Miksi pettämisestä ei kerrota petetylle?

Niinpä. Minäkin kuvittelin, että minulla oli ystäviä. Jotenkin kummasti jättivät kertomatta, että miehesi paneskelee selkäsi takana. 

Jotenkin ei-niin-kummasti en ole välittänyt eron jälkeen pitää yhteyttä näihin "ystäviin". Hankin uusia.

Koska tapana on ampua viestintuoja. Siksi siitä ei tulla kertomaan.

Mun mielestä itse pettämistä loukkaavampi ajatus on se että puolisoni valehtelisi mulle ettei ole pettänyt. Pettämisen voisin ehkä antaa anteeksi näin pitkässä parisuhteessa, mutta luullakseni vain jos mies voisi itse mulle asiasta rehellisesti kertoa. Jos kuulisin asian jostain muualta, en tiedä voisinko antaa anteeksi valehtelijamiehelle.

Ihmisten pitää olla rohkeasti rehellisiä ja suoraselkäisiä! Ja kuka rehelliselle suuttuu, sellaisen kanssa ei edes tarvitse olla tekemisissä. -Ap.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:03"]

Jos mieheni pettäisi minua, en saisi sitä mitenkään selville ellei hän itse kertoisi. MIKSI ihmiset eivät kerro petetylle, että hei, sua petetään?

Olkaa kiltit ja kertokaa. En halua elää naiivina ja hyväuskoisena kuluttaen aikaa (29 v. ja lapseton) miehen kanssa, joka pettää minua. Toistaiseksi en ole saanut selville kuin pari minulta salattua yhteydenpitoa "ystävän" kanssa, ja niillekin salailuille on ollut muka hyvät selitykset. Meillä menee miehen kanssa hyvin, mutta nämä pettämisajatukset tulivat nyt siitä että mies tuli tänään sunnuntaina vasta aamulla kotiin juhlimasta ja aiemmin viikolla oli myös melkein aamuun asti. Aika usein näitä on. Jättäisin heti jos tietäisin, että on pettänyt minua.

Sinkkuaikoina tapasin baarissa erään suloisen miehen, joka oli minun luona yötä muutaman kerran ja sellaista. No sitten löysin Facebookista hänen vaimon, jolla oli profiilikuvana yhteiskuva. Laitoin vaimolle viestin ja kerroin seksistä ja siitä, että mies oli sanonut olevansa sinkku. Kyllä jokainen ansaitsee tietää, jos on joutunut petetyksi.

Olkaa kiltit ja kertokaa. Ja kertokaa minulle, jos minun mies pettää. Kiitos.

[/quote]

Tiedän tapauksen jossa mies oli pettänyt ekan kerran jo teininä, parisuhteen alkuvaiheessa. Ei myöntänyt. Jatkoi pettämistä ja kusetusta yli kymmenen vuotta ja siinä sivussa tehtiin lapset jne. Oli ihan yleisessä tiedossa että tykkäsi huseerata vieraiden naisten kanssa mutta kukaan ei tälle miehen avovaimolle ja lasten äidille asiaa sanonut. Tuntuu kauhealta ajatella että naisella menny periaatteessa koko aikuisikä täysin hukkaan, koko ajan on kustu linssiin eikä kukaan sanonut missään vaiheessa mitään.

Itse olen todistanut montaa pettämistä, mutta ovat olleet sen verran "kaukaisia", etten ole kokenut asiakseni ilmoittaa petetylle, ns. puuttua toisten asioihin.

Ja onhan se skandaali, jos jonkun ystävän mies (tai nainen) pettää. On vain helpompaa olla hiljaa.

Olen siis kuitenkin täysin samoilla linjoilla ap:n kanssa, minua on petetty niin etteivät ystäväni kertoneet. Ystäviä ovat edelleen, mutta luottamus heihin on täysin eri luokkaa kuin ennen kuin tuo pettäminen tuli julki!

Ystävälläni on seksisuhde miespuolisen työkaverin kanssa, joka on naimisissa. Tekisi mieli paljastaa asia tämän miehen vaimolle, mutta mites teet sen täysin nimettömänä? 

Kertominen riippuu motiivista. Jos motiivi on vilpitön, kertominen voi olla ok.

Jos motiivi on vain saada pahaa mieltä aikaiseksi tai hyötyä kriisistä itse, kannattaa pitää suunsa kiinni.

Mä olen useamman kerran todistanut tilannetta, että ystävä kertoo toiselle, että miehesi nähtiin toisen kanssa. Petetty ei usko ystäväänsä, vaan asian kiistävää miestään. Siinä on ystävyys sitten karilla. 

Eli en todellakaan automaattisesti kertoisi. Riippuu kuinka läheisestä parista olisi kysymys. Ja kuinka vakavasta pettämisestä olisi kysymys. 

Pettämisestä pitää EHDOTTOMASTI kertoa jos sen varmaksi tietää! Esim itse kerroinkun  tyttökaverini petti poikakaveriani (olivat kihloissa ja naisella suhde vanhaan äijään). Hyvin siinä loppujen lopuksi kävi sikäli, että pari erosi ja tyttö jatkoi suhdetta tähän "ukkeliin". Tämä nuorimies löysi toisen jonka kanssa perusti sitten perheenkin. JA HUOMATKAA; kumpikaan tästä parista EI suuttunut minulle vaan molemmat pysyivät hyvinä ystävinäni!Olivat vain helpottuneita kun asia selvisi.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:21"]

Kertominen riippuu motiivista. Jos motiivi on vilpitön, kertominen voi olla ok.

Jos motiivi on vain saada pahaa mieltä aikaiseksi tai hyötyä kriisistä itse, kannattaa pitää suunsa kiinni.

[/quote]

Miten naiivi pitää olla, jos luulee tuollaisen kertomisesta tulevaan mitään hyvää? 

Yksikin estetty pettämisen takia saatava herpestartunta on hyvä juttu. Jokainen joka joskus on saanut sen (tai muun taudin) ei voi olla kanssani eri mieltä.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 19:06"]

Koska tapana on ampua viestintuoja. Siksi siitä ei tulla kertomaan.

[/quote]

Juuri näin. Yksi mies ehdotteli minulle kaikenlaista facebookissa. Kerroin tämän miehen avovaimolle (olivat ihan parisuhteessa facessa). Sain tältä avovaimolta sellaisen paskamyrskyn niskaani että huhhh! Vaikka kovasti tein selväksi että en ole heidän väliin tunkemassa, vaan mies näyttää olevan sellainen häntäheikki että naispuolisia facekamujaan kutsuu saunomaan ja ehdottelee ihan suoraan. Avovaimo vain hoki viestissään että "meil menee kuule tosi hyvin täällä xx:ssä (paikkakunta".

Niin. Tosi hyvin vaikutti menevän. Myöhemmin erosivat. Mikä ylläri.

Hyville ystäville uskaltaisin kertoa ja kertoisinkin, koska tiedän, että he eivät suhtautuisi epärationaalisesti minua kohtaan sen jälkeen. Olemme keskustelleetkin asiasta. Sellaisille, jotka eivät ole niin läheisiä en uskaltaisi kertoa, ellei jotenkin ole luonteesta tullut sellaista kuvaa, että asiasta voisi puhua. 

Kerran tuttavamies laittoi sisaruksensa kertomaan pettämisestä kumppanilleen, koska ei itse pystynyt.

Hairahduin kerran vieraaseen sänkyyn. En kertonut koskaan miehelleni, ja pyysin ettei asiasta tienneetkään kertoisi. Mun moka ja mun hairahdus, asian esilletulo olisi aiheuttanut todella paljon pahaa mieltä muutenkin heikossa tilanteessa olleelle miehelle.

Eri asia varmaan, jos se olis jatkunut useita kertoja ja johtanut salasuhteeseen.

Tätä olen ihmetellyt itsekin. Monikohan yhteisistä ystävistämme tiesi ex:n touhuista, ja miksei kukaan kertonut minulle mitään?

AVIORIKOS laki pitäisi tulla uudelleen voimaan, ehkä ihmiset miettisi senjälkeen hiukan tarkemmin tekemisiään.

Aikoinaan oli yks tuttu pariskunta jossa mies ei voinut jättää naista, koska naisella meni todella huonosti (itsemurha-aikeita yms.)... Noh, kaksinaamaista kyllä mies petti sitten tätä naista, vissiin ihan useammankin kerran, mutta eipä olis tullut mieleenkään ilmoittaa asiaa naiselle joka muutenkin voi jo äärimmäisen huonosti. Pelotti että asian paljastuminen olisi ollut korsi joka katkaisee kamelin selän. Vaikka tietenkin vastuu pettämisestä oli miehellä, olis se mun omaatuntoa kyllä juilinut jos olisin itsetuhoiselle ihmiselle mennyt vielä hieromaan suolaa haavoihin. Ehkä vähän vammaista, mutta olisin tuntenut itseni osasyylliseksi jos nainen olisi toteuttanut itsemurha-aikeensa siksi että olisin kertonut millainen tämä hänen "elämänsä valo" oikeasti oli.

[quote author="Vierailija" time="03.11.2013 klo 20:26"]

AVIORIKOS laki pitäisi tulla uudelleen voimaan, ehkä ihmiset miettisi senjälkeen hiukan tarkemmin tekemisiään.

[/quote]

Ahh. Moi CAPS-HULLU!

Tuttu nainen ajoi rekan alle, kun kuuli miehensä tapailevan työkaveriaan. En haluaisi olla sellaisesta vastuussa edes välillisesti, kun perhe olisi voinut mahdollisesti kuitenkin pysyä yhdessä ja selvittää välinsä.