sammukka
Seuratut keskustelut
Kommentit
Vauvakirjojen perusteella olemme (siis me sisarukset) olemme kuitenkin osanneet nousta seisomaan ja tepastella " puita pitkin" reilusti alle 1v iässä, vaikka emme ole sitten kontanneetkaan. Ilmeisesti se on ollut liian raskasta näin laiskanpulskealle luonteelle?
Joskus luin täältä netistä sellaisen arvelun, että peppukiitäjillä on jotenkin erilainen tämä kropan hallinnan kehitys ja he siksi valitsevat peppukiidon eivätkä konttausta. Harmi vain, että juttua ei ilmeisesti enää ole. Se oli liikuntavammoista kertovan artikkelin yhteydessä ja käsitteli sitä, pitääkö peppukiidosta huolestua vai ei. Tulos oli se, ettei pidä. Kirjoitus oli lastenneurologin.
Peppukiito on ihan tavallinen tapa liikkua, siinä missä konttauskin :)
Meidän sisaruksistamme (minä + sisko + veli) ainoastaan veljemme on kontannut jonkun verran ennen kävelyn oppimista. Siskoni ja minä olimme molemmat peppukiitäjiä.
Sisaren kolmesta lapsesta vain yksi on kontannut, todella tehokkaasti ja kas, hän on ainut jolla on oppimishäiriöitä. Molemmat peppukiitäjät ovat myös matemaattisesti ja kielellisesti lahjakkaita. Joskus aina törmää siihen, että peppukiitäjillä voisi kenties ehkä tilastollisesti olla ongelmia jommassakummassa tai mahdollisesti juuri molemmissa.
Siskon lapsista tosin se tehokas konttaaja on liikunnallisesti erittäin lahjakas ja nämä kaksi muuta poikaa pikemminkin kiinnostuneita ns " akateemisista" jutuista (eli nenä kiinni kirjassa).
Siis sehän on vain hyvä, jos vanhemmilla on aikaa ja mahdollisuutta nauttia elämästä sekä lasten kanssa että ilman heitä - mutta jos oikein saivarrellaan, niin vanhemmuus taitaa kuitenkin enemmän kallistua noiden velvollisuuksien kuin oikeuksien puolelle.
Ottamatta nyt kantaa ap tapaukseen.
naapurista...
Vanhanaikainen " tissi on mennyt rikki - jos kokeilisit tätä kaljapulloa" -temppu saattaa tehota, jos oikein varovasti sen aloittaa! Ensin vaikka sellaisista tilanteista, jolloin mies on muutenkin raukea, eikä jaksa protestoida niin ärhäkkäästi.
Lapsen tekoa kannattaa suunnitella vasta kun onnistunut vieroitus on lähtenyt hyvin käyntiin. Siinä vaiheessa kun menee jo sixpäkki illassa, voit huokaista helpotuksesta! Takaisin ei ole enää paluuta!
Koska meillä tosi harvoin vaatteet ovat koppuraisia - ja suoraan sanoen en oikein edes MUISTA milloin viimeksi olen antaumuksella silittänyt niitä. Luonnollisesti pukeutuminen on sitten enimmäkseen trikoopaita & farkkutyyppistä - ja niissäkin on suuret erot - toiset vaatteet ovat silittämättäkin siistejä.