SK

Erittäin mielenkiintoinen aihe!

Tähän hätään mieleeni tulee ainakin se, että nyky-yhteiskunnat ovat entisiä yhteiskuntia isompia ja heterogeenisempiä. Lisääntyneen liikkuvuuden myötä yhteiskunnat varmaankin kilpailevat enemmän kansalaisista, ja myönteisemmät ja sallivammat maat ovat varmaankin houkuttelevampia kohteita asua kuin tuomitsevat ja rankaisevat maat. Kansainvälinen media ja riippuvuus ylikansallisista suhteista ovat varmaan myös motiiveina olla sallivampi. Jos maa A tuomitsee moraalisesti ryhmän X, maan B ryhmän X jäsenet eivät varmaankaan suhtaudu myönteisesti yhteistyöhön maan A kanssa.

Liberalismi aatteena ehkä ylipäätänsä olettaa yhteiskunnassa voivan olla sellaisia piirteitä, jotka eivät ole varsinaisesti hyödyllisiä yhteiskunnalle sisänsä, mutta jotka saattavat silti olla kestäviä. Kiusaaminen ja syrjintä ovat varmaan tyypillisiä esimerkkejä asioista, jotka saattavat estää ihmisiä kukoistamasta ja saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. Kyykyttäminen, rankaiseminen ja muu voimankäyttö ei siis ehkä koko yhteiskunnan näkökulmasta ole niin hyvä asia kuin mitä se voi olla valtaapitävien näkökulmasta. Vallassa olevat eivät ehkä historiallisesti ole aina tulleet ajatelleeksi yhteiskunnan etua, mikä voisi osittain selittää sitä, miksi historiassa jotkut ovat olleet niin tuomitsevia, ja miksi sallivammat yhteiskunnat ovat yleensä kilpailukykyisempiä nykypäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Aivan kuin Venäjää kiinnostaisi Suomen sisäiset asiat niin paljon, että palkkaavat ihmisiä trollaamaan palstoilla. Nyt jotain rajaa.

Maiden sisäiset asiat ovat muille maille tärkeitä. Maailma on hyvin verkottonut sekä taloudellisesti että muutenkin. Esimerkiksi korona tai rakennusfirmojen kannattavuus eivät ole vain Kiinan sisäisiä asioita, Talibanin valtaantulo ei ole vain Afganistanin kansalaisia kiinnostava asia, eikä Australian sukellusvenekaupat ja puolustuspolitiikka pysy pelkästään alan yrittäjien mielissä.

Vierailija kirjoitti:

S.B. kirjoitti:

Kolumbuksella se merkittävä ero, että palasi takaisin kertomaan löytämästään, ja onnistui saamaan muutkin kiinnostumaan löytöretkien ja siirtokuntien perustamisesta Amerikkaan.

Ensinnäkin: Kolumbus ei löytänyt mitään. Amerikan manner oli jo asutettu hänen saapuessaan sinne. Lisäksi Kolumbus luuli kuolemaansa saakka tulleensa Intiaan. Hän etsi meritietä Intiaan ja luuli löytäneensä sen.

Eurooppalaiset eivät pääosin olleet tietoisia Amerikan mantereen olemassaolosta ennen Kolumbusta. Amerikka ei ollut asumaton Kolumbuksen saapuessa, mutta hän muodosti yhteyden Amerikan ja muun maailman välille, joka oli uutta myös Amerikan alkuperäisasukkaiden näkökulmasta. Eli siis Amerikan alkuperäisasukkaat tietenkin tiesivät asuvat jossain, mutta hekään eivät tietääkseni pääsääntöisesti tieneet asuvansa Amerikan mantereella, josta erillisenä oli olemassa esimerkiksi Euroopan ja Aasian (tai Euraasian) ja Afrikan mantereet.

Kolumbuksella se merkittävä ero, että palasi takaisin kertomaan löytämästään, ja onnistui saamaan muutkin kiinnostumaan löytöretkien ja siirtokuntien perustamisesta Amerikkaan.

Kyllä voimakas kehitys on jatkunut ainakin koko 1900-luvun. https://ourworldindata.org/future-population-growth käsittelee tulevaisuudennäkymien lisäksi esimerkiksi 1900-luvun väestökasvua, ja https://ivgnnm.livejournal.com/51324.html sisältää erinäisiä 1900-luvun tiimoille sijoittuvia talouskasvukäyriä, joista ehkä saa jonkinlaisen idean siitä, millaista kasvu 1900-luvulla oli, vaikka ne ehkä hieman lisää selitystä kaipaisivatkin, eivätkä sisällä monien köyhempien maiden talouslukuja.

Hankala sanoa, mistä ihmiskunnan nykyinen nopea kehitys tarkalleen alkoi. Teollistumista 1700- ja 1800-luvuilla ehkä joskus tarjotaan yhdeksi syyksi tai lähtökohdaksi, mutta muitakin mullistavia ja maailmantaloutta muuttaviakin tapahtumia on, kuten Kolumbuksen aloittama vaihto vuoden 1492 jälkeen. Tai ehkä nopean kehityksen vaihe olisi voinut alkaa aiemminkin, jos Rooma ei olisi taantunut ja lopulta romahtanut muutamia satoja vuosia ajanlaskun alun jälkeen.