robinette-

Ruthless: Onpa teillä tosiaan ollut kiivaat keskustelut. En tunne miestäsi, mutta kuulostaa siltä että hän on suutuspäissään äitynyt kärjistämään liioittelemaan mielipiteitään. Vaikea kuvitella, että kukaan oikeasti ajattelisi että kannattaisi testailla vasta 9 viikkoa sen jälkeen kun kuukautiset ovat olleet myöhässä. Tai jos ajattelee, niin hän ei kyllä ehkä tiedä raskauden etenemisestä juurikaan? Ja totta joo että jotkut naiset tietää raskaudestaan vasta kuukausien päästä, mutta he ovat sitten olleet onnekkaita ettei vauvalle ole sattunut mitään tuona aikana.

Hummingbird: Ymmärrän tunteesi, että haluat tulla raskaaksi siksikin että pääsisi pois työsä. Onneksi saat siellä kokouksessa purkaa ajatuksia.

Meillä on oudot ajat meneillään. Alkoi niukka ruskea tiputteluvuoto sunnuntaina. Menkkojen pitäis alkaa torstaina tai perjantaina. Sunnuntaina oli myös ihan kauhea kuvotus ja mahan myllerrys ja sattu pissaaminen. Sitten tuli kuumetta muttei ollut muita tyypillisiä flunssan oireita. Aluksi yritin vain miettiä että nämä olis muka raskausoireita mutta nyt olen alkanut pelätä että onkohan mulla joku tulehdus? Nyt tuntuu kuume olevan ohi mutta on vielä päänsärkyä ja sitä tiputteluvuotoa...

Minäkin täällä taas :) Mulla taitaa olla sellaisia kausia, että välillä innostun kirjoittelemaan enemmän ja välillä vähemmän. Melkein koko ajan tätä ketjua kuitenkin seurailen!

Hummingbird: Oli todella ikävää lukea keskenmenostasi :( <3 Olen niin pahoillani. Nyt sitten toivotaan taas rauhassa uutta plussaa tulevaksi ajallaan. Itsellänikin on välillä sellaisia fiiliksiä että mikäs kiire tässä on ja äidiksi tuleminen välillä jopa ahdistaa. Varmasti ovat ihan normaaleja tunteita, mutta välillä tunnen niistä huonoa omaatuntoa.

Masu1981: Harmi kuulla, että epäröit masennustaipumuksen vuoksi, onko sinusta hyväksi äidiksi. Uskon, että pärjäät, kunhan uskallat näyttää ja puhua niistä mahdollisista ahdistavistakin tunteista. Ettet jää niiden kanssa yksin vellomaan, jos jotain tulee. Minäkin ahdistun helposti ja pelkään, sairastunko synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Mutta olen päättänyt tunnistaa sen ja hakea apua ajoissa, jos sellainen alkaa tulla.

Vauvaunelmia: Onpa lääkäri sanonut radikaalisti sulle tuosta ovuloimattomuudesta :( En tiedä liittyykö epäsäännöllisiin menkkoihin sitten jotenkin myös ovulaation epäsäännöllisyys tms. Ymmärrän kyllä hyvin, että sulle on tullu paha olo.

Kimallus-84: Onpas outo tuo sun ovisjuttu :O Ehkä sun ovulaatio on sitten jo ollut. Tai voisko tämä tarkoittaa, että se on vasta tulossa ja LH-hormoni on muuten vain heitellyt? Kun ei se vissiin ihan tasaisena pysy kuitenkaan.

Meillä ovis tuli ja meni ja nyt odotellaan :) Olen kyllä huomattavan rentona osannut olla tässä kierrossa. Oikeastaan vasta tänään rupesin kunnolla kuumeilemaan ja pohdiskelemaan. Osansa on ollu kyllä silläkin että töissä on ollut kiire. Greippimehua join kyllä! Siitä on tullut tosi herkkua mulle. Mies tietää kyllä että kirjoittelen tänne, mutta ei se ole paljoa siihen kommentoinut.

Hummingbird: Sitä mäkin ihmettelin, että miksi vasta sitten pitäs mennä lääkäriin kun on jo "liian myöhäistä". Mutta olis ollu ihanteellista että se kohdunulkoinen olis parantunu itekseen ja mun vointi oli hyvä niin sinänsä ymmärrän sen odottelunki.

Tuo on kanssa kauheaa kun ei tiedä mikä on normaalia :( Aika pieni tuo hcg arvo on, mutta toisaalta jos oli vielä sunnuntaina ollu nega niin se voi olla normaaliki arvo. Kävitkö yksityisellä veritestissä tai aiotko käydä? Saitko ajan johonki muulle viikolle neuvolaan?

Mulla oli kanssa semmonen hämmennys että olin kuvitellu olevani tosi onnellinen, ku oon raskaana, mutta se olikin vaan yhtä huolta ja kipuilua. Mutta se tilanne olikin poikkeuksellinen ja yritän ajatella, että ei se aina ja koko raskauden ajan ole sellaista. Ihan totta, ettet enää pysty itse vaikuttamaan tähän asiaan. Toivotaan, että kaikki vain selviää parhain päin.

Vauvaunelmia: Onnea kihlauksesta!! Miten miehesi kosi? :)

Kimallus-84: Harmi negasta. :( Toki testasit aika aikaisin, niin ehkä on vielä vähän mahiksia että vielä muuttuis plussaksi..? Mutta jos ei, niin sitten uutta yritystä ensi kierrossa. Ehkäpä ovistesteistä on apua :) Kokeilemallahan se selviää, että sopiiko ne itelle.

Rima84: Tervetuloa! Toivottavasti tuosta gynekäynnistä olisi hyötyä. Terot voi kyllä olla avuksi, jospa niiden avulla sais kierron tasoittumaan. Onnea yritykseen joka tapauksessa!

Anzcu86: Miten kävi menkkojen kanssa? Hauska tuo teidän juniorin kommentti :D

Ruthless: Todella harmi tuo kipuilu :( En muista täysin sun taustoja, mutta oliko tuota kipuilua tutkittu? Mutta aivan ihana tuo miehesi bongaus kaveriltaan! Että oli hienon keinuhevosen löytänyt :D Ja joo ei sitä nyt aina tarvi elää terveellisesti :)

Hera 90: Onneksi olkoon pillereiden lopetuksesta!

Mulla on menkat loppunu ja tän kierron uus yritys alkanu :) Nyt on paljo rennompi olo kuin viime kierrossa. Oon yrittäny elää normaalisti ja olla stressamatta. En edes tiedä, mikä kiertopäivä nyt on. Ihanaa että on viikonloppu! Tehtiin miehen kans suursiivous ku on ollu viime viikkoina niin kiireistä ettei olla ehditty siivota ollenkaan :D Niin nyt oltiin sitte onnellisia ku päästiin puunaamaan... jännistä asioista voi ihminen olla mielissään.

Vave: Lupaava tilanne kyllä! Testaile uudestaan esim. just tuolla digillä :)

Hummingbird: Hyvä että pääsit veritestiin :) Tiedätkö mittaako ne hormoniarvon vai tekeekö vaan +/- testin? Jälkimmäinen voi näyttää väärää negaa ja sen perusteella ei pysty seuraamaan sitä arvojen muuttumista. Mutta hyvä että joka tapauksessa tekivät sen verikokeen.

Kannattaa mennä päivystykseen mieluummin liian pian kuin liian myöhään. Itse tosiaan menin ensin sinne päivystykseen ja lääkäriin, kuten jo kerroin. Lääkäri epäili kohdunulkoista tai keskenmenoa mutta päästi mut sitte vielä kotiin ku tilanne ei tuntunu hengenvaaralliselta ja ultrassa ei näkyny kohdunulkoista.

Seuraavalla viikolla kävin monta kertaa sen lääkärin lähetteellä seurannassa ja tutkimuksissa. Todettiin kohdunulkoinen raskaus ja mietittiin jatkuvasti pitäiskö hoitaa lääkkeillä, leikata vai jäädä seuraamaan, jos se paranisi itsestään. Päädyttiin aina seuraamaan. Ohjeena oli että jos tulee erittäin kovat kivut ja/tai runsasta vuotoa, huimausta, hartiapistosta, pahoinvointia, niin sitte heti päivystykseen ja leikkaukseen.

Mulla oli kipuja ja huimausta mutta ajattelin että ei tämä nyt niin paha oo vielä. Parin viikon päästä ekasta lääkärikäynnistä tuli aika paha kipu joka ei menny särkylääkkeillä ohi. Ajattelin että ei tämä vielä äärimmäinen kipu ole mutta menin silti sinne päivystykseen. Vähän jopa häpesin, että miten mä tänne tuun näillä oireilla. Ultrassa sitte näkyikin paljon verta vatsaontelossa ja hemoglobiini oli laskenu eli jotaki vauriota oli ehtiny jo tulla. Jouduin jäämään sairaalaan ja seuraavana päivänä leikattiin. Ei onneksi ollu tarvinnu poistaa munatorvea mutta ilmeisesti se oli jotenki vaurioitunu ku oli ehtiny vuotaa verta.

Vatsaan jäi pienet arvet ja tietty henkiset arvet jäi myös. Mutta nyt tuntuu että elämä jatkuu ja ainakin sain silloin olla hetken aikaa raskaana :) Tämä mun tarina saattaa kuulostaa aika kauhu tarinalta ja muistutan että asiat voi olla myös hyvin. Mutta ei kannata liian kauaa sinnitellä jos on kipuja ja huonovointisuutta. Jaksamisia! <3

Kommentoin nopeasti Hummingbirdille: Entä jos menisit vaan suoraan päivystykseen sillä verukkeella, että kivut on kovat ja pelkäät kohdunulkoista, joka voi olla vaarallinen? Puhelimessa mullekin sanottiin vaan että odottele kotona. Sitten muutaman päivän päästä kivut oli oikeesti niin kovat että menin päivystykseen. Sielä ottivat heti verikokeen ja pääsin lääkärille muutaman tunnin odottelun jälkeen.

Mulla oli ensin normaalit kuukautiset ja testi näytti negaa. Muutaman päivän päästä kuukautisten loppumisesta alkoi niukka ruskea välivuoto, jota kerkes tulla pari viikkoa ennen plussatestiä. Ihmeellisiä kipuiluja oli jossain oikean munasarjan tietämillä aina jaksottain. Semmosta tykyttelyä ja pistelyä tuntui. Vähän kuin joku olisi sukkapuikolla tuikkinu. Sitte kp 14 tein raskaustestin. Selkeä plussa oli. Ei koskaan selvinny miten pitkällä raskaus oikeasti oli koska hormoniarvot nousi ja laski vuoron perään eli niitten perusteella ei voinu päätellä juuri mitään.