Sora

🙋🏼 Minä! Tosin lähtökohdat ap:n kanssa ihan eri.

38v jo ikää ja olen jo tullut tunnetuksi siitä että lähden ahdistuneena karkuun kun joku tuo lapsen työpaikalle. Perhe lakkasi kyselemästä jo aikaa sitten.

Sit tuli oikea mies kohdalle ja ajatus että ehkei oma lapsi olisi ihan täysin poissuljettu ajatus. Silti nyt kun tässä viikolla 10 ollaan, tuntuu ajatus vieraalta ja pelottavalta.

Ahdistaa tulevat kysymykset mielen muuttumisesta, ja siitä että pitäisi asiasta selittää yhtään kenellekkään.

Samaistun tuohon väsymykseen myös- kaikki arkiasiat, työntekeminen mukaan lukien tuntuvat ihan mahdottomilta. Voisin vain nukkua.

Turvotus on tässä vaiheessa jo sellainen ettei housut mahdu jalkaan ja pahoinvointi karseeta ellen syö tunnin välein, puuskutan kuin en olisi ikinä eläessäni kuntoillut jo siitä että nousen sohvalta ylös- joten raskauden piilottaminen on kaksinkerroin hankalampaa 😒

Oletan ja toivon kuitenkin että tämä odotusaika (mikäli kaikki menee hyvin) valmistaa minutkin siihen etten saa paniikkia h-hetkellä- kipua en pelkää niinkään vaan että saanko pidettyä lapsen hengissä 😂

Tervetuloa Käyttäjä 90000, itse menen aikalailla samalla mentaliteetilla tämän raskauden kanssa. 

Mulla pyörähti käyntiin viikko 7 entistä pahemmalla pahoinvoinnilla,  hyvä kun sain kammettua itseni töihin- lisäksi totesin että mulla on tasan yksi pari housuja mitkä mahtuvat enää jalkaan tän turvotuksen takia ja niistäkin pakko pitää nappia auki. En tajua kuinka joku voi nauttia tästä olotilasta :D Totesin miehellekkin että jos tämä menee kesken mä en IKINÄ lähde tähän vapaaehtoisesti uudelleen. 

Että näin positiivisella fiiliksellä tänään :D terve!

Voisin olla kanssa kiinnostunut vertaistukiryhmästä,  kun itsellä ei ole ketään kenelle puhua näistä jutuista :)

Omat ajatukset ovat tässä plussan aiheuttaman lievän järkytyksen jälkeen hieman selkeytyneet- tänään aion rohkaistua ja soittaa neuvolaan ajan.

P.-77: kiva saada toinen vähän vanhempi odottaja "mukaan"- itsellä ikää 38v

Mullakin vihloo mahaa niin ettei missään asennossa ole hyvä olla, lisäksi on niin kova turvotus muutenkin että housut ei mene kunnolla kiinni ja kaikki rintsikat tuntuvat liian pieniltä 😂

Viikon verran on oksettanut enemmän tai vähemmän ihan kokoajan, ainoa mikä siihen auttaa on syöminen-joten painan kohta vissiin pienen valaan verran 😁 Lisäksi kuten Nomparellilla, väsyttää ihan hirveästi.

Pahin oire lienee että kahvi ei maistu ollenkaan, olen suunnilleen elänyt kahvilla aiemmin.

Täällä yksi.  Viikkoja kasassa nyt noin 5. Olo on lievästi järkyttynyt, en koe olevani millään tavalla äitimateriaalia ja ikääkin on jo :D