RvaUu

Hei!



Tämä vuosi on ollut melkoista myrskyä täynnä... Pitkä 4,5vuotta kestänyt (hyvin vuoristorataa) ollut suhde, ehdimme jo kihloissakin olla päättyi tämän vuoden keväänä maaliskuussa. Ei ainoa seurustelusuhde, mutta pisin, olenhan kumminkin vm.90.

Sitten olikin hulvatonta sinkkuelämää ja kuinka ollakkaan elämä kääntyi päälaelleen viime kesänä heinäkuussa.. Kun jo viiden vuoden ajalta tuttu kaveri ja exäni kaveri myöskin tunnusti ajatuksensa minusta.. Hän kertoi "kattelleensa" jo pitemmän aikaa, että tuossa oisi "vaimoa" kerrakseen, aluksi tilanne tuntui hassulta kun olemmehan olleet jo vuosia kavereita ja hänkin hiukan yli vuosi sitten eronnut exästään, hän on vm87.

No, kuinka ollakkaan tästä miehestä paljastui mitä ihanimpia puolia.. ja tavallaan rytinällä aikaisempiin suhteisiin verrattuna ollaan menty.. Asumme jo yhdessä jne =) Hän sai työpaikan samalta paikkakunnalta missä minä olen vakituisessa työsuhteessa.

NYT sitten, on iskenyt aivan suuuuunnaton vauvakuume! En yhtään tiiä mitä tämän kanssa tekis :D

Pelottaa sinänsä ja harmittaa.. Kun hieman yli vuosi sitten minulla todettiin epilepsia, kohtauksia en toteamisen jälkeen ole saanut.. mutta silti harmittaa se, että ei voi ajatella, että kyllä niitä lapsia sitten tulee kun tulee jos jättääkin ehkäisyn pois, vaan kun kaikkein turvallisinta olisi jos raskauden suunnittelisi jne..

Onko muita samanlaisessa tilanteessa olevia..?

Kamala sepostus tuli sori, mutta koitin jotenkin kokonaistilannetta selvittää..