Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

19/42 |
20.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

- se on meillä yleensä siisti.



Meillä ei myöskään haise, tai en ole huomannut mitään sellaista pahaa dunkkista, joka olisi luotaantyöntävä.

17/42 |
20.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Emme haluaisi sitä laittaakaan, sillä se pienentäisi tiloja aika merkittävästi. Mun mielestäni on kivaa, että mun ei tarvitse sulkeutua keittiöön jos muut ovat olkkarissa.

16/42 |
20.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta silloin kun on vieraita, olisi mukavaa jos keittiö olisi aivan erikseen - ja paraatipuoli erikseen. Tai olisi edes ruokasali. Näin oli esim. omassa mummolassani ja vanhempieni luona.



Harvoin meillä vieraita tosin käy. Emmekä ole aivan niin varakkaita, että voisimme asua sellaisessa asunnossa, jossa sekä keittiö, olkkari että ruokasali (ja tietysti näiden lisäksi makuutilat, pesuhuoneet etc).

43/84 |
20.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


En voi ymmärtää sitä, miten ihmisillä on edes aikaa miettiä parisuhdettaan silloin kun lapset on pieniä. Mulle on ainakin tärkeetä, että mies on mukana jakamassa tätä rankkaa arkea. Ei mua ärsytä, jos mies ei tee tarpeeksi, pääasia että on kumppani joka tarvittaessa (vaikka sitten pyydettäessä) auttaa ja on ylipäänsä läsnä. Olisi jotenkin loogisempaa, että erot tapahtuisivat sitten kun lapset on isompia ja on aikaa parisuhteelle. Nyt menee kaikki aika ja voimat arjen pyörittämiseen eikä mihinkään erotaanko vai ei -miettimiseen. Eikä onneksi tarvitsekaan! Lapset 1v ja 3v.

jos vaikka ajattelee voivansa olla vanhempi viikko-viikko-periaatteella. Tai edes joka toinen viikko ilman lapsia.

Sitten tietysti yhtäkkinen lapsettomuus voikin tuntua nimenomaan ahdistavalta. Samoin se mahdollinen yksinäisyys, mitä eroa voi joskus seurata.

42/84 |
20.03.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija:


Kaikki vapaa-aika tuntuu menevän lasten kanssa olemiseen (molemmat siis kokopäivätöissä), niin että me kohta hädin tuskin tunnetaan toisiamme enää millään muulla tasolla. Sujuvasti ja lämminhenkisesti puhutaan lapsiasioita keskenämme, muttei enää paljon mitään muuta.

Seksi toisen kanssa ei kiinnosta enää yhtään, siitä on tullut pelkkä lapsenhoitokaveri.

Se on ihan luonnollista mun mielestä, että halut seksiin menevät, jos (henkinen) etäisyys kasvaa.

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.