SK
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto tietenkin pois koulusta. Tilalle filosofiaa ja paljon.
Uskontoihin liittyy paljon filosofisia juttuja, ja filosofian lähestyminen uskonnon kautta voisi varmaan olla joidenkin mielestä kiinnostavampaa ja merkityksellisempää, kuin puhtaan teoreettinen ja abstrakti lähestymistapa.
Ei aivan.
Uskontoihin liittyy sellaisia kysymyksiä, joita myös filosofiassa tarkatellaan. Tällaisia ovat vaikkapa maailmankaikkeuden järjestystä ja etiikkaa sekä arvoja koskevat kysymykset. Mutta filosofiassa tarkastellaan näitä kysymyksiä aivan eri tavalla kuin uskonnoissa.
Uskonnoissa käsitykset perustuvat auktoriteetteihin kuten pyhiksi väitettyihin teksteihin tai kirkkoihin. Filosofiassa taas ei nojata mihinkään auktoriteetteihin vaan mieluummin arvioidaan, millaisia ongelmia auktoriteetteihin vetoamiseen liittyy. Filosofiassa eritellään niitä peruskäsitteitä, joita uskonnoissa oletetaan jo (muka) tiedetyiksi kuten jumalan käsitettä ja hyvän ja pahan käsitettä sekä elämän ja kuoleman käsitteitä ja vaikkapa sielun käsitettä.
Filosofiaa ei voi tarkastella uskonnon avulla, mutta uskontoa voi ja on tarkasteltukin paljon filosofian avulla.
Tarkoitin siis filosofian lähestymisellä uskonnon kautta sitä, että uskontoon liittyviä aiheita käsiteltäisiin filosofisella tavalla. Eli esimerkiksi keskusteltaisiin noista mainitsemistasi aiheista, jotka ovat osa uskontoa, ja joilla on filosofista merkitystä.
Uskontoon liittyviä aiheita käsitellään jo nykyiselläänkin filosofisella tavalla filosofiankursseilla, samoin uskonnollisten käsitysten perustelemiseksi muotoiltuja argumentteja niin keskiajalta kuin sitä ennen ja sen jälkeenkin.
Voi olla. Mutta voisi hyvin ajatella, että filosogisten aiheiden liittäminen johonkin, jonka oppilaat tuntevat merkitykselliseksi ja heitä koskevaksi, lisäisi opetuksen mielekkyyden tuntua heidän kannaltaan. Se voisi myös auttaa hahmottamaan käsiteltyjen aiheiden merkityksellisyyttä.
Esimerkiksi matematiikassa ja etenkään fysiikassa ei varmaankaan parhaimmillaan keskitytä pelkkiin abstrakteihin ja hyvin yleistettyihin kysymyksiin, vaan tehtävissä pyritään usein luomaan jokin käytännön tilanne tai ongelma, jonka matematiikan tai fysiikan työkaluilla voitaisiin ratkaista. Esimerkiksi:
a) Leena laittaa säästöpossuunsa 10 euroa joka viikko. Kuinka paljon rahaa Leenalla on säästössä kahden ja puolen kuukauden jälkeen?
b) Laske 10×10.
Kumman tehtävän uskoisit olevan kiinnostavampi? Ylempi tehtävä on selkeämmin merkityksellinen, koska se liittyy oppilaiden oletettavasti merkityksellisinä pitämiin asioihin. Samassa mielessä olisi varmaankin toivottavaa, että filosofiset kysymykset voitaisiin liittää johonkin oppilaille merkityksellisiin asioihin, eikä että niistä puhuttaisiin vain yleisellä ja abstraktilla tasolla.
Vierailija kirjoitti:
S.B. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskonto tietenkin pois koulusta. Tilalle filosofiaa ja paljon.
Uskontoihin liittyy paljon filosofisia juttuja, ja filosofian lähestyminen uskonnon kautta voisi varmaan olla joidenkin mielestä kiinnostavampaa ja merkityksellisempää, kuin puhtaan teoreettinen ja abstrakti lähestymistapa.
Ei aivan.
Uskontoihin liittyy sellaisia kysymyksiä, joita myös filosofiassa tarkatellaan. Tällaisia ovat vaikkapa maailmankaikkeuden järjestystä ja etiikkaa sekä arvoja koskevat kysymykset. Mutta filosofiassa tarkastellaan näitä kysymyksiä aivan eri tavalla kuin uskonnoissa.
Uskonnoissa käsitykset perustuvat auktoriteetteihin kuten pyhiksi väitettyihin teksteihin tai kirkkoihin. Filosofiassa taas ei nojata mihinkään auktoriteetteihin vaan mieluummin arvioidaan, millaisia ongelmia auktoriteetteihin vetoamiseen liittyy. Filosofiassa eritellään niitä peruskäsitteitä, joita uskonnoissa oletetaan jo (muka) tiedetyiksi kuten jumalan käsitettä ja hyvän ja pahan käsitettä sekä elämän ja kuoleman käsitteitä ja vaikkapa sielun käsitettä.
Filosofiaa ei voi tarkastella uskonnon avulla, mutta uskontoa voi ja on tarkasteltukin paljon filosofian avulla.
Tarkoitin siis filosofian lähestymisellä uskonnon kautta sitä, että uskontoon liittyviä aiheita käsiteltäisiin filosofisella tavalla. Eli esimerkiksi keskusteltaisiin noista mainitsemistasi aiheista, jotka ovat osa uskontoa, ja joilla on filosofista merkitystä.
Kyllä monet ovat esittäneet filosofisia perusteluja uskolleen. Voidaan varmaan sanoa, että uskonnon filosofinen oikeutus on yksi keskiaikaisen eurooppalaisen filosofian pääteemoista, ja tietenkin keskustelua on käyty myös sitä ennen ja sen jälkeen. Vaikka olen itse uskonnoton, niin tuntuu aika karulta sanoa, että uskonto olisi pelkkää auktoriteettiuskoa, eikä uskontoa oikeuttavilla filosofisilla argumenteilla olisi minkäänlaisia meriittejä.
Vierailija kirjoitti:
Uskonto tietenkin pois koulusta. Tilalle filosofiaa ja paljon.
Uskontoihin liittyy paljon filosofisia juttuja, ja filosofian lähestyminen uskonnon kautta voisi varmaan olla joidenkin mielestä kiinnostavampaa ja merkityksellisempää, kuin puhtaan teoreettinen ja abstrakti lähestymistapa.
Itseltäni poistettiin viime viikolla ensimmäistä kertaa hammas, ja mitään komplikaatioita ei ainakaan vielä ole tullut. Operaatiota ei voinut sanoa miellyttäväksi, mutta hammaskipu on niin infernaalisen raastavaa, että kärsin kernaasti hieman epämukavuutta sen välttämiseksi. Tosi ikäviä juttuja olen kuullut kavereilta ja lähipiiristä poistettujen hampaiden sitkeistä tulehduksista ja viikkoja kestäneistä turvotuksista, mikä hieman hirvittää, mutta ehkä suurin osa poistoista sujuu hyvin, ja pahemmat ongelmat ovat harvinaisia.
Jos uskonto ei kiinnosta, niin silloin tosiaan ei varmaankaan kannata yrittää opettaa filosofiaa sen tiimoilta. Se, että onko uskontoteemaisella opetuksella kysyntää, ja se, että pitäisikö uskontoteemaista opetusta antaa sitä haluaville, ovat eri aiheita. Itse olen siis enimmäkseen vastannut jälkimmäiseen, sillä oletuksella, että jotkut ylipäätänsä haluavat uskontoteemaista opetusta.
Vaikka uskonnon kirjoittajien määrän lasku voisi kieliä uskonnon kiinnostavuuden laskusta, jos oletetaan, että esimerkiksi ylioppilaskokeiden rooli ei ole muuttunut, niin en näe, miten uskonnon kirjoittaneiden määrästä voisi laskea sen, kuinka monet kokevat uskontonsa merkitykselliseksi asiaksi.
Ja esimerkkini ei ollut tarkoituskaan olla mitenkään uskontoon tai filosofiaan liittyvä, vaan sen oli määrä havoinnollistaa sitä, että koemme todennäköisesti sellaiset kysymykset kiinnostavammiksi, joihin meillä on jonkinlaista tarttumapintaa, ja jotka ovat selkeästi elämämme kannalta merkityksellisiä. Liian yleistettyjen ja abstraktien asioiden mielekkyyttä ja merkityksellisyyttä voi olla vaikea arvioida. Useammat varmaankin ymmärtävät, miksi haluttaisiin laskea paljonko rahaa jää säästöön, mutta ei ole selvää, mitä merkitystä jälkimmäisellä tehtävällä on.