taneli

Vierailija kirjoitti:

Miksi hoitoalalla (tai ylipäänsä kunnallisella puolella) ei siirrytä siihen, että palkkaa maksetaan työnkuvan perusteella eikä sen perusteella mikä olet ammatiltasi. Otetaan esimerkiksi 2 sairaanhoitajaa: toinen opastaa keuhkopoliklinikalla miten CPAP-maskia käytetään kotona eli ei mitään erityisen vaativaa ja toinen työskentelee sydänyksikössä sydäntoimenpidehoitajana eli avustaa lääkäriä sydänleikkauksissa eli vähän erilainen työnkuva, kuin opastaa ylipainoisia suomalaisia miten CPAP-maski asetetaan naamalle.

Miksi nämä hoitajat tienaavat saman? Ehkä jotain henkilökohtaisia lisiä voi tulla jokunen kymppi tai ohhoh, jopa satku, mutta ei niitäkään heti saa, vaan vuosien saatossa ja jos tämä CPAP-hoitaja on työskennellyt 20 vuotta ja sydänhoitaja 10 vuotta, niin varmasti tämä kauemmin työskennellyt tienaa enemmän, vaikka on ikänsä ollut töissä siellä keuhkopolilla.

Aika epäreilua minusta.

Onhan näitä työn vaativuuden arviointeja tehty jo 2000-luvun alusta alkaen. Jo silloin on huomattu kuinka alipalkattu hoitoala verrattuna esim. tekniseen alaan.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni nyt ovat hoitsujen vaatimukset täysin kohtuuttomat. Edellinen kuoppakorotus ajoi kuntataloudet vaikeuksiin ja työväkeä hoitoalalla oli pakko vähentää. Tällä kertaa olisi fiksumpaa vaatia työolojen parantamista ja tyytyä vähempään .

Minua on aina kiinnostanut tämä "työolojen parantaminen". Siitä on puhuttu iät ja ajat mutta huonommaksi se menee. Mitä konkreettista tekoja tämä työolojen parantaminen voisi nopealla aikataululla tarkoittaa? Kun ihmiset ei lähde tuollaiselle alipalkattuun, aliarvostettuun, kiireiseen, hierarkian kyllästämään työhön enää. Helpommalla pääsee muualla ja vielä tuplapalkalla. 

Työnajan ulkopuolella ei insinöörinkään tarvitse töitä tehdä. Tai jos tekee, siitä tulee saada korvaus. 

Ymmärtänyt että hoitoala perustuu joustoihin. Ylitöitä tehdään runsaasti, jäädään työvuoron jälkeen seuraavaan vuoroon paikkaaman vajetta. Osastonhoitajan työ on pää-asiallisesti työntekijöiden haalimista vuoroihin ja eletään jatkuvasti alimiehityksessä. Lomia ei tahdota saada pitää ja lomia siirrellään mielivaltaisesti.

Minusta eri alojen vertaileminen keskenään on typerää. Kaikissa töissä on ne omat haasteensa ja vaikeutensa sekä vaaditaan tiettyjä ominaisuuksia että kunnia kaikille.

Vierailija kirjoitti:

Hoitajilla on merkillinen käsitys, että heidän työolonsa ja palkkansa olisivat erityisen huonot. Huonot ne on liki kaikilla matalapalkka-aloilla, paljon hoitajia huonommat. Silti hoitajat meuhkaavat kaiken aikaa. Palkka on varsin hyvä työn vaativuuteen ja koulutukseen nähden.

Koulutus on turhan pitkä. Perus hoitajan sai koulutettua varmasti kahdessa vuodessa. Ei ole mitään avaruuskirurgiaa, vaikka toki hoitajat itse mielellään näin ajattelevatkin. Siihen päälle sitten halukkaille erikoistuminen teholle, erikoisaloille, keskolaan jne. Siitä voisi saada lisää palkkaa. En ylipäätään ymmärrä mitä tuo koulutus edes tekee korkeakoulutasolla. On niin perin juurin simppeliä sisältöä kaikille vähänkään keskiverto äo: n omaaville. Tuo erikoistuminen voisi olla amk-tasolla, perus sh-tutkinto amiksessa.

Särähti pahasti tuo "matalapalkka-ala". Minusta ei pitäisi olla matalapalkka-aloja vaan palkan määrään pitää perustua työnvaativuuden lisäksi esim. siihen, kuinka tärkeää se on yhteiskunnan toiminnan sujuvuuden kannalta. Lisäksi palkkaan pitäisi vaikuttaa työntekijöiden saatavuus, suomeksi sanottuna kysynnän ja tarjonnan laki. Kun on niukalti työvoimaa tarjolla, palkan pitäisi joustaa ylöspäin. Hoito-alalla on jokin ihme kartellisysteemi kun tämä mekanismi ei toimi.

Jos meillä on ala, mihin on sovellettu poikkeuslakeja, pakkotyölakeja, lakon aikaisia suojatyövelvoitteita ym. työvoiman saatavuuden turvaamiseksi, plus lisäksi rokotuspakko, niin peruspalkan tällaisessa tehtävässä luulisi nopeasti ajateltuna olevan tähtitieteellinen. Kyseessähän on selkeästi yhteiskunnan yksi avainaloista ja siitä kuuluu myös maksaa.

https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/epirapo/covid19inci/summary_cov19inc…

Mitenpäin tahansa tätä tilastoa katsoo niin johtopäätös on että rokotus antaa hyvän suojan ja rokottamattomilla on tilastollisesti huomattavan iso riski joutua sairaalahoitoon koronan takia vrt. rokotetut.

Toinen juttu.. tutustukaa ihan oikeasti käsitteeseen "perustason harha".

"Rokotetehoa on laskettu väärin myös, kun on jätetty huomioimatta, että rokotusten kattavuus ja vakavan koronataudin riski vaihtelevat ikäluokittain. Nuorilla vakavan taudin riski on pieni. Paljon rokotetuilla vanhemmilla ikäluokilla riski on monikymmenkertainen.

Amerikkalaisprofessori Jeffrey Morris osoitti esimerkkilaskelmassaan, että kaiken ikäiset potilaat yhdessä laskemalla tehon tulokseksi tuli vain 67 prosenttia. Kun teho lasketaan kullekin ikäluokalle erikseen, tulokset muuttuvat: rokotusteho oli 60–90 vuotiailla yli 80 prosenttia ja nuoremmilla yli 90 prosenttia.

Tätä nimitetään tieteessä Simpsonin paradoksiksi." https://www.verkkouutiset.fi/tilastollinen-harha-erehdyttaa-monia-koron…