Sara

jälleen kaikille uusille vauvan syliinsä saaneille äideille ja isille :)



Mulla tuli tänään rv 40+0 täyteen, mut mitään uutta ei tiedossa.. Eilen en meinannut millään saada nukutuksi, vaan sängyssä vain pyörin kivuista kärsien. Lopulta piti ottaa 1g panadoli, mut siitäkin huolimatta kipakoita vihlaisuja alavatsassa tuntui :(

Supisteluja tuli tosiaan eilen pitkin päivää, mut ne olivat kuitenkin niin "heikkoja", ettei tullut vielä mieleen, et sairaalaan ois pitänyt mennä..

Tänään on kans tuntunut sellaisia menkkakipumaisia, mut kipakoimpia vihlaisuja ja kipuja alavatsassa ja selässä. Mies nauroikin, kun oltiin menossa asuntoesittelyyn, et sano ennen seuraavaa risteystä, mennäänkö sinne esittelyyn, vaiko sairaalaan ;) Ei kuitenkaan sinne sairaalaan sit viel tarvinnut suunnistaa.

Huomenna mulla on aika äitipolille, jossa tsekataan vauvan painoa.. Kun mulla kerran oli se sokerirasitustestissä paastoarvo juuri se raja-arvo, niin mua kohdellaan diapeetikkoäitinä, jolloin vauvan painoakin sit seurataan. Niin ja mähän en joudu enään sokereita edes mittailemaan, enkä ole missään vaiheessa joutunut insuliiniakaan pistämään, mut silti..

Meidän vauvahan menee niitten käyrien keskiarvon yläpuolella painoarvionsa mukaan.. Jotenkin kyl oon sitä mieltä, et mieheni koollakin on jotain merkitystä lapsen kokoon. Mieheni kun on syntyessään ollut muistaakseni 56 cm ja miltein viisi kiloinen. Ja minäkin olen ollut 52 cm syntyessäni, syntymäpainoani en kyl muista.. Ja mies on nyt tosiaan 194cm pitkä ja mä 170cm, joten tuskin vauva ihan pieni siis on.. Mut ultratkoon.. Ja jospa sais samalla tietää kohdun tilanteenkin, oonko jo avautunut yhtään yms..

Huomista siis odottaessa :)

Toivoisin vauvamme syntyvän kyl ennen sunnuntaita (14.2.), ku haluaisin lapsellemme oman juhlapäivän, enkä sitä et samana päivänä juhlitaan myös koko suomen voimin jotain.. esim sunnuntainahan sattuu olemaan ystävänpäivä..

Tai no, samapa se on, millon hän syntyy, kuhan jo syntyisi :D



Tsemppiä meille kaikille synnytystä odottaville!!



Sara rv 40+0



P.S.



Me viimein päästiin tammikuun alussa yhteisymmärrykseen, ketkä haluamme lapsemme kummeiksi. Kummit vain eivät itse tiedä päätöksestämme mitään ;) Toivomme heidän toki sit suostuvan tehtävään, kunhan sit viimein asian heille kerromme :)

Lapsemme nimiasiakin tuli viimein pari-kolme viikkoa sitten sovittua. Tai siis etunimi on päätetty sovinnolla, mut toisia nimiä ei olla vielä mietitty. Ne ehtii sit kun, vauva on syntynyt ja meillekkin tulee varmaksi, onko tulokas poika, vai tyttö. Pojan nimi on ollut selkeä valinta (miehen ehdotus muuten) jo siitä saakka, kun nimen kuulin. Tytön nimiehdotukset on vaihtuneet enemmän, mut nyt sekin on jo melko varma, ainakaan sitä ei enään siitä sairaalan paperista lähdetä mihinkään muuttamaan :)

teille kaikille, jotka on jo pienokaisensa saaneet ja Miimulle onnea tulevaan :)



Mulla ei liene toivettakaan vauvan syntymään piakkoin. Kaikki supistukset kun on ollut vain viikonlopun alkaessa ja viikolla ei yhtäkään :(

Tänään kävin kaupungilla "pörräämässä", kun tajusin tarvitsevani kunnolliset imetysliivit. Oli sit oikein mukava reissu liivikauppaan. Myyjä katsoi mun rintoja takin läpi, kysyi mitä kokoa olen normaalisti ollut ja tuumasi, ettei ko koko enään ole mulle sopiva, vaan tämä olisi ja ojensi mulle yhdet liivit sovitettavaksi. Niitä sit sovittelin ja myyjäkin siinä kävi kurkkaamassa, ettei ollut erehtynyt. Sopivat liivit siis löytyi, ja kaikkea muuta, kuin mammamaiset; näissä oli jopa pitsiäkin mukana ;)

Sen verran oli vain tyyriit (mun mittapuun mukaan) etten raaskinut ostaa, kuin yhdet. Käväisin sit sokkarillakin huvikseni, kun mulla sattumalta oli sokkarin 20 € arvoinen lahjakortti lompsassa.. Niinpä sieltä tuli ostettua sit kahdet imetysliivit, joille jäi tuon lahjakortin jälkeen suunnilleen saman verran hintaa yhteensä, mitä niistä liivikaupasta ostetuista liiveistä maksoin. Mut nyt on sen puoleen tyytyväinen olo, kun uskoisin noilla olemassaolevilla liiveillä pärjäävän hyvin, vaikka osa olisi välillä pesussa/kuivumassakin :)



Kaupungilla pyörin reilut pari tuntia ja kävelin muuten kilsan menomatkalla kauemmaiselle bussipysäkillekkin. Nyt on tuolta alakerrasta todella kipeää.. Housujen vaihto ei onnistunut, vaan siinä sai oikeasti taistella pitkään. Kipu on kovimmillaan seistessä/ kävellessä.. Istuessa olo ihan ok.

Sais tulla jo vauva, ni pääsis näistä vaivoistakin sit eroon..

Mä vaan luulen, et mulla menee yli. La olis sunnuntaina, mut veikkaan, et mä meen varmaan vasta viikon 42 jälkeen synnyttämään, jollei tää nyt yhtään tästä sit edisty.



Täällä on ollut puhetta vatsanympäryksestä. Niinpä huvikseni eilen myös mahaani mittailin ja lukemaksi tuli 115cm vatsan korkeimmalta kohdalta mitattuna (eli hiukan navan yläpuolelta). Mies toimi virallisenavalvojana, ettei mitta ollut takaa korkeemmalla/ matalammalla tms.. :)



Mukavaa loppuviikkoa ja onnea kaikille tuleviin koitoksiin :)



Sara rv 39+3

pienokaisen saaneille. Sitä rupeaa jo odottamaan kunnolla oman pikkuisen syntymää, kun näitä vauvauutisia satelee :)



Mulle iski eilen toissapäivänä "kiva" flunssa, nenä vuotaa ja aivastuksia satelee.. Inhottavaksi olon tekee osaltaan myös astma. Nuhan myötä on ahistellutkin nyt pitkin päivää ja avaavaa on saanut muutamia kertoja jo päivän mittaan ottaa..



Joku puhui noista seksiasennoista. Musta on kurjaa, kun vauva on nyt niin alhaalla, et nivusiin sattuu tosi paljon, joten mä en ainakaan pystynyt olemaan yhtään päällä, kun tuntui tajunnan vievältä kivulta samantein. Meillä siis vain lähetyssaarnaaja toimii.. Tosin miestä kuulemma pelottaa, ettei vain satuta mua tai vauvaa päällä ollessaan ;) Kyl se kuitenki rohkaistu, kun vakuutin, ettei meihin satu, vaik hän työt tekiskin..



Supistuksetkin loppui yllättäen taas viikonlopun tullessa. Saa nähdä, koska tuo pikkuinen oikein lopulta syntyy. Muutoin ei tukalaa oloa juurikaan ole, jollei oteta repivää kipua alapäässä huomioon. Paikallaan seisominen on ihan ok, mut kun istumisen jälkeen yrittää lähteä liikkeelle, on pakko saada jostain tukea mihin nojata, tai hommasta ei tule mitään. Onko muilla ollut vastaavaa tunnetta?



Sara rv 38+5

Tänään oli taas neuvolassa käynti. Oma terkkari oli sairastunut, joten jouduin menemään toiselle terkkarille. Sf-mitta oli sama, kuin viimeksikin, eli 32cm. Kuulemma vauvan pää on nyt kiinnittynyt ja aikas alhaalla koko vauva muutoinkin. Eilen kävin kavereiden kanssa syömässä Harald- viikinkiravintolassa pitkän kaavan mukaan (alkupala,pääruoka ja jälkkäri) ja olo oli syömisten jälkeen todella pallomainen. Hengittäminen, kävely ja ihan vain oleminen teki tiukkaa.. no, sehän sit kostautuikin tuohon mun painooni.. Viimeviikon neuvolassa käynnin aikana mun painohan oli tippunut (silloin oli tosin edellis viikolla ollut se raju vatsatautikin), nyt oli päinvastoin: Painoa oli tullut viimeviikosta hiukan yli 2 kiloa! Niinpä niin.. Terkkari arveli, et tuo paino johtunee pääasiallisesti tuosta eilisestä syöpöttelystä, eikä ollut huolissaan vaikka painoa noin paljon viikossa onkin tullut.

Verenpaineet oli hyvät. Terkka oli sitä mieltä, ettei mun tarvi ens viikolla neuvolaan mennä, (vaikka mulla on la jo ensviikon sunnuntaina!) kun nuo verenpaineet ja pissa on olleet hyvät koko raskauden ajan ja turvotustakaan ei ole ollut. Kuulemma jos verenpaineet olis olleet koholla, tai olisi mahdollista, et paineet tulisivat nousemaan, niin silloin olisi järkevää aika viel ens viikolle varata. Mut mun tapauksessa siis voin kuulemma rauhassa odotella synnytyksen alkamista.

Äitipolillehan mullaa on aika sit 8.2. jos olen yhtenä kappaleena..



Neuvolan jälkeen menin linja-autolla kaupungille, kun piti mennä lainaneuvotteluihin (jos vain mieleinen asunto löytyisi). Eikös siinä sit ruvennut matkalla (matka siis kestää kaupungille n. 10 min) supistelemaan ilkeästi. Nuo supparit kohdistui lähinnä selän ja alavatsan puolelle. Kaupungilla kävely oli todella vaikeaa, epämielyttävää ja kivuliasta, kun suppareita tuli tasaiseen tahtiin :( Niinpä miehen töistäpääsyä piti odotella istuskellen, jolloin supparit oli hivenen siedettävämpiä. Miehelle sit vinkkasin, et hän saisi sit pankissa hoitaa puhumisen ja mä kyl ilmotan, JOS sieltä kesken pitäisi lähteä.



Nyt on siis tuosta ensimmäisestä supistuksesta mennyt jo n. 3 tuntia, ja edelleen tulee kipeitä supistuksia jonkin verran. Katsotaan, mihin tää kehittyy, vai kehittyykö lainkaan..



Neuvolan terkkari lohdutteli, et kyllä se vauva kuukauden sisällä tulee syntymään ;)



Eipä tässä kait muuta mielen päällä ole..



Onnittelut heille, jotka ovat jo vauvat syliin asti saaneet :)



Meillekkin saisi jo vauva tulla syliin saakka. Rupeaa meinaan sattumaan joka askeleella enemmän tuonne alas. Ja paineen tunne on välillä sietämätön..



Sara rv 38+4



P.s. jostain syystä kone sanoo, ettei viestiä voidä julkaista uudelleen, mut mulla ainaskaan ei koneella näy ensimmäistäkään viestiä, joten pahoittelen, jos tää tulee useamman kerran..

.. kävin torstaina (siis eilen) Paino oli sit taas laskenut vähän , neuvolan tekkari-kätilön mukaan ilmeisesti siksi, kun mulla oli viime viikolla se voimakas vatsatauti. Sf mitta oli nyt 32 cm, hg oli hivenen noussut tupla raudansyönnin ansiosta, muttei vielä kuitenkaan hirmuisesti (viimeksi pari viikkoa sitten oli 113 ja nyt 117), joten rautaa syödään edelleen 2 tablettia/päivä. Terkka arvioi vatsan päältä tunnustellen vauvan olevan nyt n. 3,1-3,2 kg. Terkkari heitti sit epäilyksensä, et hänen mielestään olisi poika tulossa, ihan sykkeiden perusteella. Äitipoliltahan sain saman arvauksen lääkäriltä, joten katsotaan :)

Nyt on mullekkin tullut voimakkaammin tunne keilapallosta jalkojenvälissä.. Kävely ei ole enään ihan niin helppoa, kuin pari viikkoa sitten ja välillä tuntuu, kuin jokin tulisi ulos ;) toivottavasti ei kuitenkaan ilman ennakkovaroitusta :)

Terkkari sanoi, et vauva olisi jo laskeutunut selkeästi alemmas, mitä viimeksi oli. Sitä en tiedä, onko hän jo kiinnittynyt tai muutoinkaan, olenko yhtään avautunut tms. (viimeviikon maanantaina äitipolilla lääkäri vain totesi paikkojen olevan pehmentyneen)



Joku kyseli, miksi sisätutkimuksia tehdään joillekkin usein. Mä kuulun tosiaan äitipolin asiakkaaksi, kun satun "sairastamaan" APC-resistenssiä (veressä geenivirhe ja suurempi riski veritulppiin, siksi siis verenohennuslääkkeen pistäminen päivittäin) Niinpä käyn sairaalan äitipolilla n. kerran kuussa ja yleensä aina on tehty sisätutkimukset ja ultrattu. Mä en kuulemma ole oikeutettu neuvolalääkärin palveluihin, joten neuvolassa en ole lääkäriä kertaakaan tavannut.



Seuraavan kerran mulla onkin neuvolaan meno ens viikon torstaina, katsotaan mitä silloin sanotaankaan..



Mulla oli tänään siskon tyttö (2v) hoidossa n 2 tuntia ja nyt on olo kyl aikas väsynyt. Mukavaa oli neidin kanssa, mut kun hän ei tietenkään ymmärrä, miksei täti muka voisi leikkiä lattialla samallalailla, kuin ennenkin, ni jotenkin se painon tunne tuolla nivusissa tuntuu nyt enemmän..



Vauvan tuloon olen jo täysin valmis, mut jotenkin alitajunnassa olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, et eiköhän se kuitenki mene pari viikkoa la:n yli. Niin olin kuulemma minäkin esikoisena mennyt. Siskoni taas oli syntynyt syöksyllä, oli äiti kuulemma päässyt juuri ja juuri pöydälle, kätilö oli just saanut hanskat käsiinsä, kun oli jo ottanut kopin ;)

Eli eipä ne toiset lapset välttämättä mene yhtä pitkään, mitä esikoista saa punnertaa.. Josta muistui mieleen äitini kertomus usean tunnin synnytyksestä mun kohdalla.. kääk..



Sara rv 37+5



Niin ja Mandy: Oikein paljon onnea pikkuisen johdosta :)