Surullinen isä

Vierailija kirjoitti:

surullinen isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Surullinen isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksi vaimosi haluaa erota? Onko hän sanonut ainoaksi syyksi ettei enää rakasta sinua? Eiköhän se sitten ole siinä. Mutta jos taustalla on jotain muutakin niin varmaan sun kannattaa yrittää selvittää asiat ihan itsesi takia, muuten et pääse erosta yli.

Mikä saa naisen mielen ailahtelemaan? Vääränlaiset kengät muun muassa.

Ei kuulemma enään rakasta tarpeeksi.

Kaikki vuosien takaiset jutut sanomiset ym kuulemma painaa liikaa. Vaikka molemmat ovat tehneet virheitä. Suurin varmaan se kahdenkeskisen ajan puute.

Olen lukenut täältä niin kamalia asioita mitä miehet ovat sanoneet vaimoilleen, varsinkin raskaan lapsiarjen ärsyttäminä, että olen ihmetellyt miten nuo naiset sietävät miestä enää silmissään. Ei ihme, että rakkaus loppuu.

Molemmat on tehnyt varmasti virheitä ja sen myöntänytkin. Mutta onko yksikään parisuhde ruusuilla tanssimista, onko yksikään parisuhde aina ihanaa. mielestäni se on todellista rakkautta että nahistelut voi jättää taakseen ja elää parempaa elämää myös toiselle ja itselleen.

Ei papiskunta voi olla aina samaa mieltä eikä mielestäni pidäkkään. Onko se sitten ihanaa että mennään samanlaisissa tuulipuvuissa ja tykätään samanlaisista asioista vaan. Eikö erillaiset tykkäykset täydennä suhdetta.

Kerroit vaimosi sanoneen että ei rakasta, kun vuosien takaiset sanomiset painavat liikaa. Hänelle se ilmeisesti ei ollut mitään pikku nahistelua.

Ei mitään semmosta ole ollut milta tuo kuullosti huomioon ottaminen parisuhteen laiminlyönti ja riidat ihan molemmin puolisia. Paljon olen myös ottanut vastaan ja kestänyt mistä moni oisi jo lähtenyt.

Vierailija kirjoitti:

Surullinen isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miksi vaimosi haluaa erota? Onko hän sanonut ainoaksi syyksi ettei enää rakasta sinua? Eiköhän se sitten ole siinä. Mutta jos taustalla on jotain muutakin niin varmaan sun kannattaa yrittää selvittää asiat ihan itsesi takia, muuten et pääse erosta yli.

Mikä saa naisen mielen ailahtelemaan? Vääränlaiset kengät muun muassa.

Ei kuulemma enään rakasta tarpeeksi.

Kaikki vuosien takaiset jutut sanomiset ym kuulemma painaa liikaa. Vaikka molemmat ovat tehneet virheitä. Suurin varmaan se kahdenkeskisen ajan puute.

Olen lukenut täältä niin kamalia asioita mitä miehet ovat sanoneet vaimoilleen, varsinkin raskaan lapsiarjen ärsyttäminä, että olen ihmetellyt miten nuo naiset sietävät miestä enää silmissään. Ei ihme, että rakkaus loppuu.

Molemmat on tehnyt varmasti virheitä ja sen myöntänytkin. Mutta onko yksikään parisuhde ruusuilla tanssimista, onko yksikään parisuhde aina ihanaa. mielestäni se on todellista rakkautta että nahistelut voi jättää taakseen ja elää parempaa elämää myös toiselle ja itselleen.

Ei papiskunta voi olla aina samaa mieltä eikä mielestäni pidäkkään. Onko se sitten ihanaa että mennään samanlaisissa tuulipuvuissa ja tykätään samanlaisista asioista vaan. Eikö erillaiset tykkäykset täydennä suhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Sillä samalla tavalla saat hänet takaisin, mikä olit silloin, kun tapasitte. Muistele mitkä vaatteet sulla oli päällä ja hae kaupasta samanlaiset verkkarit, kun silloin kun olit opiskelija. Samanlaiset kengät ja laita sitä samaa opiskelijaruokaa, mitä teit joskus 20 vuotta sitten. Sitten samaa musiikkia ja käyttäydy myös niinkuin silloin.

no ehkei vuodet on tehnyt tehtävänsä.

Robotin vaimo 15 v kirjoitti:

Tiedän tunteesi. On vaikea ajatella lopullista eroa, etenkin kuin itse rakastaa. Puolisollasi voi olla tunnelukkoja, jonka vuoksi toistaa kaavaansa. Pariterapiassa niiden ja sinunkin vanhojen toimimattomien toimintatapojen käsittely voi auttaa ja auttaakin jos molemmat sitoutuvat aidosti parisuhteen parantamiseen.

Toivoisin että oma mieheni olisi valmis korjaamaan suhdettamme. On vain näennäisesti. On jo vuoden käynyt kanssani pariterapiassa, muttei vieläkään tuo omia ajatuksiaan, tunteitaan tai mietteitä julki. Ei halaa, pussaa, pidä kädestä. Ei sano mitään kaunista, vaikka olen useasti ystävällisesti kertonut, että tarvitsen huomiota. Mekaanista seksiä kerran viikossa pimeässä peiton alla, ei koskaan enempää. Ei myöskään pysty keskustelemaan omista toiveista seksin suhteen tai ottamaan minun toiveita huomioon. Kotitöistä ei ole tarve riidellä. Talous ok. Mies ei ymmärrä tarpeitani eikä ymmärrä arvostaa kiltteyttäni ja 15 vuoden ymmärrystäni. Vieläkin rakastan häntä mutta ymmärrän, että hän ei rakasta minua niin paljon kuin avioliitossa kuuluisi. Jos rakastaisi hän sitoutuisi ja olisi valmis keskustelemaan asioiden parantamisesta ja siitä mikä häntä ja minua mättää. Mies ktllä kuuntelee, muttei halua kommentoida. Mutta tuskaahan tämä on erota miehestä jota rakastaa. Varsinkin kun ymmärtää, että ihan jokaisen on tehtävä isosti töitä pitkän parisuhteen eteen. Harmi ettei kaikki pysty avoimuuteen. Toivottavasti teille käy paremmin!

Kyllä sitäkin kokeiltiin ja jatkettiin, nyt ollaan tässä tilanteessa.

Jos et saa mahdollisuutta osoittaa tunteitasi ja olla oma itsesi, miten asiat voi parantua.

Kipu vaan on liian kova...

Vierailija kirjoitti:

surullinen isä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko kysynyt vaimoltasi mitä hän sillä erolla saa? Jos yhteinen aika tai sen puute oli ongelma niin ei hän nyt erolla saa.

Menneiden virheitäkään ei sillä pois saa.

Saa tilalle yh-arjen, usein huonomman talouden, vielävähemmän turvaverkkoja kun on yksin vastuussa.

Ootko varma ettei oo jo uusmies kuvioissa?

Tsemppiä! Ihmisten pitäisi miettiä enemmän eron plussia ja miinuksia eikä sännätä eroamaan luullen että se tuo hyvän olon

Hän haluaa oman kodin, yhteinen koti ei enää kelpaa jonka hän nimeen omaan aikaan halusi ostaa.

Haluaa olla yksin tehdä mitä haluaa 

Aikooko hän jättää lapset sulle, vai miten kuvittelee, että voi tehdä mitä haluaa? Älä ota lapsia, jos tähän asti olet ollut pääasiassa vastuussa. Voi tulla vaimolle itku.

Lapset hoidetaan yhdessä enhalua että he kärsivät tapahtui mitä tahansa.  Toivon vaan sydämmessäni että asiat oisivat jokus vielä toisin...