Repale

Konnis: Onnea paljon plussasta! :) Pidetään peukkuja että kaikki sujuu hyvin ja paljon tarrasukkia että pieni pysyy matkassa mukana!

Virtahepo: Kyllähän moni pienen lapsen vanhempi opiskelee itselleen ammatin, joten tuskin työelämän ovien sulkeutumista kannattaa murehtia. Sulla on kuitenkin se ylioppilastutkinto, jonka kanssa on hyvä lähteä hakemaan jatko-opiskelupaikkaa sitten kun se on ajankohtaista.

Itse olen jo ehtinyt valmistua amk:sta ja mulla on vakityö, mutta työskentelen alalla, jossa suurin osa työpaikoista tuntuu olevan 3-vuorotyötä. Itse hermoilen sitä, kuinka jaksaisin pienen lapsen vanhempana palata takaisin työelämään ja kuinka saadaan lapsenhoito järjestymään kun miehenkin työ on hyvin epäsäännöllistä. Tällä hetkellä tuntuu, että haluaisin olla kotona lasten kanssa niin pitkään kuin mahdollista, mutta eipä sitä tiedä mikä fiilis tulee kun arjen realiteetit lyövät vasten kasvoja. Tyhmähän näitä on etukäteen murehtia, mutta kun mieityttää.

Mie kävimme uudenvuoden juhlinnan kunniaksi aivan ihanan keskustelun miehen kanssa keskellä yötä. Oltiin siis molemmat kuitenkin selvinpäin, joten humalaisten jorinan piikkiin näitä keskusteluja ei voi laittaa. :D Minun pitäisi ottaa seuraava e-rengas käyttöön tammikuun puolessa välissä, mutta juteltiin asiasta ja molemmat ollaan vahvasti sitä mieltä, että meillä alkaa raskauden yritys tammikuun puolessa välissä ja loput kaksi e-rengasta nakataan menemään. Mies on asiasta vähintäänkin aivan yhtä innoissaan kuin minäkin. Nyt vaan sitten toivotaan kovasti plussatuulia. <3

PIKKUJ: Oletko kysynyt lääkäriltä noiden kystien mahdollisesta vaikutuksesta raskautumiseen? Vaikka asiaa ei kannatakaan etukäteen murehtia niin lääkärin mielipide saattaa kuitenkin rauhoittaa sitä omaa fiilistä. :)

Täällä on keskustelut olleet aika vauva-aiheisia nyt joulun alla. Itsellänihän on vielä kaksi e-rengasta jäljellä tämän käytössä olevan lisäksi, mutta nyt ollaan puhuttu, että pitäisiköhän heittää ne kaksi jäljellä olevaa kuitenkin menemään. Loppujen lopuksi raskautumiseen voi mennä aikaa vaikka kuinka pitkään, jos lapsia edes voidaan saada. Tällä hetkellä muutaman kuukauden yrittämisen lykkääminen tuntuu ihan hupsulta kun molemmat kuitenkin lapsia halutaan. Meillä jatkuu siis keskustelu tästä aiheesta varmasti aktiivisesti, palailen kertomaan mihin lopputulokseen päädytään. :)

Hei kaikille! Ilmottaudun uutena mukaan tähän ketjuun. Me kuumeilemme miehen kanssa esikoista ja yritys olisi tarkoitus aloittaa kevään korvilla. Aihe oli ajankohtainen jo vuosi sitten ja silloin kirjoittelinkin ahkerasti täällä toiseen ketjuun, mutta oman työtilanteeni sekä "apua! olenko sittenkään valmis äidiksi"-paniikin vuoksi päätettiin ihan suosiolla lykätä vauvahaaveiluja vielä vuodella. Nyt olen sitten vakityössä sekä saanut rauhassa sulatella ajatuksia äitydestä sekä sen mukanaan tuomista muutoksista. Mies on meistä kahdesta se pahemman vauvakuumeen kourissa kiereskelevä osapuoli, mutta kyllä sitä tulee itsekin haaveiltua omasta pienestä nyytistä ihan päivittäin. Nyt minulla on jäljellä enää kolme e-rengasta ja sitten loppuu ehkäisy. Vaikka rennoin mielin on tarkoitus lähteä liikkeelle eikä alkaa yrittämällä yrittämään, niin huomaan, että takaraivossa jyskyttää pelko siitä, että mitä jos me ei voidakaan saada lapsia. Miehellä tuntuu olevan ajatus, että heti ekasta yrityksestä napsahtaa vaikka olen yrittänyt puhua, että plussaa voi joutua odottelemaan pitkäänkin. Miehellä on lähipiirissään paljon tuttuja, joille on sattunut vahinkoraskauksia, kun taas itse olen joutunut katsomaan vierestä pariakin ihmistä, jotka ovat lapsettomuuden tuskaa joutuneet käymään läpi.

Mutta joo, eipä näitä pitäisi kai etukäteen murehtia. :D Itse olen siis 26-vuotias ja mies on vuoden nuorempi. Toivottavasti täällä on aktiivisia kirjoittelijoita, pakko pääsytä purkamaan tätä kuumetta johonkin kun en ole vielä lähipiirille kehdannut vauvahaaveista kertoilla.

Höh, mikä muutos käynyt. Kaikkein ikävintä että osa viesteistä on kadonnut taivaan tuuliin. En aluksi edes päässyt kirjautumaan koko sivustolle, vaan jouduin hankkimaan kokonaan uuden salasanan ja sitten sen aktivoiminen ei meinannut millään onnistua.

Omien viestienkään muokkaaminen ei jälkikäteen ilmeisesti onnistu. Väritkin on aika hattaraa.

Noh, kaipa tähän ajallaan tottuu.

Eipä mulla muuta, kunhan kävin valittamassa. Hyvää keskiviikkoa teille kaikille kuitenkin ja plussapuhureita ennenkaikkea! :D

Oho, kylläpä sivustolla on käynyt muutos. Osa viesteistäkin ilmeisesti kadonnut jonnekin. En oikein vielä osaa sanoa pidänkö uudesta ulkoasusta.

Noista vitamiineista, itse syön foolihappoa, magnesiumia ja D-vitamiinia. Joku monivitamiinikin voisi tietysti olla hyvä, mutta noilla menen nyt ainakin toistaiseksi. Magnesiumia syön lähinnä levottomien jalkojen vuoksi ja ainakin itselläni siitä on ollut apua.

VBJn kirveskertomus herätti kyllä lievästi sanottuna huvitusta täälläkin. :D

ON: En onnistunut bongaamaan ovista viime kierrosta. Tämän kierron menen nyt vielä ainakin ihan vaan kropan tuntemuksia tarkkaillen, mutta jos mitään ei tunnu niin voisi ottaa ovistikut käyttöön. Tuntuu vain ajatuksenakin vaivalloiselta. Lähinnä sen vuoksi koska tikutteluhan pitäisi ilmeisesti tehdä joka päivä suunnilleen samaan aikaan. Itse teen epäsäännöllistä 3-vuorotyötä niin en kyllä pysty joka päivä olemaan kotona samaan aikaan tikuttelemassa. Tikulle pissiminen työpaikan vessassa ei myöskään oikein nappaa. Saa nyt nähdä josko niitä ovistikkuja silti tilaisin.

Repale kp 4/27 yk2