Sande00

Tiuhtin ehdottamat päivät ok! Voitasko pitää vaikka ne ja paikkana Waynes? Ne tulee, ketkä pääsee ja voihan tätäkin kautta koodailla. Kahvittelu muiden mammojen kanssa kannattaa aina!



Urho sai taas tänä aamuna uuden tyttöserkun! Ilmeisesti kaikki meni hyvin.



Tjottailusta...täyty tarkistaa, mitä tarkoittaa. (Ollaan vaan sillai, ja lapsi tulee jos on tullakseen). Me oltiin tossa vähän varomattomia ja luulin jo olevani taas raskaana. Mutta onneksi ei vielä... kakkosta koitetaan vuodenvaihteen jälkeen aikaisintaan, nyt on kaivettava kortsut naftaliinista ;) Raskaus olis ollukin suuri ihme, kun tuntuu, että alapäässä kasvaa jo hämähäkin verkot enkä oikein ole koskaan ihan täysin uskonut sitä Pyhä Henki -juttua.



Kiitti Tsili kun muistutit valmiista perunahiutaleesta (nimi. laiska mutsi kiittää). Tänään sain vihdoin soseutettua yhden bataatin ;) hyvin meni alas se vähä, mikä annettiin. Meillä tosin ruoan loistavuus perustuu aina muutenkin ruokailijan karmivaan nälkään. Panin pakkaseen Minigrip-pusseissa, niitä on sitten helppo ottaa mukaankin ja voi sulattaa vesihauteessa tai jopa mikrossa! Samoin saa pakastettua annoksen kerrallaan. Muutenkin meillä ruoka ja nanni tarjoillaan kylmänä. (Jos ei paremmasta tiedä, niin menee kylmänäkin ;)) helpottaa tulevaisuudessa. Samoin ajattelin, että jos kerta mango menee, laitan noita ei-niin herkullisia ruokia mangososeeseen sekotettuna. Kieroa, mutta totta.



Mustakin muuten olit Tsili oikein simpsakassa kunnossa, niin kuin muutkin mammat. Oletin, että paikalle saapuu porukka, joka kompuroi silmäpusseihinsa, mutta ihan ihmisen olosta jengiähän sinne tuli. Ymmärrän kyllä, että kaipaat omia vaatteita.



Äiti on tänään vähän väsynyt. Urho heräsi yöllä 8 kertaa s*tana. Oon ihan sekaisin väsymyksestä. Mua melkein pelottaa laittaa hella päälle, etten unohda. Huoh. Ja tänään meinas tulla itku, kun Urhoa väsytti, mä hidastelin, pakkailin, meikkailin ja pussitin soseita, vaikka ois pitäny jo kärrytellä. Urho karju kun syötävä, mutta rauhoittu heti kun pääs vaunuihin. Itku meinas tulla siitä, että sen housujen ja takin värit riiteli niin pahasti...siis Oikeasti, ajatelkaa, millainen paska mutsi pukee lapselleen riitelevät vaatteet!!! Törkeää. ;) Olen jo hiukan rauhoittunut. Ja oltiinkin 7 tuntia ulkona.



Ja Tiituska, toki saa ja pitää valittaa mistä vaan...sitähän varten täällä ollaan. Meillä oli Kaaleppi kyläs vain 2 päivää ja mä olin ihan, että mulla hajoo pää. Vaikka toisaalla huudetaan joka päivä.



Pikkuäiti taitaa olla mun sukulaissielu, jotkut jutut on kuin omalta näppikseltä. Täällä myös kaapit täynnä rätei ja lumpui.



Meidän plussat ja miinukset



+ vatsa toimii (aamukakka tulee päivittäin noin 10.30)

+ melkein kaikki ruoka kelpaa

+ viihtyy itsekseen leikkien ja harjoittelun merkeissä

+ kertakaikkisen hyväntuulinen lapsi. Itkee vain ilmoittaakseen, että on herännyt, nälkäinen, väsynyt tai kakannut



- imetys ei ole meidän juttu (tissi ei kelpaa)

- jatkuva puklailu (joka ruoan jälkeen)

- nukkuminen ja nukkumaan meno (ei onnistu kovinkaan hyvin ennen yhtä yöllä)

- maltti on onneton.



Mies muuten kertoi äitinsä sanoneen, että mies on nukkunut aina 2-3 tuntia vähemmän/vrk kuin kaksossiskonsa. Hmmm.



Tulipa taas pitkät tarinat,



Sande

laitan vielä kuvan pikkutreenaajasta

Jee! Onnittelut Sylvin ja Sakun kakkapyllyille! Hyvä, että vihdoin tuli.



Päkkänä kuvaili hyvin: "kiihtyi nollasta sataan kuin mikäkin Ferrari". Tommonen on meidän Urhomuskin, kun käy äitiä komentamaan.



Hep, Lyyti. Täällä toinen huono äiti, epäekologinen itsekäs maailmantuhoajamoukka.



Hesamiitti. Pitäskö sopia, että kerran kuussa, vaikka joku tietty päivä?





Sitten on ihan pakko hehkuttaa, kun meillä menee vaihteeksi ihan hurjan hyvin.



Yöllä toki herättiin 4 kertaa, mutta aamulla köllittiin Urhon kanssa pari tuntia sängyllä: Urho harjoitteli konttaamista ja sitten välillä halittiin ja hassuteltiin. Sitten noustiin ylös ja kylvetin Urhon. Ekan kerran se todella näytti olevan riemuissaan kylpemisestä. Meillä on sellainen kylpytuki. Urho istu siinä kylvyssä, leikki kylpyleluilla ja loiskutteli riemuissan vettä, äiti hörppi aamukahvia. Sitten syötin sille mangososetta, josta se oli ihan innoissaan. Pikkuriita tuli, kun en antanut enempää, mutta äiti on pomo. Sitten joi vielä vähän maitoa ja nostin sen partsille nukkumaan. Itkeskeli väsymystään ja mangososetta 3 minuuttia. Kävin antamassa pusun nenänpäähän ja nukahti. Nyt on nukkunut tunnin ja eiköhän tossa vielä toinen mokoma mene.



Lisäksi mies vei automaattisesti roskat ja täytti tiskikoneen ja laittoi päälle. Meillä on vähän noista kotitöistä keskusteltu, kun mies sanoo, ettei huomaa aina, että olis jotain tekemistä. Laitoin sille duunimeiliin Marttojen siivousohjeen, josta voi tsekata, jos jotain pientä järjesteltävää täällä kaaoksessa olisi ;)



Siis ihan mahtavaa. Aiemmin Urhoa on ollu pakko lykkiä tuolla ulkona, mutta nyt on jo 4 kertaa nukkunu partsilla! Mulla vois siis olla 2 tuntia omaa aikaa joka päivä, yippee! Ja tosta konttaamisesta, koitan jossain välissä laittaa kuvaa pikku harjoittelijasta. Nousee suorille käsille ja suorille jaloilla, pystyy vetämään itsensä konttausasentoon, mutta vielä ei pääse liikkeelle. MUTTA mihin ihmeeseen sillä on kiire? Äidille sopis rauhallisempikin tahti. Oon kaverilta tilannu jo leikkikehän ja nyt tässä "vapaa-aikana" pitäs alkaa käydä kaikki kaapit taas läpi ja siirtää vaaralliset jutut pois ulottuvilta.



Soseista. Me aloitettiin mangolla. Kokeilin ensin maissi- ja peruna-porkkanavelliä, mutta ne ei uppoa pikkumieheen. Aloitettiin makealla, mutta mitäs siitä. Mun tietämät taaperot himoitsevat kaikki makeaa, vaikka olis perunalla aloitettu. Sitä paitsi, etsin sisäistä Bree van der Kampiani ja käyn kohta ostamassa bataattia. Meinasin keittää vähässä vedessä, soseuttaa ja pakastaa sitten annospaloina vaikka jääpalamuotissa. Siitä sitten sopiva satsi sulamaan ja mukaan hiukan nannia. Toivottavasti kelpaa. Bataatti on vissiin siitä hyvä, että kelpaa paremmin penskoille ja kestää pakastusta (toisin kuin peruna).



Mutta sitä ennen, taidan heittäytyä haaveilemaan sohvalle, illalla sitten tapastelemaan ystävättärien kanssa....:)



Ällön positiivisena

Sande ja Urho (4,5 kk)

nähtiin torstaina Uken kanssa. Kiitos kovasti seurasta, siinähän ne muutama tunti hurahti kuin siivillä. Ja miten hyväkäytöksisiä pikkuihmisiä - hyvä me!



Urho nukkui seuraavana yönä oikein hienosti ja pitkään. Taisi unelmoida Nausikaasta, Aamusta ja Sylvistä. Mua kyllä naurattaa se Sylvin rukoileminen vieläkin ;)



Viime yönäkin Urho nukkui 00-09 ja heräsi vain kaksi kertaa. Upeeta, mahtavaa...jospa se tästä.

Rinta suututtaa sitä edelleen, joten luulen, että tää imetys oli nyt tässä sitten.



Eilen meinasin polttaa kämpän, kun leivoin savulohipiirasta ja kymmenen minsaa uunista oton jälkeen patakinnas syttyi palamaan itsekseen. Sitten jouduin vielä soittamaan poliisit, kun tossa kirkkopuistossa oli hässäkkää.



Illalla päästiin miehen kanssa 6 tunniksi vapaalle - ja se oli kuulkaas tytöt mahtavaa! Oon ihan rakastunut taas mieheen (joka on siis ilmeisesti muutakin kuin lapsen isä). Käytiin tsekkaa uus Almadovar ja syömässä. Kivaa, kivaa, kivaa, kun on hauskaa!



Oikeasti suosittelen, jos mahdollista vaikka parin tunnin irtiottoa arjesta, lapsesta jne.



Kohta lähetään kannustamaan maratoonareita,



Rakkauskohtausten kourissa

Sande

siis huomenna torstaina klo 13.00 Sanomatalon alakerran Waynes-kahvilassa (olihan se Wayne's?).



Tulossa ainakin me, Pikku-Tiuhti ja Nausikaa, Satuilija ja Aamu ja oliks muita.



Meidät tunnistaa sinisistä röhjörattaista, vihreästä Liberolaukusta ja vanhasta, väsyneestä äidistä.