Sande00

myöhästyneet onnentoivotukset Sakulle ja Tompalle. Eilen hajosi modeemi, joten oltiin nettipimennossa.



Sen sijaan oltiin kyllä miitissä Urhon kanssa kahdestaan :) No ei huolta eikä hätää, pitäähän ihmisen syödä joka päivä. Käytiin eka viemässä kuolleen tädin satukirja painoon ja jatkettiin miitin jälkeen siskolle, joka lähtee perheineen kuukaudeksi Espanjaan (mies nuorimman isyyslomalla). Jos olisin yhtään taipuvainen kateuteen...



Pikkuäidillä oli jokin huippuidis - hienoa! Toivottavasti onnistuu, pidän peukkuja. Mä oon kanssa kehitellyt yhtä ideaa (lähinnä koskien sellaista pikkuseikkaa, mitä sitä elämällään tekis noin niinkuin työmielessä). Ajatus on vielä niin keskeneräinen, että pitää hioa toisen lapsen verran. :)¨



Kiitos myös Nausikaan terkuista. Hevoset on hienoja, kuvasta katsottuna (olen aika pahasti allerginen). 1-vuotias saa haluta omia astioita, kesävaatteita ja hiekkaleluja.



Mä voisin kyllä kuvitella Urholla ensipuukon muutaman vuoden päästä. Näen sieluni silmin Urhon ukkinsa kanssa mökillä perkaamassa kaloja onkireissun jälkeen. (Hänkin muuten huitaisi mua huuleen kenkälaatikolla).



Voi Lyytin jumppavaivat kuulostivat erittäin tutuilta.



Urho on oppinut juomaan nokkamukista ja haluaa myös harjoitella itse syömään. Harjoitusta kyllä kaipaakin...



Ai niin. Vielä ollaan perhepedissä. Mulla tulee aamuisin ihan huippuolo, kun yö on joten kuten selvitty ja pieni lämmin ihmisenalku kaivautuu lusikkaan aamu-unille. En taida raaskia vielä omaan sänkyyn.



Lainaa vain. En mä ole koskaan ajatellut noin, mutta tavallaan tottahan se on. Mun ajatukset ei ole noin yleviä, vaan lähinnä "mun pitää yrittää pitää huolta tosta ipanasta parhaalla mahdollisella tavalla - ja se riittää". Lainaa kai jokaisen elämä on. Tädin jälkeen kuoli lapsuuskaverin äiti, nyt äidin kummitäti on sairaalassa ja äidin molemmat siskot huonossa kunnossa, mun ja miehen isän syöpähoidot on kesken.



Keskittykäämme siis iloitsemaan tästä päivästä, oli lainaa tai ei.



Sande ja Urho

niin se vaan näyttää menevän, että eka kolmennes on kohta lusittu.



Mulla on olo kohentunut ihan huomattavasti. Enää ei juurikaan okseta. Ja väsymyskohtauksiakin tulee harvakseltaan. Totaaliväsyhän täällä on päällä koko ajan, kun esikoinen heräilee vielä 4-6 kertaa yössä.



Kun oireet helpotti, rupesin tietysti pelkäämään, että onko kaikki hyvin. Nyt pari päivää ollu tosi epämukava aavistus/pelko, että jotain on pielessä. Painokin laski 1,5 kiloa. Ja viime yönä näin unta keskenmenosta. No, mutta nää kaikki kuuluu tähän. Oon myös alkanut yöllä valvoskella, ei vaan tule uni. Ja siinä yön pimeinä tunteina tuli tietty mietityksi kaikenlaista. Mutta lähdetään siitä, että kaikki on hyvin :) Tää huoli lapsista helpottaa sitten vähän, kun ne pääsee eläkkeelle.



Mua on ruvennut verigreipit himottamaan, sen sijaan punainen liha on no, no. Pääsisäisähkyn ja siitä seuranneen närästyksen jälkeen koitan syödä suht vähän ja kevyesti kerralla.



Liikkeistä. Mä jo luulin tunteneeni liikkeitä pari viikkoa sitten. Tuntui ihan samalta kun esikoisesta (joka siis täytti juuri vuoden). Mutta sitten mä ajattelin, että ei ne mitään ollut, kun tuntu ylempänä. Suoli vaan kujeili tms. Odotan kyllä innolla, milloin tuntuu ja olen koittanut kuulostella, kohtahan periaatteessa voisi jo tuntea. jotkut tuntee jo ennen ekaa ultraa. Huisia. Esikoisesta mäkin tunsin vasta n. 20. viikolla.



Ei kai mulla muuta. Tsemppiä vointeihin!



Ihanaa, ihanaa, ihanaa kevät tulee!



Sande 13 + 3

Verticia tarkoitit varmaan sitä fluoripitoisuutta. Alle 2 v 500 ppm, yli 2 v 1000 ppm max. Tota on vähän vaikea löytää tota 500 ppm, meillä taitaa olla tuhatta, mutta käytetään minimaalisesti. Vissiin Elmex ja Herra Hakkarainen käypi. Fluoritabletit/purkat vai mitä pikkuäiti Tompalle antoi...niistä ei puhuttu mitään. Luulisin että aika turhia, joskaan ei ehkä mitenkään vaarallisia, jollei liikoja anna.



Meidän pitäs varmaan parantaa kommunikaatiota miehen kanssa. Mä annoin Urkille puuron n. 30 min. sitten, n. 20 min. sitten mies sanoi, että nyt tuli puurostoppi (yllätys...) kun oli lusikoimassa puuroa Urkin suuhun.



Meilläkin kirkas lasipöytä olkkarissa. Pää kolisee ja aina klähmässä... samoissa hommissa kun Tomppa ollaan.



Ikkunanpesua. Meillä pesee mies ikkunat. Piste. Sen jälkeen, kun kuulin, että Ruotsissa miehet pesee aina ikkunat ajattelin, että sen verran ruotsalainen mäkin voin olla :)



Nyt vähän töitä.



Sande

saatiin neuvolasta (ja numero lääkäriin ajanvaraukseen, mutta taisi hävitä jo).



Näpyttelen tähän (sori virheet, en tiedä, kauan ketut jaksaa kiinnostaa Urhoa).



* janojuomaksi vettä

* hammasharja käyttöön heti kun hampaita puhkeaa (tahnaa kun maitoposkihampaat puhekavat n. 15 kk:n iässä, lapsi oppii samoihin aikoihin purskuttelemaan ja sylkemään) meille kyllä sanottiin myös, että heti voi laittaa tahnaakin ihan ministi.

* mitään lapsen suuhun menevää ei laiteta omaan suuhun

* makeaa harvoin ja mielellään aterian yhteydessä(äidille tietysti usein, kunhan muistaa harjata kunnolla)

* ksylitolia lapsen läheisille



Ja muistakaahan sitten, ettei suulle pussailla (paitsi miestä).



Terkuin Sande, joka on vahingossa pariin kertaan moiskauttanut mahottoman ison pusun Urkin suulle. HUI KAUHISTUS! Sitä se nyt varmaan sitten teini-iän terapiassa kelaa. Lapsuus oli muuten ihan ok, mutta se karies...

ei näy mitään ylimääräistä (esim. ulkotakkeja tuolilla). Ei löytynyt :)