SaaraSofia

Onnea kaikille uusille plussanneille! <3 Ja tervetuloa tänne :)

Täällä elellään raskausviikkoa 5+2.
Alkuraskauden ultra sovittu yksityiselle lääkäriasemalle ensi viikolle (tai ei ole vielä sovittu tarkkaa päivää/kellonaikaa, mutta sanoivat, että ensi viikon maanantaina jos heille soitan, niin aika saadaan kyllä ensi viikolle). Neuvolakäynti tulossa 25.5 todellakin kunnallisella sitten..

Tunteet vaihtelevat innosta ja ilosta jännitykseen ja pelkoon! Jännittää, että meneekö kaikki hyvin, ja pysyykö pienokainen mukana. :/ Toivotaan hartaasti, että pysyy.

Oireina tällä hetkellä överi väsymys!, turvotus vatsassa (+ vatsavaivat..), arat nännit sekä paikoittaiset juilinnat/jomotukset alavatsassa. Mutta muuten olo hyvä, toisinsanoen ei ole ainakaan vielä ollut pahoinvointia. Saa nähdä tuleeko jossain vaiheessa...

Moikka, 

minulla vähän sama tilanne, en mielelläni oikealla nimelläni/identiteetilläni keskustelisi näistä asioista, ainakaan vielä.

Mutta ymmärrän jos jotkut tahtoo fb-ryhmän luoda. Minä taidan kuitenkin siitä jättäytyä ainakin tässä hetkessä vielä pois. :) Jatkaisin itse mielelläni täällä foorumilla jutustelua.

Minä olen kertonut raskaudesta äidilleni ja siskolleni (olemme erottamaton "kolmen kimppa", todella läheisiä). Lisäksi paras ystäväni tietää myös; emme ole koskaan pitäneet toisiltamme näiden vuosien aikana mitään salassa, joten en tahtonut aloittaa nyt.

Tiedän, että jos tämä raskaus menisi kesken, niin saisin tarvitsemaani tukea ja ymmärrystä näiltä yllämainituilta henkilöiltä :)

Kukaan muu ei tiedä.

Täällä on huolta aiheuttanut (varmaan turhaankin) vähäiset raskausoireet. Jotenkin sitä vain odotti kaikkien tarinoiden perusteella, että oireita olisi ehkä jo enemmän tässä vaiheessa.. Taidan olla väärässä..? 

Alavatsassa tuntuu siis ajoittain pientä jomotusta, mutta sekin on ehkä vähän vähenemään päin. Muutaman kerran päivässä enää havahdun pieneen jomotukseen, mikä menee pian ohi. Ja noh, turvottaa vatsaa toki ja pissattaa vähän enemmän kuin normaalisti, mutta muuten olo on hyvä (ei erityistä suurta väsymystä, ei ollenkaan pahoinvointia).

Jotenkin kun aina kuulee, miten paljon keskenmenoja on, niin sitä itsekin pelkää koko ajan pahinta ja ihmettelee jokaista tuntemusta (tai sen puuttumista..). Mutta tätä se kai sitten monille naisille on? :D
 
Oi voi. :) Pitäisi vaan rentoutua, "antaa olla", hyväksyä tilanne ja antaa sen edetä omalla painollaan.. Itse kun siihen ei pysty vaikuttamaan. 

Me ollaan itse asiassa lähdössä reissuun myös, mutta ei mihinkään etelään, vaan yhteen euroopan kaupunkiin. Sellainen 5 päivän kaupunkiloma. Ja se reissu onkin sitten heti tuon ekan neuvolakäynnin jälkeen (25.5.)... Ja itsekin toivon, että saisin varhaisultran sovittua yksityiselle puolelle ennen tuota reissua.. Uskon että on mahdollista. :o Muuten koko reissu menisi miettiessä ja pähkäillessä, että mitäköhän siellä vatsassa tapahtuu!