SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Muoviroskat ovat eri asia kuin esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöt. Saasteista puhuttaessa on tärkeää erottaa puurot ja vellit toisistaan; Suomessa esimerkiksi kaupungit eivät ole kovin roskaisia, mutta esimerkiksi autoilu tuottaa paljon hiilidioksidia, samoin kuin öljyn ja hiilen poltto sähköksi.
Kuten aikaisemmin joku jo sanoikin, niin lajinimitykset ovat ihmisten tapa luokitella eri eliöitä. Lajien käsite auttaa jäsentämään eläinmaailmaa, vähän niin kuin esimerkiksi ajoneuvot voidaan jakaa eri kategorioihin, kuten henkilöautoihin, moottoripyöriin, polkupyöriin, kuorma-autoihin ja niin edelleen.
Periaatteessa voisit lisätä vaikka henkilöautoon aina yhden penkin lisää, ja jossain vaiheessa sitä varmaan alettaisiin pitää bussina, mutta rajanveto bussin ja erittäin pitkän ja korkean henkilöauton välillä muistuttaa Sorites-paradoksia eli hiekkakasaparadoksia. Esimerkiksi lakisääteisesti joskus joudutaan vain sopimaan, että tietyn kokoinen henkilöauto, jossa on vaikka tietty määrä penkkejä, onkin bussi, eikä enää henkilöauto. Ihmiskulttuurin ulkopuolinen tarkastelija ei välttämättä näkisi mitään merkittävää eroa hyvin suuren henkilöauton ja pienen bussin välillä. Sama juttu pätee lajeihin; rajanvedot lajien välillä ovat loppujen lopuksi sopimusasioita. Penkkien määrän sijaan taksonomiassa pyritään huomioimaan esimerkiksi lisääntymiseen ja geneettiseen materiaaliin liittyviä asioita.
Syy sille, miksi jotkin eliöryhmät, jotka lajiksi luokitellaan, pysyvät ihmisen näkökulmasta samankaltaisina pitkiäkin ajanjaksoja, voi olla esimerkiksi https://fi.wikipedia.org/wiki/Jaksoittaisen_tasapainon_malli .
Katso myös https://en.wikipedia.org/wiki/Speciation Rates-osio, jos enkku sujuu.
Vierailija kirjoitti:
Toisin kuin edellä väitetään, mutaatiot eivät johda lajien syntymiseen, eivätkä ole uusien laijien syntymisen edellytys.
Evoluutio luo lajeja ensisijaisesti populaatioiden pirstoitumisen kautta.
Ja kyllä, luominen on oikea kielikuva ja evoluutio ehä myös osittain kirjaimellisesti itseään luova prosessi.
Jotta pirstoutuneet populaatiot alkaisivat erota toisistaan, pitää niiden jollain tapaa muuntua. Hyvin teknisessä mielessä mutaatiot (DNA:n tai RNA:n muutokset) eivät ole kategorisesti välttämättömiä, jos muutokset populaatioiden välillä johtuvat epigeneettisistä tekijöistä, mutta epigeneettisetkin muutokset varmaan lukeutuisivat siihen, mitä yleensä mutaatioilla (muuttuminen toisenlaiseksi) tarkoitetaan.
Minusta otsalamput kuulostavat loistavalta ajatukselta (pun unintended). Pimeässä kulkija näkee mihin astuu, mutta ei luo turhaa valosaastetta tai käytä liikaa sähköä. Itse näkisin (taas pun unintended), että niiden käyttöä pitäisi enemmänkin edistää kuin hillitä.
Pieruhuoneita kannattavat ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto
Puhut viestissäsi ainakin kolmesta erillisestä asiasta, eli (merten) roskaantumisesta, ilmansaasteista ja ylikalastuksesta. Ilmansaasteetkin voidaan jakaa moneen eri kategoriaan, joista voit lukea lisää vaikka täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilman_saastuminen . Saasteiden määrää maiden välillä voidaan myös vertailla joko absoluuttisina määrinä tai per asukas.
Suomi saastuttaa paljon asukasta kohden esimerkiksi hiilidioksidin suhteen, joka on ilmastonmuutokseen vaikuttavana kasvihuonekaasuna tutkijoiden ja muiden mielestä usein kiinnostava saastutuksen muoto. Monet Afrikan suurista valtioista, kuten Nigeria tai Etiopia, aiheuttavat asukasta kohden hyvin paljon vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Esimerkiksi 2016 Suomen co2-päästöt per asukas olivat 9,31 tonnia ja kokonaismäärä 51,183,960 tonnia, kun taas Etiopian vastaavat luvut olivat 0,1 tonnia per asukas ja 10,438,855 tonnia kokonaismäärältään. Näistä luvuista ei voi päätellä, onko Hararin pääkadulla enemmän vai vähemmän karkkikääreitä ja muovipusseja kuin Tampereen Hämeenkadulla, koska muoviroskat kaupunkikuvassa eivät suoranaisesti liity tähän saastutuksen muotoon.