SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Assburger kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
No mitä pitäisi peruskoulussa opettaa historian sijasta?
En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.
En tiedä, mitä historian sijaan pitäisi opettaa, mutta en itse näe syytä väittää, että historian tunteminen (kouluhistorian kontekstissa) on erityisen tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi. Se, mitä ajan takaa, on siis se, että historia oppiaineena ei välttämättä ole mitenkään erityisen tärkeää maailman ymmärtämiseksi.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
En ole ihan varma. Sokerit sinänsä eivät ehkä vaikuta asiaan, mutta joskus sanotaan, että nopeasti verensokeria nostavat ruoat aiheuttaisivat muiden vaikutusten lisäksi iho-ongelmia. Kuitenkin esimerkiksi suklaa ei nosta verensokeria nopeasti, kun taas peruna ja riisi nostavat. Eli johtuvatko joulun iho-ongelmat konvehtien sijaan perunalaatikosta ja riisipuurosta? Vaikuttaa hieman omituiselta.
Profiilikuvasi perusteella en neuvoisi ruokailutottumuksissa.
Sokeri pilaa ihon. Ihan tutkittu juttu. Myös ketoosidietti eli runsas rasvan syönti saa ihon kukkimaan, eikä kuitujen puute tee hyvää ruuansulatuksen floralle muutenkaan.
Viestini ei sisällä neuvoja ruokailutottumuksiin liittyen tai muutenkaan. Esitin vain huomion siitä, että jotkut tyypillisesti herkkuina pidetyt asiat eivät välttämättä nosta verensokeria nopeasti, kun taas jotkut perusruoka-aineina pidetyt saattavat nostaa sitä nopeasti. Jos sokerin negatiivinen vaikutus ihoon perustuu tähän vaikutukseen, niin silloin jotkut jouluherkut eivät ole syypäitä iho-ongelmiin, kun taas jotkut perusruoat saattavat olla. Jos vain perinteisesti herkkuina pidetyt asiat vaikuttavat negatiivisesti ihoon, niin silloin iho-ongelmat oletettavasti syntyvät jonkun toisen mekanismin kautta, josta minä en ainakaan ole tietoinen.
Voi myös olla niin, että tiettyjä ominaisuuksia omaava henkilö ei välttämättä itse tiedä, miksi hänellä on kyseiset ominaisuudet, ja kääntäen joku, joka ei omaa kyseistä ominaisuutta, saattaa omata tietoa siitä, mitkä tekijät ominaisuuteen vaikuttavat. Eli vähemmän mutkikkaasti sanoen lihavat tai hoikat ihmiset eivät välttämättä tiedä, miksi he ovat lihavia tai hoikkia, miksi muut ovat lihavia tai hoikkia tai mitkä asiat lihavuuteen ja hoikkuuteen vaikuttavat.
En ole ihan varma. Sokerit sinänsä eivät ehkä vaikuta asiaan, mutta joskus sanotaan, että nopeasti verensokeria nostavat ruoat aiheuttaisivat muiden vaikutusten lisäksi iho-ongelmia. Kuitenkin esimerkiksi suklaa ei nosta verensokeria nopeasti, kun taas peruna ja riisi nostavat. Eli johtuvatko joulun iho-ongelmat konvehtien sijaan perunalaatikosta ja riisipuurosta? Vaikuttaa hieman omituiselta.
Nähdäkseni historia (mitä maailmassa on ennen tapahtunut) on eri asia kuin kouluhistoria eli historia oppiaineena (yksi tulokulma historian tutkimiseen, jossa tiettyjä tapahtumia tutkitaan tietyllä tavalla), ja en itse heti huomaa, että erottelisit noita asioita viestissäsi siten kuin minä ajattelen ne eroteltavan. Kouluhistoria on yksi tapa jäsennellä historiaa historian laajassa merkityksessä, mutta voisin hyvin ajatella jonkun ymmärtävän maailmaa, vaikka hän ei ajattelisi sitä kouluhistorian kautta, joka siis näyttää esimerkiksi tältä (Syksyn 2021 YO-koe, pahoittelen muotoilua):
9. Suomi ja Ahvenanmaa 30 p.
Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti tunnustettiin lopullisesti vuonna 1921. Samana vuonna Ahvenanmaalle myönnettiin itsehallinto. Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta oli päätetty kansainvälisesti ensimmäistä kertaa jo vuonna 1856 Krimin sodan rauhanneuvottelujen yhteydessä.
Aineisto
Tekstikatkelma: Kuningas Kustaa V:n kiitospuhe Ahvenanmaan valtuuskunnalle (3.2.1918)
Tekstikatkelma: Suomen valkoisen hallituksen sotilaallisen ylikomentajan C. G. Mannerheimin kirje Suomen Tukholman edustustolle (18.2.1918)
Tekstikatkelma: Suomen diplomaattinen edustaja Bertil Gripenberg Tukholmassa Ruotsin ulkoministeri Hellnerille (23.2.1918)
Tekstikatkelma: Suomen ulkoministeri Rudolf Holstin salainen kirje Ruotsin ulkoministeriölle (12.4.1938)
Tekstikatkelma: Puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelu (26.5.2018)
9.1 Kuvaile Suomen ja Ruotsin suhteita vuosina 1918–1921 tekstikatkelmien 9.A, 9.B ja 9.C perusteella ja analysoi syitä päätöksiin, joilla hyväksyttiin Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti. 18 p.
9.2 Erittele Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita Itämeren alueella tekstikatkelmien 9.D ja 9.E perusteella. 12 p.