Noniin, yksityistäminen jatkuu: tällä kertaa kaavaillaan valtion tieverkon yksityistämistä (asialla Berner & kumpp.)

Keskustan ministeri Anne Berner ja hänen johtamansa liikenne- ja viestintäministeriö kaavailevat Iltalahdelle puhuneiden virkamieslähteiden mukaan valtion väyläverkoston eli maanteiden, ratojen ja meriväylien yhtiöittämistä. Suunnitelmiin kuuluu lisäksi laajojen liikennejärjestelmien yksityistäminen.

Jos ajatukset toteutuvat, kyseessä olisi yksi Suomen historian suurimmista julkisen omaisuuden uudelleenjärjestelyistä.

LIIKENNEVIRASTO LIHOIKSI

Valtion maa-, rautatie- ja vesiväylät ovat nykyisin Liikenneviraston hallussa. Väylien arvo on viraston tuoreen tilinpäätöksen mukaan noin 20 miljardia euroa.

Tieomaisuuden kirjanpitoarvo on 15 miljardia euroa, rautatieomaisuuden arvo on 4,4 miljardia euroa ja meriväyläomaisuuden arvo 300 miljoonaa euroa. Omaisuus on kirjanpidossa arvostettu hankintahintaan, josta on tehty tavanomaiset vuotuista kulumista vastaavat poistot.

Jos omaisuus yhtiöitetään, omaisuuden laskennallinen arvo voi jopa kolminkertaistua, sillä arvostus pitää tehdä tuottoperustein käypään hintaan.

MYYDÄÄN SIJOITTAJILLE

Yhtiöittämisen ja tasearvojen nostattamisen tarkoituksena on houkutella yksityisiä sijoittajia ostamaan siivuja väyläomaisuudesta, mikä vähentäisi valtion maksutaakkaa. Yksityiset sijoittajat vastaisivat omistamiensa tai osaomistamiensa teiden, siltojen ja kiskojen rakentamisesta ja kunnossapidosta.

Sijoittajat saisivat tuoton investoinneilleen ratamaksuista ja kilometriperusteisista autoilijan tiemaksuista. Maksut kerättäisiin seuranta- ja paikanninlaitteiden avulla. Paikannus on mahdollista tehdä esimerkiksi matkapuhelinverkkoa hyödyksi käyttäen.

Kansalaisille operaatio myydään lupaamalla, että valtio kumoaa ajoneuvoveron eli niin kutsutun auton käyttömaksun.

Liikenne- ja viestintäministeriön suppea virkamiesnyrkki tekee yhtiöittämissuunnitelmia ministeri Bernerin johdolla. Hanketta on esitelty ainakin valtiovarainministeriölle ja joillekin virastoille.

Iltalehden käsityksen mukaan hallitus ei ole hyväksynyt ehdotuksia.

UUTTERA KANSLIAPÄÄLLIKKÖ

Berner on todennäköisesti löytänyt suunnitelmat uutteran kansliapäällikön Harri Pursiaisen ehtymättömästä ideapankista.

Kansliapäällikkö muun muassa teetti toissa syksynä strategiaohjelman, jossa väläyteltiin liikenneverkon laajaa yksityistämistä.

Ohjelman mukaan liikennejärjestelmän kehittäminen annetaan yhtiöille, joiden "käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin". Samalla tie-, rata- ja meriväyliä "yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta".

SIJOITTAJAT EMPIVÄT

Suunnitelmat vaikuttavat poliittisesti melko epärealistisilta. Caruna-skandaalin jälkeen poliitikot ovat muuttuneet entistä säikymmiksi. Kukaan ei halua tyriä kuten Jyrki Kataisen (kok) hallitus yksityistäessään Fortumin sähköverkot.

Myös taloudellisesti arvioiden idea on huuhaa-tasoa.

Sijoittajarahaa pitäisi löytyä miljarditolkulla. Kotimaisista eläkeyhtiöistä ei irtoa tuollaisia potteja.

Julkiset infrastruktuurisijoitukset eivät kiinnosta suuria sijoittajia niin paljon kuin mitä virkamiehet ja ministeri kukaties kuvittelevat.

Vastikään esimerkiksi Norjan öljy- eli eläkerahasto ilmoitti vähentävänsä sijoituksiaan julkisiin infrastruktuurikohteisiin. Rahaston mukaan tällaisten sijoitusten poliittinen riski on kasvanut liian suureksi. Poliittiset hallitukset saattavat kesken pitkän sijoituskauden muuttaa tuottoperusteita, jolloin sijoittajien kissanpäivät loppuvat.

Kyseessä voi olla Bernerin hurja loppukiri. Poliittiset huhut ovat väittäneet, että hän jättää ministerin tehtävät ensi syksynä.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016041721429399_uu.shtml