SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Itse uskon, että vaikka teksti naisella ei ehkä välttämättä hirveästi vaikuta tykkäysten määrään, niin se voi vaikuttaa niiden sopivuuteen ja "laatuun" siinä mielessä, että vaikka sinusta tykänneet olisivat pyyhkäisseet oikealle tekstistäsi huolimatta, niin tekstisi luettuaan he saattavat olla kiinnostuneempia juuri sinusta.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
No mitä pitäisi peruskoulussa opettaa historian sijasta?
En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.En tiedä, mitä historian sijaan pitäisi opettaa, mutta en itse näe syytä väittää, että historian tunteminen (kouluhistorian kontekstissa) on erityisen tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi. Se, mitä ajan takaa, on siis se, että historia oppiaineena ei välttämättä ole mitenkään erityisen tärkeää maailman ymmärtämiseksi.
Jos minun maailmankuvastani poistettaisiin kaikki, mitä tiedän historiasta, en suoraan sanottuna ymmärrä, mitä jäisi jäljelle. Käsitykseni yhteiskunnasta, politiikasta, etiikasta ylipäänsä siitä, mikä ihminen on, perustuu varsin pitkälle siihen, mitä ihmisen historia niistä asioista kertoo. Kyllä historiaton maailmankuva ja ihmiskäsitys on tyhjän päällä.
Nähdäkseni historia (mitä maailmassa on ennen tapahtunut) on eri asia kuin kouluhistoria eli historia oppiaineena (yksi tulokulma historian tutkimiseen, jossa tiettyjä tapahtumia tutkitaan tietyllä tavalla), ja en itse heti huomaa, että erottelisit noita asioita viestissäsi siten kuin minä ajattelen ne eroteltavan. Kouluhistoria on yksi tapa jäsennellä historiaa historian laajassa merkityksessä, mutta voisin hyvin ajatella jonkun ymmärtävän maailmaa, vaikka hän ei ajattelisi sitä kouluhistorian kautta, joka siis näyttää esimerkiksi tältä (Syksyn 2021 YO-koe, pahoittelen muotoilua):
9. Suomi ja Ahvenanmaa 30 p.
Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti tunnustettiin lopullisesti vuonna 1921. Samana vuonna Ahvenanmaalle myönnettiin itsehallinto. Ahvenanmaan demilitarisoidusta asemasta oli päätetty kansainvälisesti ensimmäistä kertaa jo vuonna 1856 Krimin sodan rauhanneuvottelujen yhteydessä.
Aineisto
Tekstikatkelma: Kuningas Kustaa V:n kiitospuhe Ahvenanmaan valtuuskunnalle (3.2.1918)
Tekstikatkelma: Suomen valkoisen hallituksen sotilaallisen ylikomentajan C. G. Mannerheimin kirje Suomen Tukholman edustustolle (18.2.1918)
Tekstikatkelma: Suomen diplomaattinen edustaja Bertil Gripenberg Tukholmassa Ruotsin ulkoministeri Hellnerille (23.2.1918)
Tekstikatkelma: Suomen ulkoministeri Rudolf Holstin salainen kirje Ruotsin ulkoministeriölle (12.4.1938)
Tekstikatkelma: Puolustusministeri Jussi Niinistön haastattelu (26.5.2018)
9.1 Kuvaile Suomen ja Ruotsin suhteita vuosina 1918–1921 tekstikatkelmien 9.A, 9.B ja 9.C perusteella ja analysoi syitä päätöksiin, joilla hyväksyttiin Suomen Ahvenanmaata koskeva suvereniteetti. 18 p.
9.2 Erittele Suomen turvallisuuspoliittisia haasteita Itämeren alueella tekstikatkelmien 9.D ja 9.E perusteella. 12 p.
Assburger kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
No mitä pitäisi peruskoulussa opettaa historian sijasta?
En oikein ymmärrä, mitä ajat takaa.
En tiedä, mitä historian sijaan pitäisi opettaa, mutta en itse näe syytä väittää, että historian tunteminen (kouluhistorian kontekstissa) on erityisen tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi. Se, mitä ajan takaa, on siis se, että historia oppiaineena ei välttämättä ole mitenkään erityisen tärkeää maailman ymmärtämiseksi.
Assburger kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mikään, mutta en nähnyt historiaa mielekkäänä. Mitä järkeä opetella ulkoa jotain vuosilukuja ja mitä kukin teki milloinkin. Olin hyvä koulussa, mutta aina kokeen jälkeen unohdin kaiken lukemani historiasta.
Historian tumteminen on tärkeää nykyhetken ymmärtämiseksi.
Maiden väliset suhteet, kielten sukulaisuuden taustat, poliittiset aatteet...
Tälläkin palstalla näkee monen jyrkän kommentin takana olevan huonon historiantuntemuksen.
Entisaikainen tarkkoihin vuosilukuihin painottunut historianopetus ei ehkä ollut kaikille mielekäs.
Itsekin olen huono muistamaan vuosilukuja.
Onko kouluhistoria välttämätöntä tai edes hyödyllistä maailman ymmärtämiseksi? En itse ole asiasta kovin varma. Periaatteessa deterministisessä maailmassa historia määrittää nykyhetken, mutta tässä laajassa mielessä kaikki lukuaineet koskevat historiaa. Historian oppiaineen puolustaminen historian nykyhetkeä määrittelevän roolin kautta on hieman mutkien vetämistä suoriksi, vähän kuin matematiikan oppiaineen puolustaminen sillä, että "kaikki on viime kädessä matematiikkaa". Muodollisen matematiikan opiskelu on asia erikseen, ja samoin kouluhistoria oppiaineena on vain yksi tulokulma historiaan, jonka mielekkyydestä en ainakaan itse ole hirveästi vakuuttunut.
Ja tietty teksti toimii esimerkiksi keskustelunaloituksena, kuten ylempänä on sanottu.