taneli

Yksi asia mihin haluan vastauksen.

Yleisesti täällä esitetään väitteitä, että riski sairaalahoitoon koronainfektion vuoksi on kasvanut rokottamattomilla.

Sitten on olemassa THL:n tilastointitapa, missä rokottamattomaksi katsotaan henkilö, joka on esim. saanut ensimmäisen rokotusannoksen 21 vuorokauden sisään.

No, nyt kun katsoo rokotteiden ottajia ikäryhmittäin, esim. yli 60-vuotiaiden kohdalla, rokotuksen ottaneiden suhteellinen osuus on noussut 0.2–0.4 % viimeisen kuukauden aikana.  Eli rokotuskattavuus ei ole viimeisen kuukauden aikana lisääntynyt enää merkittävästi vanhemmissa ikäluokissa. Rokotukset on siis otettu jo kevään ja kesän aikana.

Mutta, sairaalahoidon tarve nousee päivittäin. Ja tiedotusvälineissä on kommentteja, että suurin osa sairaalan joutuneista on rokottamattomia. Kuitenkin tämän uutisen kohdalla esitetään arveluja ja epäilyjä THL:n määritelmästä miten määritellään rokotettu ja rokottamaton. Ja epäillään että sairaalahoitoon koronainfektion vuoksi on joutunut pää-asiallisesti henkilöitä, jotka on ottaneet rokotteen joko 21 vrk:n tai 7 vrk:n sisällä.

Eli, kyllä minä jaksan uskoa siihen, että uutisissa mainittu ”rokottamaton” henkilö sairaalassa on isolla todennäköisyydellä henkilö joka ei ole ottanut ensimmäistäkään koronarokotetta.

Nuhanekku kirjoitti:

100 ihmistä teholla 2016 eikä mikään kuormittunut. Influenssan takia joka tappaa enemmän ihmisiä kuin horona vuodessa. 90 vuotias mummo kuoli loronaa monisairas vielä. Ois muuten eläny 200 vuotiaaks. Ai niin oli 2 kertaa pistetty.

Oliko niin että 100 influenssapotilasta teholla koko influenssakauden aikana eli viikot 40/2016 - 20/2017?

Influenssan takia teholla ollaan ka. 3 vrk. Korona 10-11 vrktta.

Influenssapotilasta ei yleensä eristetä. Koronapotilaat hoidetaan eristyksissä, jopa omassa kohortissa.

Influenssaan kuolleisuus 0.2%. Korona 1.6%.

Infuenssakausilla ei ole ollut rajoitustoimia, testauksia, tartunnanjäljitystä, maskeja käytössä. Korona-aikana rajoitustoimia on ollut käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Lihavat vain ei millään suostu ottamaan vastuuta siitä että kuormittavat tehoja. Muuten Hussin salminen sanoi keväällä 2020 että heillä on 300 tehohoitopaikkaa ja lisää voidaan tehdä satoja jos pandemia pahenee, että kummasti tämä Hussin totuus muuttuu.

Edelleen tämä on mahdollista. Mutta jokainen voi ihman omassa pienessä päässä rätnätä mitä se tarkoittaisi. Kaikki leikkaussalit, heräämöt, tehovalvonnat on koronapotilaiden käytössä teho-osastojen lisäksi. Keväällä 2020 perustettiin myös Kirurgisen sairaalan koronateho-osasto mikä oli käytössä pitkälle kesään -20 asti. Telttasairaalakin rakennettiin väestönsuojaan mutta se ei ollut käytössä.

Tämä olisi valtava iso toimintojen uudelleen järjestely ja taas jälleen kerran, iso koulutusoperaatio. Kun niitä osaavia teho-hoitajia ei ole Suomessa joka oksalla.

Vierailija kirjoitti:

Tota noin. Jos HUS kaatuu siihen, että teholla on 15, niin kyllä jotakin tarttis asialle tehdä.

Eikä se jokin ole ihmisten syyllistäminen vaan sairaanhoitokapasiteetin kasvattaminen.

Niin... kuka on sanonut että 15 koronapotilaan kohdalla HUS kaatuu?

Tj Petäjä juuri kertoi uutisissa että 15 teholla olevaan koronapotilaan jälkeen aletaan järjestellä toimintaa sairaalassa uudelleen. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kaikki varmaan sen arvaavatkin.

Mitä hyötyä meillä on valtavasta tehohoidon kapasiteetista kun sitä ei normaalitilanteessa tarvita? Ja nytkin koronapandemian aikana on usein kerrottu että mikä ajatus rajoituksilla, yksilön vastuulla ja toimilla on: niiden avulla tasataan sairaalakuormituksen huippuja jotta terveydenhuolto kestää.