Tyräjyrä

Täytyy sanoa, että omien kokemuksieni perusteella sinkkunaisten asunnot ovat olleet pääsääntöisesti huomattavasti sotkuisempia kuin miesten vastaavat. Itse olen poikamies ja hetero, mutta en tykkää asua paskan keskellä ja siksi pidän asuntoni siistinä. Tietysti siivoan vielä erikseen mikäli vieraita on tulossa. Erityisesti vessan ja keittiön tulee olla moitteettomassa kunnossa.

Todettakoon vielä, että tällaisen yksiön hoito ja järjestyksessä pitäminen on mielestäni hyvinkin vaivatonta. Kaikille ei näytä olevan.

Useita yksinasuvien 20-30 -vuotiaiden naisten kämppiä nähneenä täytyy vain ihmetellä, miten kehtaavat ottaa vieraita sinne sotkun, vaatekasojen ja kissankarvojen keskelle. Minut varmastikin leimataan pinnalliseksi kulissien ylläpitäjäksi, mutta minun mielestäni siistissä asunnossa on miellyttävä olla ja samalla kyseessä on myös muiden huomioon ottaminen.

Otan vapauden olettaa että tässä tarkoitetaan roomalaista klassikkopastaa Pasta alla Carbonara. Alla italialaisen keittiön kummisedän Antonio Carluccion ohje muistinvaraisesti. Huomaa että kerma ei missään nimessä kuulu alkuperäiseen carbonaraan vaikka monissa resepteissä se esiintyy.

- n. 120 g pancettaa



- 2 raakaa kananmunaa



- 1 keltuainen



- n. 1/2 dl pecorinoa tai parmesaania raastettuna



- oliiviöljyä



- mustapippuria myllystä



- suolaa



-spaghettia

Keitä pasta reilusti suolatussa vedessä kypsäksi mutta ei liian lötköksi.

Pastan kiehuessa paista pancettakuutiot lorauksessa oliiviöljyä rapeiksi. Sotke kulhossa munat, keltuainen, pecorino ja ripaus mustapippuria tasaiseksi sekoitukseksi.

Pastan ollessa valmista valuta se ja sekoita pannulla pancettan sekaan. Ota pois liedeltä ja anna sen jäähtyä hetken ajan.

Lisää kastike ja sekoita hyvin. Tärkeää on ettei pasta ole liian kuumaa, jottei kastike puuroudu. Kaada pasta carbonara tarjoilukulhoon ja raasta päälle hieman pecorinoa ja mustapippuria. Vot!

Turun koulu käsittääkseni painottaa nykyään kansainvälistä koulutussuuntausta, ja löytyy ilmeisesti kansainvälinen kippariluokka jolla opetus on englanniksi. Korjatkoon joku paremmin tietävä mikäli erehdyn. Myös ruotsinkielisessä opetuksessa kokeet ja näytöt saa tehdä halutessaan suomeksi.

Itse valmistuin pari vuotta sitten yo-pohjaisesta kansipäällystön koulutusohjelmasta perämieheksi, ja tarkoitus olisi ehkä joskus tulevaisuudessa jatkaa opintoja kippariluokalla. Tuskin kuitenkaan lähivuosina sillä satumaisella tuurilla sain perämiehenjobin lähes heti valmistuttuani ja vuoden ajan olen nyt seilannut rahtilaivalla 2. perämiehenä.

Merenkulkualallahan koulupudokkaiden määrä on todella korkea, ja suurella osalla koulutukseen hakeutujista on aivan väärä käsitys ja odotukset alasta.

Jo perämiehenkirjoihin tarvitsee vuoden ohjattua harjoittelua laivalla, ja kansipuolella se tarkoittaa lähes poikkeuksetta vuotta "nakkikoneena" joka ajaa ruostetta, maalaa ja pesee laivaa. Erityisesti monen päällystöharjoittelijan hymy hyytyy kun näkee mitä alan todellisuus on, kun laivalle tullessa annetaan haalarit ja lyödään levankiharja kouraan.

Onnea valitsemallesi alalle! Kaikille tämä ei sovi ja hienoista titteleistä huolimatta tämä on kovaa työtä josta on hohto kaukana. Se kannattaa muistaa että lopussa kiitos seisoo, ja kaikki eteen tulevat "paskahommat" kannattaa tehdä nöyrällä asenteella ja hyvin. Päällystökoulutus ja -harjoittelu on kaikkea muuta kuin kiikarit kaulassa patsastelua, ja kannattaa varautua siihen, että laivoilla seilaaville vanhemmille ammattilaisille kippari- tai perämiesharjoittelija on kuin punainen vaate. Luulot otetaan kyllä pois heti kättelyssä.

Korostan että kokemukseni ovat perämiestason opinnoista, mutta varmasti pätevät pitkälti myös kippariluokalla.

Ihan tuota perussettiä, eli vanhempien ja sukulaisten utelua. Viihdyn mainiosti poikamiehenä ja koen tuon utelun ärsyttävänä. Miksi seurustelemattomuuteni on muille ongelma kun itselleni se ei sitä ole?

Töissä. No menee tämä näinkin kun kohta on taas viisi viikkoa takana ja pääsee kuukaudeksi vapaalle. Viimeiset valssit enää lusittavana..