sanz

Kylläpä siitä on pitkä aika, kun olen viimeksi tänne mitään päivitellyt. Muutenkin ketju näyttää aika kuolleelta - koitetaan saada tämä hereille, olis tosi kiva lukea teidän muidenkin masu-kuulumisia!(:

Mulla on mennyt nyt ihan hyvin, masennus tosin oireilee väsymyksenä ja ärtyneisyytenä, mutta edes pientä alakuloa ei ole ollut - mistä olen ihan super-kiitollinen! Paino nousee välillä niin hirveetä tahtia, että pelottaa millainen valas oon sitten raskauden lopulla. Tiedä sitten mistä sekin johtuu, en kuitenkaan syö mitenkään erilailla kun aiemmin.

Vauva on tosi aktiivinen ja potkut on tuntuneet ja näkyneetkin vatsan päältä jo monen monta viikkoa(: Mies harvoin kokeilee masua, mutta eilen illalla laittoi käden siihen alavatsan päälle ja alkoi hymyilemään hölmönä kun vauva mennä möngersi ja potki ja hakkas niin kovin! Se miehen hymy oli jotain niin aitoa ja ihanaa, että meinas tulla itku<3

Esikoinen on ollut nyt pari yötä mummulassa ja alkaa olla jo kova ikävä. Mutta on kyllä ollut ihana lepäilläkin, nyt kun on kuitenkin kesäloma päiväkodista ja kaikkea.

Maha on kasvanut sellaisiin mittoihin, että oli tälläinen viimeeksi toukokuun lopulla 2011 - ja poika on siis syntynyt 26. kesäkuuta(; Hurjan isoksi on siis kerennyt kasvaa tämä masu jo nyt!

Kertokaahan kuulumisianne! Jään odottamaan(:

Sanz, rv.23+6

Pipsamaria78, mä en edes tiennyt, että raskauden aikana voi tulla suonikohjuja :o (Mut pistetään se vaikka iän piikkiin, kun en muutakaan syytä keksi..) Hui. Yks pelko lisää tälle raskaudelle. Ne ei kuulemma oo kivoja, voi ilmeisesti olla kipeitäkin?

Tuiki, mä en uskaltais vielä tässä vaiheessa alkaa edes haaveilemaan sisustamisesta :D Oon ehkä turhanki varovainen. Ensimmäiset vaatteetkin ostan varmaan vasta vähän ennen laskettua-aikaa (että sillä vauvalla olis jotain päällepantavaa) ja vaan siks, kun pelkään niin kovin, että joku menee vialle tällä kertaa(:

Se on muuten jännä. Tossa ensimmäisessa raskaudessa en osannut pelätä mitään, vähän jännitti alussa että pysyykö tyyppi kyydissä turvallisemmille viikoille asti, mutta ei mitään varsinaisia pelkoja. Synnytystäkään en etukäteen osannut pelätä tai edes jännittää. Ja se synnytys menikin sitten hätäsektioon ja jäi isot arvet, mitä pitäis yrittää nyt tän raskauden myötä parannella. Nyt pelkäänkin sitten että jos ei raskaudessa mene mikään vikaan ja kaikki on ok, niin synnytys sitten ainakin menee päin helvettiä. Pitääkin ottaa puheeks terapeutin kanssa tämä pelko. Jos vaikka alkais helpottamaan.

Mä kävin tänään neuvolassa. Mitattiin verenpaineet (99/63, onko toi oikeesti niin alhanen kun miltä kuulostaa?), hemoglobiini (118) ja paino. Painoa katottaessa mä kattelin kattoon, kun terkka otti painon ylös. Sovittiin terapeutin ja neuvola-tädin kanssa, että tästä lähin mä en saa nähdä mun painoa, kun siitä tulee niin suuri stressi. Terkka kuitenkin kerto, että se oli noussut, mutta vaan ihan vähän. Vähemmän kuulemma kun viime kerralla (jolloin se oli noussut 300g viikossa). Ja tosi hyvä että kertokin edes ton verran, muuten ahdistuisin siitä etten tiedä mitään ja ajattelisin sitä jatkuvasti. Lisäks kuunneltiin sydänäänet, mikä onneks saatiin kuulumaan, vaikka pieni siellä polski kovasti karkuun. Oon vähän pelänny, että olis menny koko raskaus kesken, kun mulla on ollut nyt välillä ihan kipeitäkin supistuksia. Ja niitä harjotussupistuksiakin melkeenpä joka päivä. Terkka kehotti soittamaan lääkäriaikaa tai äippäpolille, jos ne (kipeet supistukset) jatkuu tai säännöllistyy.

Ainiin, mua eilen supisti ensimmäistä kertaa :o En tehnyt mitään, luin vain kaikessa rauhassa, kun tunsin kohdun yht'äkkiä supistuneen sellaseks kovaks möykyks. Osaako kukaan kertoa onko normaalia vielä tässä vaiheessa raskautta (eli tosiaan 13+5)?

Mulla on tullut vauvamaha esiin. Se tosin näyttää vaan siltä kuin olisin lihonut muutamia kiloja vatsasta. Ei nätti ollenkaan. Viime raskaudessa vatsa tuli esiin vasta paljon puolivälin jälkeen, joten oon vieläkin vähän järkyttynyt siitä, että tämä näkyy jo nyt. En oikein tiedä miten tähän pitäis suhtautua.. Ahdistaakin jopa.

Kävin eilen neuvolassa ja paino oli NOUSSUT 300g viikossa! Oon aika ylpeä itsestäni, vaikka se syömishäiriö toisaalta naputtaakin takaraivossa ja haukkuu lyttyyn kun on tullu painoa lisää. Mutta mä taistelen sitä vastaan.

Mitä mieltä te muut ootte siitä FB-ryhmästä? Pitäiskö sellanen pistää aluille? Mä voin sen luoda, mutta siinä tapauksessa tarvitsen kyllä jonkun teistä hetkeksi mun FB-kaveriksi.(:

Sanz, rv.13+5

Terve!

Täällä linjoille pölähti 22-vuotias yhden lapsen äiti Etelä-Suomesta.(: Toista lasta siis odotan, viikolla 13+0. Laskettuaika olis siis 25.10. mutta epäilenpä, että marraskuulle mennään(:

Ensimmäisessä ultrassa (meilläpäin ei ole normaalissa raskaudessa kuin kaksi ultraa raskauden aikana) kaikki oli hyvin ja näytti kovin vilkkaalta pikkuihmiseltä. Kaikki pienellä siis hyvin. Neuvolassa käyn painon seurannassa ainakin toistaiseksi joka viikko. Kärsin nimittäin syömishäiriöstä, minkä takia psykologi ja neuvolan täti päättivät, että olisi hyvä tarkkailla, ettei paino vaan putoa (viime kerralla oli pudonnut kilon viikossa). Tiheiden neuvolakäyntien lisäksi käyn äitiyspoliklinikalla neljän viikon välein, ilmeisesti lääkityksen takia seurannassa.

Luokaa nyt ihmeessä joku Facebookiin ryhmä!(: Yritin äsken itse, mutta ei oikein onnistunut, kun olis pitänyt liittää kavereita siihen ryhmään samalla..