suklaasydän89

Heipsan kaikille!

Minäkin ilmottaudun mukaan tänne. :) Ensimmäinen raskaus. Minä 25 v. ja Mies 23 vuotta. Nyt  RV 13+3.

Epäsäännöllisten kuukautisten vuoksi tein raskaustestin "vasta" rv:llä 7, samoina päivinä kuin alkoi pahoinvointi. Positiivista näytti heti ja piti vielä saada varmistus verikokeilla ja positiivinenhan sekin tulos lopulta oli. La siis 23.3 Ja ollaan kyllä tosi iloisia. :) Pahoinvointi oli muutaman päivän aamupahoinvointia ja päivä päivältä paheni. Oksentelen öisinkin. Raskausviikolla 10 olin päivystyksessä tiputuksessa, kun pariin vuorokauteen ei mikään pysynyt sisällä. Vitsailin ekan neuvolan jälkeen miehelle että liekköhän kaksoset, ku näi hirveä pahoinvointi. (Äitini on kaksonen)

Ensimmäinen ultra oli 11.9. Th sanoi täältähän se syy rajuun pahoinvointiin löytyy, ruudulla tosiaan näkyi kaksoset, ja molempien sydän sykki. <3 Th sanoi minulle: "kyllähän tuo naama vähän valkoseksi valahti." Olihan se shokkiyllätys, mut onnellisia ollaan tulevista tuplista. <3 :) Monikkoraskauden vuoksi seuraava aika äitipolilla 6.10, sitä ootellessa. Mulla tosiaan vielä siis pahoinvointia, välillä parempia päiviä, välillä huonompia. N.1-4 kertaa vuorokaudessa oksennan. Öisin herään n. kerran huonoon oloon ja syömään. Olen jatkuvasti todella väsynyt ja tuo jatkuva etova olo on kyllä elämää hidastanut. Mietityttää saakohan vauvelit tarpeeksi ravintoa.. Kaikki syöminen todella väkinnäistä. Minulla ei todellakaan ole mitään mielitekoja, ällötyslista senkuin kasvanut vaan. :D Mulla on myös ollut pissatulehdusta, hiivatulehdusta.. Ja nyt kunnon syyslenssu. Jospa se elämä vielä voittais. :)

Toivottavasti kaikki menisi hyvin, vauvat kasvaisivat,  kehittyisivät, olisivat terveitä ja viihtyisivät mahdollisimman pitkään kohdussa. Ja että tuo pahoinvointi jäis pois. Tsemppiä teille muillekkin odottajille. :) Onko jollakin muuten kokemuksia monikkoraskauksista?