SK

Ei mitään hajua. Tulee mieleen latina, peppu ja luumut.

Neitoperhoset lentelevät toistensa perässä, mutta muita kukkia ei pihalla vielä näy, kuin vanhan kaivon kupeessa kasvava yksi pieni liila sahrami(?). Mitenköhän sekin on ehtinyt jo melkein avautua, kun melkein koko oli vielä lumen peitossa vielä viime viikolla.

Riippuu vähän siitä, millä taiteen saralla aiot loistaa. Jos alat tehtailemaan esimerkiksi poliittisesti kärkkäitä ja radikaaleja novelleja, niin suosittelen ehdottomasti ajanlaskun alun aikojen Roomasta ammentavaa nimeä. Latinankielinen osa taitelijanimessä toimii vinkkinä lukijoillesi siitä, että sinulla on suuria ajatuksia yhteiskunnasta.

Terraforming Mars on lempilautapelini, mutta tässä jutussa ei kyllä vaikuttanut olevan sisältöä juuri ollenkaan, ja ylipäätänsä hänen projektinsa vaikuttavat usein hieman leväperäisiltä. Mars-kaupunki olisi tietty tosi siisti juttu, mutta on ehkä hieman aikaista spekuloida Mars-lippujen hinnoista, kun miehitettyä lentoa ei ole edes vielä yritetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei sotimaan opi kuin sotimalla. Paraskaan varusmieskoulutus ei valmenna sotaan henkisesti.

Kyllä valmentaa. Siinähän on ero kuin yöllä ja päivällä tuleeko asiat ns. selkäytimestä, vai pitääkö alkaa opettelemaan perusasioita kantapään kautta keskellä konfliktia. Varsinkin sotatilanteessa tämä korostuu. Eli kyllä, hyvä valmistautuminen tuo paremman lopputuloksen.

Näin itse myös ajattelen. Eli ei kouluta tai valmista henkisesti siinä määrin, ettei sodassa oli mitään uutta, mutta valmentaa siten, että sotatilaan sopeutuminen on nopeampaa ja helpompaa kuin puhtaalta pöydältä aloitettaessa.

Ottamatta kantaa siihen, onko valmennus tehokasta tai onko järjestelmä järkevä, niin ei se varmaankaan ainakaan ole kirjaimellisesti turha siinä mielessä, ettei se valmentaisi mitenkään toimimaan sotatilanteessa.