Tyräjyrä

Missä suhteessa parasta haetaan? Omasta mielestäni absoluuttisen paras on ehdottomasti ravintola Sarkka. Jäljittelemättömän kaurismäkeläinen tunnelma, hyvää kotiruokaa lounasaikaan ja miellyttävä henkilökunta.

Nenäleikkaus kannattaa aina! Itselläni on kunnon ruutisarvi, ja olen myös harkinnut leikkausta. Häiritsee se, kun kanssaihmisten huomio kiinnittyy vain ja ainoastaan tähän klyyvariin. Toisaalta jollain perverssillä tavalla nautin tästä huomiosta.

Katotaan nyt..

Ajahan varovasti. Jos jotakin sattuu, voit syyllistyä rattijuopumukseen vaikka puhaltaisit sinänsä alle rangaistavuuden.

Olen introvertti enkä helposti päästä ketään lähelleni. Muutamia lyhyehköjä suhteita on ollut.

Tykkään kyllä käydä baareissa, mutta en ikäisteni suosimissa yökerhohelveteissä joissa on se kiimanhajuinen pariutumismeno päällä. Itse olen luonteeltani tasainen ja rauhallisen pohdiskeleva, enkä tykkää korostaa itseäni tai tuppautua ihmisten seuraan. Olen siis varmasti useiden naisten mielestä tylsä, mutta en itsekään jaksaisi jakaa arkea minkään bilehileen tai draamakuningattaren kanssa.

Moni kaverinainen on kehunut minua jopa jonkinlaiseksi unelmamieheksi, mutta tältä friend zonelta on vaikea viritellä mitään. Minua on myös luonnehdittu liiankin kunnolliseksi, kiltiksi ja huomaavaiseksi. On siunattu jopa komeahkolla ulkonäölläkin, arvostetulla ja vastuullisella ammatilla sekä herkkyydellä.

Kohtaanto-ongelman lisäksi ongelmani lienee se, että minulla ei ehkä ole mitään tarjottavaa nykyajan nuorille naisille. Tai henkilökohtaiset ominaisuuteni eivät vastaa tämän hetken ihanteita.

Olen jo tavallaan hyväksynyt sen, ettei kumppania ehkä tule löytymään. Välillä on heikkoja hetkiä kun sitä kumppania ja vieressä nukkujaa kaipaisi, mutta pääosin olen ihan tyytyväinen tähän poikamieselämäänkin.

En etsi yhden yön suhteita enkä pelkkää seksiä vaikka sitä silloin tällöin saisikin. Kuten Mika Waltari kirjoitti: "Mies on murheellinen jos hänellä ei ole naista jonka kanssa maata, mutta naisen kanssa maattuaan hän on vielä murheellisempi. Näin on ollut ja näin on oleva."

Ehkä vielä jonain päivänä se nainen löytyy, haku ei varsinaisesti ole päällä enää mutta kyllä tässä silmät auki kuljetaan.

Tsemppiä niille joita naisettomuus vaivaa! :)

Surullinen ilmiö. Tämmöistä tämä on täällä Länsi-Venäjällä

Suomalaiset ovat metsäläisiä, monella ei ole mitään käryä edes perusasioista, mitä tulee erilaisiin tilaisuuksiin ja etikettiin. Välillä tuntuu, että täällä on jopa kunnia-asia pukeutua huonosti. Eihän tämä ihme ole, kun lapsesta asti on päähän iskostettu, että rumat ne vaatteilla koreilee. Ainoa miehen malli on myöskin äijä, isolla äällä.

Sitten on nämä 70-luvun teiniliikkeet sun muut, jotka kunnostautuivat kapinoinnissa kaikkea sovinnaista ja hyviä tapoja sekä länsimaista sivistystä vastaan.

Onneksi kansainvälistyvä ja sivistysmaista vaikutteita imevä nuoriso alkaa hiljalleen jo eurooppalaistumaan. Tai sitten ei, aika näyttää.