Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

rumaläski

Seurattavat (0) Seuraajat (0)

Seuratut keskustelut

Seuratut keskustelut tulevat tähän näkyviin.

Kommentit

52/90 |
17.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

rumaläski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

rumaläski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Lisäyksenä. Miehet saa kohdella minua miten tahansa, koska en näytä olevan niille yhtikäs mitään ja silti sekään ei riitä.

Turhaa vaan miettiä mikä se vika pohjimmiltaan minussa on. Luovutan joka tapauksessa.

No eiköhän tuo ole aika selkeä juttu. Voi olla luotaantyöntävää, jos seurustelukumppani ei arvosta itseään yhtään. Ehkä joku sadisti voikin syttyä kynnysmatosta.

Tuossahan tulee helposti sellainen kierre, että kun olet tullut torjutuksi (mitä tapahtuu kaikille eikä se tarkoita, että sinussa olisi jokin perustavanlaatuinen vika), alat uskoa että sinussa on jotain vialla ja se saa sinut käyttäytymään niin, että tulet entistä herkemmin torjutuksi koska olet liian riippuvainen ja epävarma.

Miksi sitten muut ovimattonaiset kelpaavat aina miehille? Tuo selitys on vaan niiin ontuva :D

Löytävät juuri niitä kivoja ja tavallisia miehiä, joille naisen huono itsetunto ei ole ongelma millään tasolla. Jos nainen on epävarma se ei ole este parisuhteille koskaan.

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta suurin osa parisuhteista on toisia kunnioittavia, tasa-arvoisia, jossa kumpikaan ei ole kynnysmatto. Tasa-arvo toteutuu Suomessa parisuhteissa todella hyvin ihan jo tutkimustenkin mukaan. Toki ihminen joka hengailee vauvafoorumilla liikaa ei enää ymmärrä minkälaista elämä on ihmisten kesken tosielämässä. Ei minun tarvitse kuin tarkastella omaa lähipiiriä esimerkiksi  ymmärtääkseni mitä se todellisuus on vs vauvafoorumi.

Huokaus. Niissä parisuhteissa mies ei koskaan alkujaankaan kohdellut naista huonosti ja naisen itsetunnon suuruudella nyt ei mitään väliä lopulta ole ollut - rakkauden ja sitoutumisen arvoinen nainen silti ollut.

Siksi teidän selitys minun "epävarmuudestani" parisuhteettomuuden syyksi ei päde, koska alkujaankin miehille on aina niin ok kohdella minua miten sattuu jos sen sallin.

Varmaan se sitten naamasta on kiinni lopulta, tosiaan nuo naiset toki mua kauniimpia ovat olleet.

 

Entäs se kuuluisa "kemia"? 

 

Onhan noita rumia ja epävarmojakin naisia parisuhteissa.

Niin. Multa puuttuu kyky kemiaan enkä ole vaan miesten välittämisen tai rakkauden arvoinen nainen. En edes sen arvoinen, että mua jaksettaisiin kohdella

oletusarvoisesti kuin muitakin naisia. 

 

Tuo marttyyrimainen sävy tekstissäsi on aika ärsyttävä. Ehkä tällaiset asiat ovat syynä miesten kiinnostuksen puutteelle?

 

Se kemia on kahden ihmisen välillä, tai sitten ei ole. Se, ettet ole tavannut vielä ketään jonka kanssa se syttyisi, ei tarkoita että olisit jotenkin kyvytön kemiaan. 

En tosiaan tähän sävyyn ole koskaan miehille puhunut :D Anonyymina avautuu aivan eri tavalla.

 

Oletko sinä muuten ollut koskaan ihastunut kehenkään? Kyllähän se vaikuttaa suhteen kehittymisessä, vaikka yksipuolisia ihastuksia onkin.

 

Minä tunnen tosi mukavan ja kivan miehen joka valitteli kun ei naiset koskaan kiinnostu. No, eipä ollut itsekään koskaan ihastunut. Kun ensimmäisen kerran kiinnostui jostain tietystä naisesta niin nainen oli heti mukana, vaikkei aiemmin kukaan ollut miestä lähestynyt. Se oma käytös, tiedostamattomat signaalit ja ihan feromonitkin vaikuttavat ihastuessa toisen ihmisen tunteisiin.

4/6 |
17.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko puhunut että haluaisi lopettaa?

45/90 |
17.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

rumaläski kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Lisäyksenä. Miehet saa kohdella minua miten tahansa, koska en näytä olevan niille yhtikäs mitään ja silti sekään ei riitä.

Turhaa vaan miettiä mikä se vika pohjimmiltaan minussa on. Luovutan joka tapauksessa.

No eiköhän tuo ole aika selkeä juttu. Voi olla luotaantyöntävää, jos seurustelukumppani ei arvosta itseään yhtään. Ehkä joku sadisti voikin syttyä kynnysmatosta.

Tuossahan tulee helposti sellainen kierre, että kun olet tullut torjutuksi (mitä tapahtuu kaikille eikä se tarkoita, että sinussa olisi jokin perustavanlaatuinen vika), alat uskoa että sinussa on jotain vialla ja se saa sinut käyttäytymään niin, että tulet entistä herkemmin torjutuksi koska olet liian riippuvainen ja epävarma.

Miksi sitten muut ovimattonaiset kelpaavat aina miehille? Tuo selitys on vaan niiin ontuva :D

Löytävät juuri niitä kivoja ja tavallisia miehiä, joille naisen huono itsetunto ei ole ongelma millään tasolla. Jos nainen on epävarma se ei ole este parisuhteille koskaan.

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta suurin osa parisuhteista on toisia kunnioittavia, tasa-arvoisia, jossa kumpikaan ei ole kynnysmatto. Tasa-arvo toteutuu Suomessa parisuhteissa todella hyvin ihan jo tutkimustenkin mukaan. Toki ihminen joka hengailee vauvafoorumilla liikaa ei enää ymmärrä minkälaista elämä on ihmisten kesken tosielämässä. Ei minun tarvitse kuin tarkastella omaa lähipiiriä esimerkiksi  ymmärtääkseni mitä se todellisuus on vs vauvafoorumi.

Huokaus. Niissä parisuhteissa mies ei koskaan alkujaankaan kohdellut naista huonosti ja naisen itsetunnon suuruudella nyt ei mitään väliä lopulta ole ollut - rakkauden ja sitoutumisen arvoinen nainen silti ollut.

Siksi teidän selitys minun "epävarmuudestani" parisuhteettomuuden syyksi ei päde, koska alkujaankin miehille on aina niin ok kohdella minua miten sattuu jos sen sallin.

Varmaan se sitten naamasta on kiinni lopulta, tosiaan nuo naiset toki mua kauniimpia ovat olleet.

 

Entäs se kuuluisa "kemia"? 

 

Onhan noita rumia ja epävarmojakin naisia parisuhteissa.

Niin. Multa puuttuu kyky kemiaan enkä ole vaan miesten välittämisen tai rakkauden arvoinen nainen. En edes sen arvoinen, että mua jaksettaisiin kohdella

oletusarvoisesti kuin muitakin naisia. 

 

Tuo marttyyrimainen sävy tekstissäsi on aika ärsyttävä. Ehkä tällaiset asiat ovat syynä miesten kiinnostuksen puutteelle?

 

Se kemia on kahden ihmisen välillä, tai sitten ei ole. Se, ettet ole tavannut vielä ketään jonka kanssa se syttyisi, ei tarkoita että olisit jotenkin kyvytön kemiaan. 

41/90 |
17.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^ Lisäyksenä. Miehet saa kohdella minua miten tahansa, koska en näytä olevan niille yhtikäs mitään ja silti sekään ei riitä.

Turhaa vaan miettiä mikä se vika pohjimmiltaan minussa on. Luovutan joka tapauksessa.

No eiköhän tuo ole aika selkeä juttu. Voi olla luotaantyöntävää, jos seurustelukumppani ei arvosta itseään yhtään. Ehkä joku sadisti voikin syttyä kynnysmatosta.

Tuossahan tulee helposti sellainen kierre, että kun olet tullut torjutuksi (mitä tapahtuu kaikille eikä se tarkoita, että sinussa olisi jokin perustavanlaatuinen vika), alat uskoa että sinussa on jotain vialla ja se saa sinut käyttäytymään niin, että tulet entistä herkemmin torjutuksi koska olet liian riippuvainen ja epävarma.

Miksi sitten muut ovimattonaiset kelpaavat aina miehille? Tuo selitys on vaan niiin ontuva :D

Löytävät juuri niitä kivoja ja tavallisia miehiä, joille naisen huono itsetunto ei ole ongelma millään tasolla. Jos nainen on epävarma se ei ole este parisuhteille koskaan.

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta suurin osa parisuhteista on toisia kunnioittavia, tasa-arvoisia, jossa kumpikaan ei ole kynnysmatto. Tasa-arvo toteutuu Suomessa parisuhteissa todella hyvin ihan jo tutkimustenkin mukaan. Toki ihminen joka hengailee vauvafoorumilla liikaa ei enää ymmärrä minkälaista elämä on ihmisten kesken tosielämässä. Ei minun tarvitse kuin tarkastella omaa lähipiiriä esimerkiksi  ymmärtääkseni mitä se todellisuus on vs vauvafoorumi.

Huokaus. Niissä parisuhteissa mies ei koskaan alkujaankaan kohdellut naista huonosti ja naisen itsetunnon suuruudella nyt ei mitään väliä lopulta ole ollut - rakkauden ja sitoutumisen arvoinen nainen silti ollut.

Siksi teidän selitys minun "epävarmuudestani" parisuhteettomuuden syyksi ei päde, koska alkujaankin miehille on aina niin ok kohdella minua miten sattuu jos sen sallin.

Varmaan se sitten naamasta on kiinni lopulta, tosiaan nuo naiset toki mua kauniimpia ovat olleet.

 

Entäs se kuuluisa "kemia"? 

 

Onhan noita rumia ja epävarmojakin naisia parisuhteissa.

23/28 |
17.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se urheilu itsessään hyvältä tunnu, mutta se tunne sen jälkeen. Mä tein aikaisemmin itse sen virheen, etten urheillut tarpeeksi usein ja tarpeeksi kovaa, joten en saanut siitä mitään palkitsevaa hyvänolontunnetta jälkeenpäin. Nyt yli vuoden sitkeän ja säännöllisen urheiluharrastuksen jälkeen alan vihdoinkin ymmärtää sen hehkutuksen. Ja mikä fiilis kun tuntee lihaksensa ja voimansa ja notkeutensa koko ajan kehittyvän. Ei enää huvitakaan istua sohvalla.

Kyllä itse urheilukin tuntuu erittäin hyvältä jos ei harrasta liian rajusti vaan nautiskellen.

 

Riippuu ihmisestä. Mä en itse saa nautiskellen harrastetusta liikunnasta sitä hyvää oloa, vaan juuri äärirajoille venymisestä. 

 

 

Mutta ap:lle, endorfiineja kyllä erittyy käytännössä kaikilla jos urheilee, sama kuin oksitosiinin eritys kun koskee rakasta ihmistä. Tuntuuko se liikkuminen aktiivisesti pahalta (huimaus, krampit, heikotus tms) vai vaan neutraalilta?

Aktiivisuus

Ei tapahtumia.