SK

Olen ateisti, ja tarkemmin sanottuna passiivinen pehmeä ateisti, eli en usko jumalien olemassaoloon, mutta en aktiivisesti edusta sitä kantaa, että jumalia ei ole olemassa. En näe kysymystä jumalien olomassaolosta kovinkaan tärkeänä aiheena. En ole myöskään mitenkään hengellinen, tai usko yliluonnolliseen.

Reduktiivista syytä sille, miksi olen tällainen ateisti, en tiedä. Perhetaustani on melko uskonnoton. En tiedä, olisinko ateisti vai en, jos esimerkiksi perhetaustani olisi erilainen. Ideologiat ja uskomukset vaikuttavat tietty usein jossain määrin perinnöllisiltä ja alueellisilta, mutta eivät ehkä täysin, koska esimerkiksi uusia uskontoja syntyy, ja ateismin lisääntymistä esim. länsimaisissa yhteiskunnissa ei ehkä pysty selittämään pelkän perinnöllisyyden kautta.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo ihan tutkittu tosiasia, että suomen kieli on köyhtynyt ja köyhtyy koko ajan kiihtyvää tahtia. Kyse ei ole vain siitä, ettei tunnisteta esim. sanontojen merkityksiä, vaan myös siitä, ettei ymmärretä aivan yleisten sanojen merkitystä. Mm. blogimaailmassa on aivan yleistä, että jotain suomen kielen sanaa käytetään täysin eri merkityksessä kuin mikä sillä todellisuudessa on. Minkä lisäksi sanavarasto on nykykuorilla huomattavasti suppeampi kuin aiemmilla sukupolvilla. Ja ei, mitkään lit:it, MP:t ja bae:t eivät korvaa kielellistä rikkautta, kun kokonaisia sanoja, sanontoja ja merkityksiä katoaa aina vain kiityvää vauhtia.

Mistä tiedät, mikä merkitys sanoilla "todellisuudessa" on? Ja miksi nuo mainitsemasi kaltaiset ilmaisut eivät voisi korvata vanhoja ilmaisuja?

Feta, herkkusieni ja katkarapu tai kebab.

Suola- tai maustekurkut voisivat kyllä sopia hyvin pitsaan. Täytyy joskus kokeilla!

Suomalaisuus voi viitata etnisyyteen, kansalaisuuteen tai henkiseen asenteeseen.

Suomalaisuus etnisyytenä on tietty melko kyseenalainen käsite, kun ottaa huomioon perinnöllisyyserot esimerkiksi itä- ja länsisuomalaisten välillä. Mutta puoliksi ulkomaalaistaustainen olisi varmaankin puoliksi etnosesti suomalainen.

Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuus, niin hän on täysin suomalainen kansalaisuusmielessä. Koska suomalaisuus tässä mielessä on selkeää eikä harmaata aluetta ole, viittaa suomalaisuus tutkimuksissa varmaankin useammin Suomen kansalaisuuden omaaviin, tai Suomen maantieteellisellä alueella asuviin.

Henkinen suomalaisuus on varmaankin jokaisen itse määriteltävissä oleva käsite. Joidenkin mielestä voi ehkä olla osittain henkisesti suomalainen, kun taas joidenkin mielestä asia on kaksiarvoinen joko-tai -kysymys. Koska kaikilla voi olla eri käsitys siitä, mitä henkinen suomalaisuus on, voi olla hankala selvittää, miten henkisesti suomalaisena jotakin henkilöä pidetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikean vastauksen antamiseksi pitäisi tietää onko poika-tyttö sama kuin tyttö-poika.

Joku aika sitten vastaavassa lukion tehtävässä näitä pidettiin eri tapauksia.

Mitä tarkoitat?

Kai sitä, että kaksilapsisia perheitä voi olla neljää eri sorttia: molemmat tyttöjä, ensimmäinen lapsi poika ja toinen tyttö, ensimmäinen lapsi tyttö ja toinen poika ja molemmat poikia. Koska tehtävässä jätetään perheet, jossa on molemmat tyttöjä, huomiotta, niin vaikuttaisi siltä, että Tiinan perhe kuuluu yhteen kolmesta jälkimmäisestä kategoriasta. Jos alkuperäisiä merkityksellisiä kategorioita olisi yksi vähemmän, kuuluisiTiinan perhe yhteen kahdesta kategoriasta.