sammukka

Vaikka poliisit kävisivätkin kolkuttelemassa ovella, he eivät mene sorkkaraudan kanssa sisään. Eivätkä ala kaivella isää koloista ja kallioista. Kyllä tässä maassa riittää poliisille muutakin tekemistä kuin riitaisten isyysjuttujen selvitykset!

Tiedän tämän asian niin varmasti, koska lapseni isä on menestyksekkäästi välttänyt jo vuosia niin oikeudenkäynnit kuin poliisien noudotkin.

-äiti80-:

Jos isä kieltäytyy, vie lastenvalvoja asian eteenpäin ja oikeus pistää poliisit hakemaan isän verikokeisiin. Suomessa isä EI VOI kieltäytyä isyydestä jos äiti tätä vaatii. Vaikka isä ei tunnustaisi lasta, mutta jos verikokeet osoittavat miehen olevan lapsen isä niin oikeus vahvistaa asian ilman isän suostumusta. Joku tuolla alempana antoi asiasta väärää tietoa. Suomessa siis äiti VOI kieltää isä EI.

mainitsemasi asiat - tietää, kuka on isä ja äiti sekä osata laittaa suu suppuun.

pomo:

onko mielestäsi lapsellani kaikki hyvin. vaadinko erityispäivähoito lausuntoa?

Se on lapsen kannalta varmasti melkein jopa pakollinen juttu!

voisinko kuvitella niin harhaluuloisesti, että tarha ei halua tuata lausunto?

Jaa-a, enpä tiiä. Musta se olis vähän outoa, mutta mistäs sitä tietää? Jos keksit jonkun syyn, mitä hyötyä jollain pk:ssa olisi siitä että erityislapsia on vähän, se voi olla vastaus?!? Tai onko sitten heidän mielestään nämä erityislapsen kaikki tukijutut kovin hankalia (= eli haluttaisiin hoitaa ihan normaalina lapsena, ettei tarvitsis tehdä kuntoutussuunnitelmaa!).

pojalla on alle 10 sanaa käytössä. sanat tullut n. 1v. ja ainoastaa nyt tullut yksi sana pupu. voisiko olla kyseessä dysfasia.

Se pitäisi varmaan ammattilaisen selvittää. Olis siihenkin ihan viitteitä, varsinkin jos tuntuu ettei nuo " isä" ja " äiti" oikein ole selviä. Yleensähän jo ihan sellaiset alta vuotiaat tietävät, että " äiti" on äiti.

Sitten se suun suppuun laittamisen vaikeus viittaisi dyspraksiaan...

entäs jos vanhempi poika ei olekaan kehari, vaan dysfasia lapsi. dysfasi voi olla periytyvää.

Teidän esikoinenkin on aika pieni. Varmaan ajan mittaan selviää, kumpaan vaaka kallistuu! Monet neurologiset poikkeavuudethan kulkee suvussa. Se on totta, että lohduttelulla tai säälillä teidän arki ei helpotu. Siihen tarvitaan tukea. Varsinkin siis siihen, että lapset saavat tarvitsemansa avun puheen/kommunikaation tukemiseen :) Ihan oikein teet, että pidät lastesi puolta!

vähän siitä osuudesta päiväkodissa saa. Kun ei kai sielläkään tarjota juotavaa kuin aterian yhteydessä? En tiedä teistä muista, mutta itselläni ei maito vie janoa, vaan lisää sitä.



Tämä nyt meni vähän sivupoluille...

pojallani se meni kiinni vasta lähempänä 3v. Lakkasin huolestumasta siitä kun lääkäri vakuutti asian olevan ok. En kyllä yhtään muista milloin aukile kokonaan sulkeutui.

Vielä aikuisenakin 1,5t alkaa olla sellainen maksimi, jonka jälkeen haluaisin pistää pienen " pausen" päälle ja jaloitella vähän!