Sofiie

Moikka pitkästä aikaa kaikki, kiva lukea ihmisten kuulumisia! Täällä menossa rv 10+0 ja viimeiset pari viikkoa on ollut ihan helvettiä pahoinvoinnin ja väsymyksen suhteen, olen käytännössä ollut sänkypotilaana. Nyt ehkä vähän valoa tunnelin päässä... toivottavasti. Vie kyllä kaikki voimat. Mies joutuu tekemään kotona kaiken, kun itse on ihan avuton :( 

Tunnistan tuon hermoilun, mulla nyt 6+6 ja huomenna varhaisultra. Monissa keskusteluissa stressataan kovasti alkuraskauden pahoinvoinnin puutetta, mutta oikeasti, se ei kyllä ole merkki mistään! Yksi ystävistäni oli raskauden ensimmäiset kolme kuukautta pää pöntössä ja kävi tiputuksessakin välillä ja se oli aivan kammottavaa katsoa vierestä. Toinen ystäväni taas oli kokonaan ilman pahoinvointia ja terve vauva sieltäkin syntyi. Eli ei huolta! Itselläni on tässä viikon sisään tullut pari oksennusta ja etenkin iltaisin ollut närästystä ja kuvotusta, mutta ehkä parin viimeisen päivän aikana on alkanut helpottaa. Ehkä pahoinvointini jäi tähän. 

Moi kaikki! Täällä menossa 5+4, plussasin jo dpo 10 eli neljä päivää ennen menkkoja viime kuussa. Olen siis tiennyt raskaudesta "jo" 17 päivää. Tärppäsi jo yk2 ja esikoista siis odotan, jos kaikki menee hyvin. Varhaisultra ensi viikon lopulla ja jännittää. Ihan alun jatkuva nälkä on vaihtunut kuvotuksen tunteeseen ja huimaukseen, eiköhän se pahoinvointi sieltä siis hiivi. Toivon toki, että pääsisin vähällä. Toisaalta oireilu saa sen aikaan tunteen, että kaikki on hyvin. Toivottavasti <3 

Anskuli95 - mulla oli paljon oireita ennen plussaa, jo dpo 6-7, siksi tein testinkin aikaisin. Olin itkuherkkä, vatsassa tuntui voimakasta juilimista ja lisäksi alkoi huimaus ja jatkuva pissahätä. Plussapäivänä aamusta myös nenästä tuli verta, jota ei tapahdu minulle koskaan. 

No nyt on ainakin varma 😄 dpo10 ja dpo11

Eilinen iltapäivä ja tämä aamu 🥺🥺 Nyt dpo11