Reipas ja tunnollinen lammas

Vierailija kirjoitti:

Minä en pidä ystävinä sellaisia, joita nähdään pari tuntia kahvilla. 

Ne on kavereita, tuttavia. Ystävät on läheisempiä. 

Niin, ystävien kanssa jaetaan kuulumisia muulloinkin kuin vain kerran vuodessa, kun ystävälle sopii saapua Suomeen. Ystäviin pidetään yhteyttä aika usein ja säännöllisesti ja jos ystävät asuvat kaukana tai ei jostain muusta syystä ole mahdollista tavata kovin usein, yhteyttä pidetään viestein ja puhelinsoitoin. Silloin se pari tuntia kahvilla riittää ihan hyvin tapaamiseen, mutta ei silloin, jos se on suunnilleen ainoa, milloin ollaan yhteyksissä. Mä olen yhden hyvän ystäväni kanssa tänäänkin viestitellyt jo kymmeniä viestejä. On ollut pitkään sairaalassa ja käyn parin viikon välein katsomassa. Mulle autottomalle hankalan matkan päässä se sairaala, mutta me silti pystytään pitämään yhteyttä ihan joka ainoa päivä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten menee siinä tapauksessa, jos ystäväsi haluavat tulla sinne ulkomaille tapaamaan sinua? Tarjoatko heille hotellitason olosuhteet kotonasi, vai oletko kiireinen, etkä ehdi kuin pikaisesti tapaamaan heitä? Saanko arvata?

Saat toki arvata, mutta voin kertoakin. Jos emme ole kotona, tarjoan asuntoamme heille yösijaksi. Meillä on myös vierashuone, jonne he ovat aina tervetulleita. Tosin se on pieni, joten aina se ei kelpaa. Tapaan heitä aina kun mahdollista, mutta eivät he välttämättä tule minua erityisesti tapaamaan.

Ap

Miksi majoitat sellaisia, jotka eivät edes tule sinua tapaamaan vaan tarvitsevat vain yösijan? Minä en tuollaisia vieraita ota vastaan vaan he voivat mennä hotelliin. 

No tämä. Mä asun melko lähellä Helsinki-Vantaan lentokenttää ja kyllähän meille majoittuisi vaikka serkun kissan kummin kaimatkin, jos tarjoaisin majoitustilan. Vain poikkeustapauksissa majoitan ketään meille, koska pk-seudulla on hotellejakin. Jopa lähempänä lentokenttää kuin mun kotini. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten menee siinä tapauksessa, jos ystäväsi haluavat tulla sinne ulkomaille tapaamaan sinua? Tarjoatko heille hotellitason olosuhteet kotonasi, vai oletko kiireinen, etkä ehdi kuin pikaisesti tapaamaan heitä? Saanko arvata?

Saat toki arvata, mutta voin kertoakin. Jos emme ole kotona, tarjoan asuntoamme heille yösijaksi. Meillä on myös vierashuone, jonne he ovat aina tervetulleita. Tosin se on pieni, joten aina se ei kelpaa. Tapaan heitä aina kun mahdollista, mutta eivät he välttämättä tule minua erityisesti tapaamaan.

Ap

" mutta eivät he välttämättä tule minua erityisesti tapaamaan"

Ja sä tulet Suomeen nimenomaan tapaamaan heitä? Miksi? Onkohan sulla erilainen käsitys ystävyytenne laadusta kuin näillä ystävilläsi? Tarkoitan, että pidät heitä edelleen "rakkaina ystävinäsi", mutta he nykyisin pikemminkin enää ihan kivana kaverina? Ihmissuhteet muuttuu. Olen ennenkin palstalla kirjoittanut, että harvalla on samat ystävät päiväkodissa ja vanhainkodissa. Elämä vie mukanaan, tulee uusia ihmisiä ja uusia ystäviä. Ne, joiden kanssa on vain harvakseltaan tekemisissä, muuttuvat ystävistä kavereiksi. 

"No tämä yksi ko. ystäväni on todella hidas vastailija, ihan tunnetusti. Hänen kanssaan on tosi vaikeaa olla yhteyksissä, kun joskus vastaaminen kestää viikkoja. 

Ap"

No mikä ihmeen kiire sulla on? Sähän oot kuitenkin ulkomailla ja elät omaa elämääsi. Hän vastaa sitten, kun haluaa. Eihän hänen vastaamisensa vaikuta mitenkään sdiihen, mitä sä elämässäsi teet. Joskus ennenvanhaan ulkomailla asuviin pidettiin yhteyttä kirjeitse ja oli ihan normaalia, että vastaukseen meni viikkoja. Ymmärrän kyllä sen, että kun olet suunnitelmissasi tulla Suomeen ja haluaisit täällä oloaikaasi tehdä aikatauluja ja suunnitelmia, silloin olisi kiva, jos ystäväsi vastaisi nopeammin, että sopiiko hänelle tavata sun lomasi aikana vai ei. Mutta kuulumisten vaihtamiseen kyllä riittää nettiaikanakin ihan sama vastaustiheys kuin etanapostin aikaankin. 

Kannattaa pitää yhteyttä ystäviinsä muutenkin kuin vain silloin, kun sattuu käymään Suomessa. Jos sulle ei 2-3 tuntia riitä muuhun kuin kuulumisten päivittämiseen, niin se kertoo, että et juuri muuten pidä heihin yhteyttä. Mä tapasin just viime viikolla kouluaikaisen ystäväni, jota en ollut tavannut lähes 40:een vuoteen. Käytiin ravintolassa syömässä ja hyvin ehdittiin jutella kaikesta muustakin kuin vain vaihtaa kuulumiset. Tämä ihan vain siksi, että kuulumisia on tullut vaihdettua ihan vaan viestittelemällä ja lisäksi toisen somestakin on voinut seurata, mitä toisen elämässä tapahtuu. 

Kun muuttaa kauemmas - ihan vaikka vaan Suomessakin - on väärin kuvitella, että ystävän elämään jäisi jokin tyhjiö, jota kukaan tai mikään muu ei voi täyttää. Löytäähän se muuttajakin elämäänsä uusia ihmisiä ja uusia asioita. Joistain ihmisistä voi tulla läheisempiäkin kuin se, joka nuorena oli kaikista läheisin ystävä. Sekä sen muuttajan että jääneiden elämät jatkuu edelleen eikä mitään korvaamatonta menetystä ole tapahtunut, vaikka tiet ovatkin erkaneet. Se on vain elämää, että näin käy.