunnasta syrjäytymistä. Eläisin metsässä ja kasvattaisin omat ruoat. Tässä on vaan se ongelma että Suomen talvi ei sitä salli. Haluaisin kuitenkin syrjäytyä tästä nykyisestä systeemistä mutta en tiedä miten. Minulla on suht työllistävä tutkinto(sosionomi) mutta olen kyllästynyt työnantajien ylimieliseen käyttäytymiseen ja mm.työhaastatteluihin. Kyseenalaista nykyisen yhteiskunnan. Ei koko elämä voi olla työtä.
N26
Jatkuvan parantamisen periaate antaa temmellyskentän työpaikkakiusaaja narsisteille, jotka voivat jatkuvasti arvostella muiden tekemisiä. Mitätöiviä turhanvinkujia, ja kyse on oikeasti mitättömistä pikkuasioista, tyyliin printataanko yksi- vai kaksipuolisesti. Ja nämä kaikki "parannus"ehdotukset pitää ottaa nöyränä vastaan, koska aina on varaa parantaa.
Kyllä hullua on nykyajan meininki. Ja nähtävästi melkein joka firmassa. Stockalla alennetaan tunteja, muutetaan titteliä ja alennetaan palkkaa. Allekirjoita tai sut irtisanotaan. Päälliköt on per seestä. Itse irtisanoin itseni 25-vuoden työjakson jälkeen 50-vuotiaana työttömäksi tyhjän päälle. Elämäni paras päätös, mielenterveys säilyi!
Myös työntekijöissä on tapahtunut vastaava muutos. Sillä peruspalkalla kyllä tullaan töihin, mutta siitä pitäisi vielä erikseen maksaa että siellä tehdäänkin jotain.
Jossain vaiheessa kasvatuksessa taisi olle trendi, kaupankäynninkultuuri ja se näkyy nyt myös elämässä, mitä saan, jos vien roskapussin, teen läksyni, jne.